EU:n liikkuvuuspaketin (Mobility package) kaksi ensimmäistä osaa julkaistiin viime vuonna ja kolmas ja viimeisin osa näkee päivänvalon toukokuussa. Liikkuvuuspaketissa on avattu kaikki maantiekuljetusalan tärkeimmät säädökset uudelleenarvioinnille. Kyseessä on hyvinkin hankala palapeli, jonka paloja yritetään sovitella yhteen sekä kansallisten että rajat ylittävien intressien kanssa. Liikenteen ja erityisesti maantieliikenteen osalta vuosi 2018 tuleekin olemaan äärimmäisen mielenkiintoinen.
Liikenne oli aikoinaan yksi ensimmäisistä Euroopan talousyhteisön politiikanaloista, joka vahvistettiin jo sen perustamissopimuksessa. Siitä lähtien EU on pyrkinyt luomaan ja takaamaan oikeudenmukaisen ja avoimen kilpailuympäristön kautta Euroopan liikennesektorin. Markkinoille pääsyä ja sisämarkkinoiden toimintaa on tuettu EU:n laajuisin säännöin ja matkustajille on taattu perusoikeudet liikennemuodosta riippumatta.
Liikkuvuuspaketin ensimmäinen osa julkaistiin 31. toukokuuta 2017 ja se keskittyi erityisesti maantiekuljetusalan markkinoille pääsyyn sekä sektorin sosiaalisiin kysymyksiin. Erityistä päänvaivaa tällä hetkellä aiheuttavat maantieliikenteen ajo- ja lepoajat sekä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin säännösten soveltaminen kuljetusalalle. Molemmat ehdotukset ovat nyt parlamentin ja neuvoston käsittelyssä ja kummankaan instituution neuvottelupöydissä ei näytä yhteisymmärrys syntyvän helpolla. Kuljetusala on luonteeltaan normaalia työtä huomattavasti liikkuvampaa, joten joidenkin säännösten osalta törmätään jo heti alkuunsa konkretisoinnin ja valvonnan mahdottomuuteen. Lisäksi hallinnollisen taakan ja kustannusten tulisi pysyä realistisella tasolla niillä saavutettavaan hyötyyn nähden.
Paketin toinen osa julkaistiin viime marraskuussa ja sen sisältämät aloitteet nivoutuivat puhtaan liikkuvuuden teeman alle. Kolmas osa puolestaan tulee sisältämään ehdotuksia liittyen mm. tieinfrastruktuurin hallintaan ja tunnelien turvallisuuteen sekä erilaisia liikenteen automatisaatioon ja digitalisaatioon liittyviä ulostuloja. Tieliikenne on liikenteen osalta Bulgarian EU neuvoston puheenjohtajuuskauden prioriteetti, ja täten Bulgaria pyrkiikin saavuttamaan sovun paketin ensimmäisestä osasta kesäkuun neuvostossa. Lisäksi Bulgaria tavoittelee merkittävää edistymistä kesäkuuhun mennessä tieliikenteen hinnoitteluun liittyvien elektronisten tiemaksujärjestelmien yhteensovittavan EETS-ehdotuksen ja tiemaksuja koskevan Eurovinjetti-ehdotuksen osalta.
Liikennesektori itsessään muuttuu ja kehittyy koko ajan vauhdilla. Tekoäly, robotisaatio, automatisaatio, sähköinen liikkuvuus, digitalisaatio ja muut innovatiiviset teknologiat tulevat muokkaamaan sektoria voimakkaasti ja nopealla tahdilla. Tieliikenne onkin hyvä esimerkki alasta, jolla innovatiivinen teknologia jo nyt auttaa kuljettajia muun muassa vähentämään polttoaineen kulutusta, välttämään ruuhkia ja ajamaan turvallisemmin.
Tulevina vuosina liikenteen luonne tulee muuttumaan huomattavasti, sillä öljyriippuvuutta sekä kasvihuonepäästöjä on vähennettävä merkittävästi. Vuoteen 2050 mennessä EU:n liikenteestä johtuvia päästöjä tulisi leikata 60 % vuoden 1990 tasosta. Tässä riittää haastetta, sillä maantieliikenne on edelleen yleisin tapa kuljettaa rahtia sekä matkustajia ympäri Eurooppaa ja sen suosio näyttää vain kasvavan entisestään. Liikenteen päästöjen vähentäminen onkin kiistatta yksi EU:n keskeisimmistä tavoitteista tällä hetkellä. Kun otetaan huomioon fossiilisten polttoaineiden päästöt sekä öljymarkkinoiden epävakaus ja -varmuus, on rinnalle löydettävä luotettavia uusiutuvia polttoainevaihtoehtoja.
Päästövähennykset ovat mahdollisia, mutta niiden saavuttamiseksi tulee olla laaja työkalupakki käytettävissä. Lisäämällä edistyksellisten biopolttoaineiden käyttöä, parantamalla energiatehokkuutta uudella ajoneuvotekniikalla sekä tehostamalla liikenteen ja maankäytön suunnittelua päästään jo pitkälle. Liikenteen tavoitteissa on sovitettava yhteen niin uusiutuvan energian lisäämistavoite kuin myös hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite. Toimintaympäristön sekä investointien vakauttamiseksi EU:n tulisikin huolehtia biopolttoaineiden markkinoiden jatkuvuudesta koko unionin alueella. Sähköisen liikenteen lisääminen on ehdottomasti yksi työkalupakin työkaluista, mutta tällä hetkellä rahdin liikuttaminen pitkiä matkoja ympäri Eurooppaa perinteisellä akkuteknologialla ja vajavaisella latausinfraverkostolla ei ole kuitenkaan vielä mahdollista. Kuka tietää missä menemme muutaman vuoden päästä, joten on hyvä jättää tilaa uusille innovaatioille.
Tällä hetkellä pöydällä olevien liikkuvuuspaketin aloitteiden osalta pyrkimyksenä on saada aikaan maantiekuljetusalan hyvin huomioiva kokonaisuus, jonka kanssa pystymme hyvillä mielin elämään tulevat vuodet. Me olemme valmiita muutokseen, kunhan eri vaihtoehdoille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.
TEKSTI Elisa Vornanen
KUVA Elisa Vornanen
Kirjoittaja on kahdeksan suomalaisen liikennejärjestön sekä Suomen Yrittäjien yhteisen Brysselin-toimiston nuorempi asiantuntija.