Eurovaalit 2019: Ihmisoikeudet

11.4.2019 403 0 0

Eurooppanuorten asiantuntija- ja järjestömedia Tähdistön eurovaalisarja jatkuu läpi vaalikevään! Joka torstai haastamme kaksi kevään eurovaaliehdokasta kommentoimaan yhtä tällä hetkellä EU-keskustelussa vallitsevaa teemaa. Tällä viikolla käsittelemme ihmisoikeuksia EU:n näkökulmasta yhdessä Ida-Maria Skytten (RKP) ja Iiris Suomelan (Vihreät) kanssa.

Ida-Maria Skytte, RKP

”Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan 311 ihmistä on kuollut Välimerellä tänä vuonna. Ihmiset, jotka ovat kuolleet, olivat siirtolaisia. Siirtolaisia, jotka ovat paenneet kotimaastaan muun muassa sodan ja köyhyyden takia. 311 ihmistä – se tarkoittaa sitä, että 3–4 ihmistä on kuollut Välimerellä joka päivä.

Monet ovat väittäneet, että pakolaisaalto on ohi. Monet ovat myös väittäneet, että pakolaisten määrä on vähentynyt. Tämä on osittain totta, yhä vähemmän pakolaisia saapuu Eurooppaan. Pakolaisaalto on ohi meidän osaltamme Suomessa sekä suurilta osin Eurooppaa, ja siksi luulemme, että pakolaisten määrä on vähentänyt. Mutta tosiasia on se, että maailmassa ei ole ennen ollut näin paljon pakolaisia sitten toisen maailmansodan. Vaikka tällä hetkellä käynnissä olevia sotia on vähemmän kuin aiemmin, voi pakolaisten määrää verrata siihen kuin olisimme keskellä maailmansotaa.

Tällä hetkellä noin 68,5 miljoonaa ihmistä on paossa kodeistaan. 85% näistä 68,5 miljoonasta ihmisistä sijaitsevat nk. kehitysmaissa. Vaikka 44 400 ihmistä pakenee kodeistaan joka päivä, todella pieni osa näistä ihmisistä saapuu hakemaan turvapaikkaa Eurooppaan. Ja yhä pienempi osa näistä ihmisistä selviää Suomeen asti.

Jos katsoo koko maailman pakolaismäärää, voimme aika nopeasti todeta, että todella pieni osa maailman pakolaisista sijaitsee Euroopassa. Eurooppa on yksi maailman rikkaimmista alueista, joten meillä ei pitäisi olla mitään vaikeuksia auttaa ihmisiä, jotka pakenevat sotaa ja köyhyyttä. Euroopassa vallitsee myös työvoimapula ja huoltosuhde Euroopassa kasvaa entistä kovempaa vauhtia. Tarvitsemme siis lisää työkykyisiä ihmisiä Eurooppaan.

Valitettavasti Euroopassa on poliitikkoja, jotka eivät halua Eurooppaan lisää ihmisiä. Poliitikkoja, jotka pelkäävät monikulttuurisuutta ja monimuotoisuutta. Klikkaa ja Twiittaa

Valitettavasti Euroopassa on poliitikkoja, jotka eivät halua Eurooppaan lisää ihmisiä. Poliitikkoja, jotka pelkäävät monikulttuurisuutta ja monimuotoisuutta. Poliitikkoja, jotka väittävät, ettei meillä ole vastuuta auttaa niitä ihmisiä, jotka kuolevat Välimerellä, vaikka he kuolevat juuri sen takia, että me emme ota heitä vastaan. Valitettavasti näitä poliitikkoja löytyy myös Suomesta.

Kaikki EU-jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet kansainvälisiä sopimuksia, joiden mukaan me kunnioitamme kansainvälisiä ihmisoikeuksia. Yksi näistä ihmisoikeuksista on oikeus hakea turvapaikkaa. Dublin-asetuksen takia tämä on kuitenkin aika monimutkaista. Dublin-asetuksen mukaan, turvapaikkahakemus pitää käsitellä siinä maassa, johon turvapaikanhakija on saapunut ensin. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. Italialla, Kreikalla ja Maltalla on paljon turvapaikkahakemuksia, koska nämä maat ovat sellaisia, johon turvapaikanhakijoita usein saapuu ensin. Suomella ja muilla Pohjoismailla on taas todella vähän turvapaikkahakemuksia käsiteltävänä verrattuna näihin maihin.

Dublin-asetuksella on myös hyviä puolia. Mutta asetus luo tällä hetkellä epätasapainoa EU-maiden välille, ja tämän takia asetuksen uudistaminen olisi tarpeellista.

Voi kyseenalaistaa, onko pakolaiskysymys tärkeä juuri näissä vaaleissa. Vastaus on helppo – on. Pakolaisten määrä ei tule vähentymään pitkään aikaan. Tällä hetkellä ihmisiä pakenee kotimaistaan esimerkiksi sodan ja köyhyyden takia. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos tulee myös pakottamaan suuria joukkoja ihmisiä pakenemaan kodeistaan. Jo tällä hetkellä noin 15 miljoonaa ihmistä pakenee joka vuosi kodeistaan ympäristökatastrofien takia. Maailmassa tulee, nykyisellä ilmastopolitiikalla, olemaan 140 miljoonaa ilmastopakolaista vuonna 2050. Siitä huolimatta, ilmastopakolaisuuden virallinen määritelmä puuttuu edelleen.

Pakolaiskysymys on ihmisoikeuskysymys. EU-maiden on aika ottaa globaalinen vastuunsa.”

Iiris Suomela, Vihreät

”EU on ollut olemassa koko elämäni ajan. Olen kasvanut osaksi maanosaa, jossa rauha, ihmisoikeudet ja vapaa liikkuvuus etenivät tahdilla, joka viime vuosiin asti vaikutti miltein vääjäämättömältä.

Ei enää.

Monesti tikunnokkaan nostetaan tässä kohtaa aina Itä-Eurooppa. Todellisuudessa korjattavaa on kaikkialla. Irlannin aborttilainsäädäntö loukkaa edelleen ihmisen oikeutta päättää kehostaan ja satuttaa tuhansia naisia joka vuosi. Unkarissa oikeusvaltio murenee ja misogynistinen konservatismi nostaa päätään. Myös Suomen ihmisoikeustilanteessa on merkittävästi korjattavaa – etenkin kaikista vaikeimmassa asemassa olevien kuten vammaisten, turvapaikanhakijoiden, transihmisten ja muiden vähemmistöjen kohtelun osalta.

Toivoa kuitenkin on, sillä jokaista konservatiivia kohden on vähintään kaksi kovaa ihmisoikeusaktivistia, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon muiden puolesta. Ehkä eniten toivoa antaa tieto siitä, ettei yhtäkään näistä kamppailuista tarvitse käydä yksin. #Metoo-liike ja monet muut kampanjat ihmisoikeuksien puolesta kurottavat yhä useammin yli rajojen, ja yhdessä me olemme todellakin vahvempia.

Tänä keväänä kamppaillaan Euroopan suunnasta niin eurovaalien kuin Suomen alkavan EU-puheenjohtajakauden tavoitteiden määrittelyn myötä. Olennaisinta ei suinkaan ole kiista yhdentymisestä. Vielä olennaisempaa on koko minun ja monen muun nuoren elämän ajan jatkuneen yhdentymisen suunta. Pelkkä Euroopan ja EU:n puolustaminen ei riitä, sillä federalismi ei ole mitään ilman poliittista suuntaa. Yhdentyminen ilman suuntaa ei vain yksinkertaisesti riitä vakuuttamaan nuoria EU:n merkityksestä. Siksi sisällöttömän yhtenäisyyspuheen sijaan Eurooppa kaipaa rohkeaa feminismiä, kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja rajoja rikkovaa työtä tasa-arvon sekä ihmisoikeuksien puolesta.

Me tarvitsemme yhtenäisempää Eurooppaa, sillä aikamme suurten ongelmien ratkaiseminen ei voi mitenkään onnistua, jos kukin maista tuijottaa vain omaan napaansa ja kieltäytyy yhteistyöstä. Yhtenäisyys on kuitenkin vain alku, sillä yhteistyö ei onnistu ilman vahvoja yhteisiä arvoja.

Minun Eurooppani ei sulje silmiään ihmisoikeusloukkausten, inhimillisen hädän tai ilmastonmuutoksen edessä. Päinvastoin, minun Eurooppani tarttuu haasteisiin rohkeasti ja väsymättä yli valtioiden rajojen. Klikkaa ja Twiittaa

Minun Eurooppani ei siis ole pikkutakkimies Brysselin toimistorakennuksessa. Minun Eurooppani on peloton transaktivisti Etelä-Euroopasta, joka omistaa elämänsä globaalille tasa-arvotyölle – oli kyse sitten katolilaisia konservatiiveja vastaan vääntämisestä Maltalla tai Suomen translain uudistamisen puolustamisesta. Minun Eurooppani on juuri 18 vuotta täyttänyt itävaltalainen poika, joka auttaa pakolaisleirillä turvapaikanhakijaa synnytyksessä, kun lääkäriä tai hoitajaa ei saada paikalle ajoissa.

Minun Eurooppani ei sulje silmiään ihmisoikeusloukkausten, inhimillisen hädän tai ilmastonmuutoksen edessä. Päinvastoin, minun Eurooppani tarttuu haasteisiin rohkeasti ja väsymättä yli valtioiden rajojen.

Minun Eurooppani ei ole yhtenäinen ulkomaailmaa vastaan. Päinvastoin, se on yhtenäinen juuri siksi, että se on solidaarinen ja avoin.

Minun Eurooppani ei ole vielä valmis, ja siksi on aivan valtavan lohdullista tietää ja tuntea satoja nuoria ympäri poliittisen kentän, jotka omistavat elämänsä ihmisoikeuksien, ilmaston ja tasa-arvon puolustamiselle. Me emme tee sitä sankaritarinoiden vuoksi. Me teemme sen, koska me satumme olemaan näiden suurten ongelmien äärellä juuri nyt emmekä me voi tehdä muutakaan kuin yrittää toimia ja auttaa parhaamme mukaan. Me teemme sen, koska meidän kuuluu se tehdä.

Siksi meidän on toukokuun lopussa syytä nousta puolustamaan ihmisoikeuksia myös äänestysuurnilla. Se on meidän tehtävämme, ja se tehtävä meidän on syytä ottaa vastaan ylpeydellä, sillä me olemme tämän maanosan tulevaisuus.”

Tähdistön eurovaalisarjan tekstit ilmestyvät joka torstai. Seuraavassa 18.4. ilmestyvässä osassa syvennymme EU:n taloudelliseen aspektiin. Kannustamme esittämään kirjoittajille lisäkysymyksiä viikkoteemasta somessa!

Tagit: eurovaalit, ihmisoikeudet, rkp, vaalit2019, vihreät Kategoriat: Artikkelit, Ihmisoikeudet, Nostot, Vaalit, Vieraskynä, Yleinen
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit