Vieraskynä: Martti Paldanius
Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona 27.11.2024 uuden komission. Toinen Von der Leyenin komissio hyväksyttiin äänin 370 puolesta, 282 vastaan, 36 tyhjää. Aiempiin komissioäänestyksiin nähden kyseessä on kaikista tiukin pidetty äänestys. Esimerkiksi aiempi Von der Leyenin komissio tuli hyväksytyksi vuonna 2019 äänin 461 puolesta, 157 vastaan, 89 tyhjää. Tilanne kertoo Euroopan unionin kiristyneestä poliittisesta ilmapiiristä sekä vaalien seurauksena muuttuneesta poliittisesta ympäristöstä.
Suomelle uusi komissio on myös merkittävä asia, sillä komission hyväksymisen myötä Suomen uudeksi komissaariksi ja yhdeksi komission varapuheenjohtajaksi nousee Henna Virkkunen. Virkkusen toimialoiksi komissaarisalkkuun määriteltiin teknologinen omavaraisuus, turvallisuus ja demokratia. Suomi sai siis tällä kertaa kohtuullisen painavan salkun komissiosta. Suomella on viimeksi ollut vuosina 2011-2014 komission varapuheenjohtajapaikka keskustan Olli Rehnin ollessa komissaarina.
Komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen vakuuttaa, ettei Euroopan vihreän siirtymän tavoitteista luovuta. Von der Leyen lisäsi kuitenkin, että työssä huomioidaan aiempaa paremmin teollisuuden ja ihmisten tarpeet. Vaikka siis puheissa vakuutetaan, ettei uusi komissio olisi tavoitteiltaan ja toiminnaltaan kovinkaan erilainen, on jo havaittavissa suunnanmuutoksia. Merkkejä tästä uudenlaisesta linjasta on nähty esimerkiksi siinä, kuinka Euroopan parlamentin suurin parlamenttiryhmä, EPP (European People’s Party) äänesti muiden parlamentin oikeistoryhmien kanssa metsäkatoasetuksen lykkäämisestä sekä sen sisällöllisestä pehmittämisestä. Vuosina 2019-2024 Euroopan parlamentin toimintaa määritti vahvasti EPP:n, SD:n (Socialists and Democrats), Renew Europen ja Greens/Efa:n (Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä) liitto. Kiinnostavaa onkin ECR-ryhmän (Euroopan konservatiit ja reformistit) edustajan Raffaele Fitton nouseminen yhdeksi komission varapuheenjohtajaksi.
Ennen kaikkea uuden komission toimintaan tulee ratkaisevasti vaikuttaman hyvin paljon vuodesta 2019 muuttunut turvallisuuspoliittinen asetelma. On todennäköistä, että konfliktien, tai ainakin jännitteiden määrä tulee nousemaan Euroopan ympärillä seuraavan kauden aikana. Turvallisuuspoliittiset teemat ovat nyt kaikkien huulilla Brysselissä. Aloituspuheessaan von der Leyen lupasi komission keskittyvän niin ikään EU:n pysähtyneen talouden elvyttämiseen, kilpailukyvyn parantamiseen, byrokratian vähentämiseen, investointien vapauttamiseen ja innovaatiokuilun kaventamiseen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
Voidaan kokonaisuudessaan todeta, että 2020-luvulla Eurooppa on oikeistolaistunut vaaleissa, ja tämä alkaa näkyä myös unionin tasolla esimerkiksi siinä kokoonpanossa, joka komissioon valittiin, sekä julkisen keskustelun äänenpainoissa. Von der Leyenin uudessa komissiossa on silti varmastikin paljon samaa kuin edellisessä. EPP:llä on edelleen vahva edustus sekä parlamentissa että komissiossa, jolloin suurin linja pysynee kohtuullisen maltillisena.
Analyysini on, että suhteellisen maltillisen ECR:n ottaminen mukaan johtokoalitioon on järkevää sekä EPP:n että yleisesen poliittisen kulttuurin kannalta laajemmin. EPP:n voimakas riippuvuus sen vasemmalle sijoittuvista voimista on tuottanut haasteita EPP:n poliittiselle linjalle. Nyt EPP:llä onkin enemmän jalansijaa saada jäsenpuolueidensa ja niitä äänestäneiden painottamia oikeistolaisempia teemoja eteenpäin. Lisäksi EU:n syventyvään integraatioon kriittisemmin suhtautuvien äänien sisällyttäminen on oleellista siksi, että se on omiaan rauhoittamaan kaikista radikaalimpia ajattelijoita. Kansallismielisten, oikeistolaisten puolueiden saadessa enemmän jalansijaa sekä jäsenmaissa että Euroopan parlamentissa on järkevää ottaa ansaitulta osin nykyiseen hallintoon kohdistunut kritiikki vastaan. Kritiikin huomiotta jättäminen ja yhteistyökyvyttömyys syöttäisi entisestään poliittista polarisoitumista ja antaisi laitaryhmille enemmän valtaa pitkässä juoksussa.
Todettakoon siis, että Euroopan parlamentin hyväksymä uusi komissio heijastaa EU:n poliittisen ilmapiirin muutosta. Henna Virkkusen nimitys varapuheenjohtajaksi vahvistaa selvästi Suomen asemaa EU:ssa. Komission edessä on kuitenkin merkittäviä haasteita, erityisesti turvallisuuspolitiikassa ja talouden elvyttämisessä, sillä poliittisesti elämme myrskyisiä aikoja. Edessä voi olla odottamattomia yllätyksiä, ja todennäköisesti myös oikeistolaisten ryhmien merkittävä vahvistuminen. Myös ECR:n osallistuminen johtokoalitioon muuttaa itsessään unionin dynamiikkaa. Nähtäväksi jää, suoriutuuko uusi komissio kasvavien jännitteiden keskellä ja kykeneekö se vastaamaan kansalaisten odotuksiin.