Suomi toimii vuonna 2019 kuusi kuukautta Euroopan unionin puheenjohtajamaana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomi johtaa EU:n neuvoston työskentelyä aina työryhmistä ministerikokouksiin. Puheenjohtajamaalla on laajat vaikutusmahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaisia asioita ja kysymyksiä käsitellään virallisissa kokouksissa, ja mitkä sitä kautta nousevat esille myös julkisessa keskustelussa. Edellisen kerran Suomi oli puheenjohtajamaana vuonna 2006. Mitä silloin saavutettiin ja mitä voidaan odottaa ensi kaudelta?
Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi vuonna 2006 oli vilkas, ja jälkikäteen voidaan todeta, että sen aikana saavutettiin kaudelle asetetut keskeiset tavoitteet. Kauden aikana Euroopan unioni otti vahvempaa roolia Lähi-idän rauhanprosessissa ja erityisesti Libanonissa. Lainsäädäntöpuolella saatiin maaliin vuosia kestäneet REACH-asetukseen ja palveludirektiiviin liittyvät keskustelut. Ensimmäinen uudisti EU:n kemikaalilainsäädäntöä ja mahdollisti muun muassa paremman ympäristönsuojelun toteutumisen, jälkimmäisellä oli puolestaan merkittävä vaikutus EU:n kilpailukykyyn.
Suomi otti myös näkyvää roolia ilmastonmuutoskeskustelussa. Puheenjohtajuuskauden aikana Euroopan unioni pyrki tiivistämään kolmansien maiden, varsinkin Venäjän ja Yhdysvaltojen, kanssa käytävää keskustelua ilmastonmuutoksen torjumisesta. Viime aikoina kehitys on kuitenkin ottanut takapakkia, muun muassa siksi että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti kesäkuussa 2017 haluavansa vetää Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta.
Yksi merkittävimmistä saavutuksista Suomen puheenjohtajuuskaudella oli Euroopan integraation laajeneminen, kun Romania ja Bulgaria hyväksyttiin Euroopan unionin jäsenmaiksi. Lisäksi keskustelut Kroatian ja Turkin kanssa saatiin uudelle tasolle, mutta niin kuin tiedetään, ainoastaan Kroatian tilanne kehittyi myöhemmin EU-jäsenyyteen asti.
Myös demokratian näkökulmasta Suomen puheenjohtajuuskaudella otettiin selkeitä kehitysaskeleita. EU:n neuvoston avointen keskustelujen määrää lisättiin suomalla kansalaisille mahdollisuus seurata suurinta osaa lainsäädäntöön liittyvistä keskusteluista verkossa, joko suorana tai jälkikäteen.
Suomi oli kaiken kaikkiaan aktiivinen puheenjohtajamaa ja sai keskeisiä tavoitteitaan maaliin. Lisäksi esimerkiksi maahanmuutto- ja rajavalvonta-asioissa tiivistettiin yhteistyötä varsinkin Afrikan ja Välimeren maiden kanssa. Suomen kauden aikana saatiin myös aikaiseksi päätös perustaa EU:n perusoikeusvirasto, minkä lisäksi Liettuan Vilnaan perustettiin tasa-arvoinstituutio.
Suomen EU-puheenjohtajuus vuonna 2019
Aktiivisella puheenjohtajamaalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ja kehittää Euroopan unionin toimintaa tuomalla samalla omaa näkökulmaansa esiin. Esimerkiksi juuri sata vuotta täyttänyt Viro on tästä hyvä esimerkki. Viro toimi viime heinäkuusta joulukuun loppuun asti EU:n puheenjohtajamaana ja sai kautensa aikana onnistuneesti vilkastettua EU:n digitalisaatioon liittyvää keskustelua ja päätöksentekoa. Viron ja Maltan viime vuotiset puheenjohtajuuskaudet osoittavatkin, että pienemmälläkin EU:n jäsenvaltiolla on valtaa vaikuttaa Euroopan unionin tavoitteisiin ja toimintaan.
Tämän vuoksi on tärkeää, että Suomi valmistautuu huolella tulevaan puheenjohtajuuskauteensa. Julkinen keskustelu siitä, mitkä ovat ne teemat ja asiat, joita Suomen tulisi puheenjohtajuuskaudella nostaa esille, on muiden valmistavien toimenpiteiden ohella keskeistä ja tärkeää. Tämä jo senkin vuoksi, että se mahdollisesti auttaa kansalaisia hahmottamaan paremmin Suomen linjauksia EU-politiikassa ja toisaalta mahdollistaa päättäjien keskuudessa monipuolisen keskustelun siitä, minkälaista EU-politiikkaa Suomen kannattaisi tehdä. Tekemistä tällä saralla kuitenkin vielä riittää.
TEKSTI Jussi Aaltonen
KUVAT Pixabay
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden ylioppilas Jyväskylän yliopistosta ja hän erikoistuu politiikan tutkimukseen.