Terveisiä Euroopasta! Toukokuussa Euroopan tulevaisuudesta kamppailtiin niin Brysselissä kuin jäsenmaissakin. Samalla kun komissio pohtii tasapainoa yksityisen sektorin tarpeiden ja ilmastotavoitteiden välillä, niin jäsenmaissa kansa jakautuu fundamentaalisten kysymysten äärellä. Kuukausikatsaus pureutuu EU:n ajankohtaisimpiin teemoihin, jotta voit pysyä paremmin ajan tasalla Euroopan politiikan käänteistä.
- Kuukauden pääuutinen: Komission poikkeukselliset kevätkiireet: ahdinkoa, uudistuksia ja toivonpilkahduksia epävarmuuden keskellä
- Suomi ja EU
- Viisi muuta uutista lyhyesti
- Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
1) Kuukauden pääuutinen: Komission poikkeukselliset kevätkiireet: ahdinkoa, uudistuksia ja toivonpilkahduksia epävarmuuden keskellä
Työtahti kiihtyy aina ennen lomakauden alkua, mutta tänä vuonna Euroopan komission työkuorma on poikkeuksellisen raskas. Komissio on ottanut tavoitteekseen yksinkertaistaa merkittävän osan omasta lainsäädännöstään niin kutsutuilla omnibus-sääntelypaketeilla. Näitä on julkaistu jo neljä, ja komissio on luvannut esitellä lisää ennen kesää. Samalla se valmistelee muita keskeisiä lakiehdotuksia, jotka kuuluvat laajempaan puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaan. Kaiken lisäksi komissio joutuu varautumaan mahdolliseen kauppasotaan Yhdysvaltojen kanssa, sekä jatkamaan tukeaan Ukrainalle Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa.
Jos päätäsi huimaa, et ole ainoa. Monet ovat kritisoineet lakiehdotusten julkaisutahtia ja pelänneet huolellisuuden jäävän jalkoihin. Useat mepit ovat varoittaneet, että komissio toimii liian kiireellä, julkaisee toistuvia ja toisinaan päällekkäisiä strategioita, eikä jätä riittävästi aikaa vaikutustenarvioinneille tai avoimelle kuulemiselle.
Eikä kritiikki jää parlamenttiin. Toukokuussa Euroopan oikeusasiamies avasi virallisen tutkinnan sen jälkeen, kun kahdeksan kansalaisjärjestöä valitti komission läpinäkyvyyden puutteesta ensimmäisen omnibus-paketin valmistelussa.
Komissio jatkaa kuitenkin ohjelmansa toteuttamista, vaikka se jakaa mielipiteitä. Kolmas omnibus-paketti keskittyy maatalouden sääntelyn yksinkertaistamiseen. Neljäs tähtää pk-yritysten raportointivelvoitteiden keventämiseen. Viides paketti puolestaan kohdistuu puolustusteollisuuteen. Lisäksi komissio on vihjannut mahdollisesta kuudennesta paketista. Sen on määrä ilmestyä vielä ennen kesää ja keskittyä kemianteollisuuden sääntelyn keventämiseen. Tämä kemikaaliomnibus olisi erillinen, mutta rinnakkainen jo aiemmin luvatulle lainsäädännön modernisointiesitykselle, joka julkaistaan vuoden lopussa osana komission puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa.
Paine komissiota kohtaan kasvaa, kun teollisuus vaatii nopeita toimia. Eurooppalainen teollisuus on monella rintamalla ahdingossa. Maaliskuussa kemianteollisuuden yritysjohtajat vetosivat komissioon kiireellisen tuen ja sääntelyn keventämisen puolesta. Korkeat energiahinnat ovat kurittaneet alaa, ja useat yritykset ovat joutuneet turvautumaan laajoihin henkilöstövähennyksiin. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita kahden kemiantehtaan sulkeminen Rotterdamin satamassa, jonka seurauksena on 400 työpaikan menetys. Myös autoteollisuus on nostanut hätämerkin: saksalainen osavalmistaja Schaeffler aikoo vähentää jopa 4 700 työpaikkaa Euroopassa vuoteen 2029 mennessä osana laajempaa sopeutusohjelmaa.
Teollisuuden ahdinkoa ei kuitenkaan kannata pelkistää yksittäisiin esimerkkeihin. Komissio tuntee paineen koko mantereen laajuisesti. Samaan aikaan vaikeuksiin ajautuneet kansalaiset pohtivat vaaleissa, voiko Euroopan unioniin enää luottaa. Monet niin äärioikeistossa kuin äärivasemmistossakin pyrkivät vakuuttamaan äänestäjiä siitä, että EU on pikemminkin ongelmien aiheuttaja kuin niiden ratkaisija.
Kuten minkä tahansa uudistuksen aikana, komissio kaipaisi nyt juuri niitä asioita, joita siltä puuttuu: aikaa ja työrauhaa. Jos kauppasota Yhdysvaltojen kanssa syttyy ja Ukrainan sota jatkuu, komissioon kohdistuu entistä kovempi paine tukea Euroopan teollisuutta kaikin mahdollisin keinoin. Yksi asia on selvä: ennen kesää komissiolla on kiire vakuuttaa sekä eurooppalaiset että muu maailma siitä, että EU kykenee tarjoamaan vakautta ja ratkaisuja keskellä epävarmuutta.
2) Suomi ja EU
I – Virkkunen haastaa Yhdysvaltain teknologiajätit sananvapauskeskustelussa
EU:n teknologiakomissaari Henna Virkkunen puolustaa digipalvelusäädöstä (DSA) ja kääntää katseen Yhdysvaltoihin: suurin osa verkkosisällön poistoista tehdään yhdysvaltalaisten alustojen omien sääntöjen perusteella – ei EU-lainsäädännön. Virkkunen torjuu väitteet, joiden mukaan DSA rajoittaisi sananvapautta. Hän muistuttaa, että usein juuri amerikkalaiset teknologiajätit ylläpitävät tiukempaa sisältövalvontaa kuin mitä EU vaatii.
II – EU leikkaa Suomen lohikiintiötä ylikalastuksen vuoksi
Euroopan komissio vähentää Suomen vuoden 2025 Atlantinlohen kiintiötä, koska Suomi ylitti edellisvuoden sallitun saalismäärän. Vuonna 2024 Suomelle oli sallittu vain sivusaaliskalastus, mutta maa raportoi pyytäneensä 3 162 lohta tutkimustarkoituksiin. Komission mukaan pyynti ei täyttänyt poikkeusluvan ehtoja, muun muassa suuren saalismäärän ja osallistuneiden alusten vuoksi. Lohien uudelleen vapauttamatta jättäminen vahvisti arvion. Ministeriö kiistää päätöksen laillisuuden ja harkitsee oikeustoimia. Päätös on merkittävä ennakkotapaus EU:n kalastussääntöjen valvonnassa, etenkin Itämeren kriisiytyneessä ekosysteemissä.
3) Viisi muuta uutista lyhyesti
I – Euron käyttöönotto Bulgariassa yhä todennäköisempää
EU on hyväksymässä Bulgarian euron käyttöönoton 1. tammikuuta 2026, jolloin maasta tulisi euroalueen 21. jäsen. Komissio ja EKP julkistavat hyväksymisraportin tällä viikolla. Euron odotetaan lisäävän kauppaa, vähentävän kustannuksia ja vahvistavan Bulgarian asemaa EU:ssa, vaikka maan vaikutus EKP:ssä on rajallinen. Maassa esiintyy huolia hintojen noususta, erityisesti maaseudulla. Presidentti Rumen Radev ehdotti kansanäänestystä lykkäyksestä, mutta perustuslakituomioistuin todennäköisesti estää sen. Parlamentin enemmistö tukee liittymistä, ja inflaatio on laskettu vaaditulle tasolle, vaikka sen odotetaan nousevan 2025 arvonlisäveron korotusten vuoksi.
II – Euroopan neuvosto torjuu EU-maiden painostuksen siirtolaisten karkottamisesta
Euroopan neuvoston pääsihteeri Alain Berset torjui yhdeksän EU-maan vetoomuksen, jossa vaadittiin helpotuksia rikoksiin syyllistyneiden siirtolaisten karkottamiseen, ja varoitti tuomioistuinten politisoinnista. Hän painotti, että ihmisoikeustuomioistuimen riippumattomuus on perusarvo, jota ei saa horjuttaa poliittisilla paineilla.
III – EU:n vesistrategia julkaistaan pian
Komissio julkaisee kesäkuussa uuden vesikestävyysstrategian parantaakseen vesien hallintaa ja sopeutuakseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Yli 40 % EU:n väestöstä kärsii jo vesipulasta, ja Euroopan ympäristökeskus varoittaa vakavista uhkista vesiturvallisuudelle. Maatalous on suurin vedenkuluttaja ja saastuttaja, mutta lainsäädännön toimeenpano on ollut heikkoa. Ilmastonmuutos lisää kuivuutta ja tulvia, mikä voi vaarantaa vesihuollon ja aiheuttaa satojen miljardien eurojen taloudelliset menetykset. Strategialuonnos ehdottaa vapaaehtoisia tavoitteita ja tukia maanviljelijöille, mutta ei tarjoa kunnollisia ratkaisuja ravinne- ja torjunta-ainekuormitukseen.
IV – Eurooppamyönteinen Nicușor Dan aloittaa presidenttinä Romaniassa
Romanian uusi presidentti Nicușor Dan vannoo virkavalansa maanantaina ja kohtaa heti useita vakavia haasteita: kasvavan budjettivajeen, mahdollisen luottoluokituksen laskun ja kansalaisten heikentyneen uskon demokratiaan. Dan voitti itsenäisenä ehdokkaana äärioikeistolaisen George Simionin ja haluaa muodostaa hallituksen EU-myönteisten puolueiden kanssa, vaikka suurin niistä, sosiaalidemokraatit (PSD), harkitsevat oppositioon jäämistä. EU:ssa Dan haluaa aktiivisempaa roolia, tukee Ukrainan auttamista ja puolustaa eurooppalaista yhtenäisyyttä. Samalla hän pyrkii palauttamaan kansalaisten luottamuksen politiikkaan torjumalla korruptiota ja uudistamalla oikeusjärjestelmää. Asiantuntijoiden mukaan hänellä on analyyttinen ote ja kyky oppia, mutta edessä on vaikea yhteistyö perinteisten puolueiden kanssa.
V – Trump myöntää EU:lle lisäaikaa tullikorotusten välttämiseksi
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti sunnuntaina antavansa Euroopan unionille lisäaikaa neuvotella tullikorotuksia koskevasta sopimuksesta – uusi takaraja on 9. heinäkuuta. Alun perin 50 prosentin tullit oli tarkoitus ottaa käyttöön kesäkuun alussa, mutta Trump kertoi sopineensa lykkäyksestä puhelinkeskustelussa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. EU:n nykyinen 10 prosentin tullitaso nousee 20 prosenttiin, ellei sopua saavuteta heinäkuuhun mennessä. Von der Leyen sanoi neuvottelujen etenevän nopeasti, ja EU:n kauppakomissaari Maroš Šefčovič painotti, että kumppanuuden on perustuttava molemminpuoliseen kunnioitukseen eikä uhkauksiin.
4) Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
I – EKP:n Presidentti Lagarde mahdollisesti jättämässä tehtävänsä ennenaikaisesti siirtyäkseen Davosin foorumin johtoon
Maailman talousfoorumin (WEF) perustaja Klaus Schwab kertoi Financial Timesille, että hän on keskustellut Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarden kanssa tämän mahdollisesta siirtymisestä WEF:n johtoon jo alkuvuodesta 2027. Lagarden nykyinen EKP-kausi päättyy lokakuussa 2027, mutta Schwabin mukaan he tapasivat huhtikuussa Frankfurtissa keskustellakseen siirtymästä, jonka hän on suunnitellut jo useiden vuosien ajan. EKP kiisti tiedot ja painotti Lagarden sitoutumista tehtäväänsä. Lagarde on aiemminkin jättänyt kansainvälisiä tehtäviään ennen kauden loppua, kuten IMF:n johdon vuonna 2019. Hänen mahdollinen ennenaikainen lähtönsä EKP:stä voisi käynnistää kiivaan kilpailun seuraajasta euroalueen sisällä.
II – EU pitää kiinni ilmastotavoitteistaan, mutta hakee lisää joustavuutta
EU-komissio aikoo ehdottaa 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040 verrattuna vuoden 1990 tasoon. Vaikka tavoitteesta ei haluta tinkiä, sen saavuttamista helpottamaan harkitaan joustoja, kuten kansainvälisten päästöhyvitysten käyttöä. Komissio kuitenkin painottaa, ettei joustavuus saa vesittää todellista ilmastotoimintaa. Ilmastopäällikkö Teresa Ribera muistuttaa, että kunnianhimo on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja EU:n uskottavuuden säilyttämiseksi. Hyvä uutinen on, että EU on Komission arvioiden mukaan kutakuinkin aikataulussa saavuttamaan vuoden 2030 päästötavoitteensa.
III – EU lykkää jälleen katalaanin, baskin ja galician tunnustamista virallisiksi kieliksi
EU:n jäsenmaat ovat jälleen kerran siirtäneet päätöstä katalaanin, baskin ja galician kielten virallisesta asemasta unionissa, koska yksimielistä tukea ei ole saavutettu. Espanja esitti virallisen ehdotuksen kahden vuoden takaisessa aloitteessaan, mutta useat jäsenmaat ovat pyytäneet ”lisää aikaa ja lisätietoja”, kertoi Espanjan hallituksen edustaja. EU:n Eurooppa-ministerit keskustelivat asiasta tiistaina Brysselissä.
IV – Tiukka vaalivoitto nosti konservatiivin Puolan presidentiksi
Puolan presidentinvaalit päättyivät yllätykseen. Kansallismielisen oppositiopuolueen (PiS) ehdokas Karol Nawrocki voitti niukasti 50,9% äänillä. Hänellä ei ole aiempaa vaaleilla saatua mandaattia ja vaalitulosta pidetään merkittävänä iskuna eu-myönteisen pääministeri Donald Tuskin hallitukselle. Nawrocki kampanjoi konservatiivisilla arvoilla, EU-kritiikillä ja tiiviillä suhteilla Unkarin Viktor Orbániin. Hän sai vaalitaistelun aikana julkista tukea myös Yhdysvaltojen entiseltä presidentiltä Donald Trumpilta. Vaikka Puolan presidentin valtaoikeudet ovat rajalliset, hän voi estää lainsäädäntöä ja vaikuttaa ulkopolitiikkaan merkittävästi.
Kuva: Pixabay