Euroopan unionin perusarvoja ovat ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Nämä arvot yhdistävät jäsenvaltioita eikä näin ollen unioniin tulisi kuulua yhtään maata, joka ei näitä arvoja tunnistaisi. Mitä keinoja unionille jää toimia, kun jäsenvaltiot unionin sisällä ovat alkaneet murtaa unionin arvopohjaa mitätöimällä oikeusvaltioperiaatetta?
Väkivallalla taltutetut jättimäiset mielenosoitukset alkavat olla tuttu näky Romaniassa, jossa kansalaiset vastustavat korruptoitunutta hallitusta, joka pyrkii toistuvin lakiehdotuksin armahtamaan korruptiosta tuomitut poliitikot täysiin vankiloihin vedoten. Samaan aikaan Bulgariassa demokratiakehitys on hidastunut ja maassa korruptiota sekä EU-varojen väärinkäyttöä tutkinut journalisti, Viktoria Marinova raiskattiin ja murhattiin hiljattain. Puola ja Unkari ovat molemmat avoimesti osoittaneet uhmaavansa oikeuslaitoksen itsenäisyyttä sekä ihmisoikeuksia, ei ainoastaan huomiotaherättävillä puheilla vaan myös konkreettisilla lainsäädäntömuutoksilla.
Euroopan unioni instituutiona, toimii julkisesti perusarvojensa demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen airuena. Nämä arvot ovat juhlapuheiden lisäksi esillä niin kauppasopimuksiin ujutettuina kuin osana uusien EU-maiden liittymisehtoja. Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan valtion järjestäytymistä oikeussäännöksiin ja sitoutumista säännösten noudattamiseen kaikessa toiminnassa. Samalla tavoin myös Euroopan unionin perustana on toiminnan pohjautuminen perussopimuksiin. Kuitenkin kehityskulku muutamissa jäsenvaltioissa on äärimmäisen huolestuttava oikeusvaltion periaatteisiin sitoutumisen kannalta.
Erityistä tukea Romanialle ja Bulgarialle
Tulevilta jäsenvaltioilta on edellytetty sitoutumista oikeusvaltioperiaatteeseen. Olkoonkin, että toisinaan periaatteen kanssa hieman haparoivia valtioita on hyväksytty jäseniksi näiden saadessa erityistä tukea oikeusvaltioksi kehittymiseen. Romania ja Bulgaria liittyivät Euroopan unioniin 2007 ja yhtenä ehtona liittymisprosessissa valtiot sitoutuivat kehittymään oikeusvaltioperiaatteen saavuttaakseen. Bulgariaa ja Romaniaa koskeva yhteistyö- ja seurantamekanismi, Cooperation and Verification Mechanism eli CVM, keskittyy erityisesti oikeusjärjestelmän uudistamiseen ja korruption kitkemiseen hyvinkin käytännöllisten suositusten pohjalta. Lisäksi CVM-mekanismilla on katsottu olevan hiljainen kytkös valtioiden Schengen-jäsenyyden harkinnassa. Muut jäsenvaltiot ovat halunneet varmistua oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ennen kuin Schengen-jäsenyyden mahdollisuudet on avattu Romanian ja Bulgarian saavutettaviksi. Oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutumisessa ei ole kyse vain oikeussektorin omista ylevistä arvoista ja käytänteistä, vaan järjestelmien toimimisella on vaikutusta myös talouteen: kaupanteko valtion kanssa ei houkuttele, mikäli luottamus julkisen vallan oikeudenmukaiseen toimintaan on koetuksella korruption tai järjestäytyneen rikollisuuden vuoksi.
Romanian ja Bulgarian kohdalla komissio on jo yli kymmenen vuoden ajan arvioinut valtioiden sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseksi. Marraskuun puolivälissä Junckerin komission on tarkoituksena julkaista maiden osalta viimeinen raporttinsa, jossa toiveena on kertoa tavoitteiden tulleen saavutetuiksi. Kuitenkin prosessin aikana on käynyt selväksi, että ottaessaan yhden askeleen kohti vakaampaa sitoutumista oikeusvaltioon, molemmat maat ovat itseasiassa päätyneet ottamaan samalla myös askeleita taaksepäin ja vakaa kehitys on näin ollen jäänyt toiveeksi. Samalla myös suositukset molempien maiden suhteen ovat löyhtyneet suurpiirteisimmiksi ja alkuperäisten tavoitteiden saavuttamisen sijaan tavoitellaan lähinnä riittäviä edistysaskelia oikeaan suuntaan, merkkinä sitoutumisesta. Ei siis voida sanoa, että Romania tai Bulgaria todella täyttäisivät niille liittymisen myötä asetetut tavoitteet korruption kitkemisen tai tuomioistuimen riippumattomuuden takaamisen suhteen.
Lipsuvat jäsenet takaisin kaidalle tielle
Oikeusvaltion luovuttamaton piirre on vallanjaon pitäminen tasapainoisena erottamalla lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta toisistaan. Kuitenkin Romanian ja Bulgarian lisäksi etenkin Puolassa ja Unkarissa haasteita on ollut tuomioistuinten riippumattomuuden suhteen. Viimeisimpinä käännöksenä onkin Puolan uusi, korkeinta tuomioistuinta koskeva laki, joka pakottaisi tuomarit eläköitymään. Pelkona on, että uusien tuomarien nimittäminen tapahtuisi poliittisesti motivoituneen ja maata hallitsevan puolueen toimesta. Euroopan komissio pyysi syyskuussa unionin tuomioistuimelta arviota lain vaikutuksista. Puolan tilanteen ollessa huolestuttava, ei Unkari jää toimillaan kauaksi Puolan statuksesta. Korruptio, median poliittinen haltuunotto ja demokraattista vaalijärjestelmää rapauttavat perustuslain uudistukset ovat Unkarin kohdalla huolestuttavia kehityskulkuja.
[bctt tweet=”Sanktiomenettelyn yhtenä edellytyksenä on jäsenmaiden yksimielisyys, joka on käytännössä aiheuttanut sen, että sanktiomenettely on uhkailua vailla todellista pelotetta.”]
Keinot puuttua jäsenvaltioiden toistuviin oikeusvaltion rikkomisiin ovat heikot verrattuna vaatimuksiin jäseniksi pyrkiville. Euroopan komissio loi vuonna 2014 oikeusvaltioperiaatteen osalta toimintakehyksen, jonka nojalla se voi aloittaa jäsenvaltion kanssa dialogin mahdollisten oikeusvaltiota murentavien toimien pysäyttämiseksi ja suunnan muuttamiseksi myös jäsenvaltioiden osalta. Vuoropuhelun lisäksi konkreettisina toimina komissiolla on käytössään suositukset, joihin jäsenvaltiot voivat käytännössä suhtautua oman mielensä mukaan. Puola ja Unkari ovat kuitenkin valinneet vuorotella välinpitämättömän ja avoimen uhmakkaan asenteen välillä suhtautuessaan komission vuoropuheluyrityksiin.
Mikäli ratkaisua ei löydy toimintakehyksen puitteissa, on Euroopan unionin sopimuksen artikla 7 viimeinen mahdollisuus ratkaista oikeusvaltion kriisi jäsenmaassa. Sen mukaan jäsenvaltio voidaan ennaltaehkäisevästi kutsua suosituksia sisältävään dialogiin neuvoston kanssa tai sanktiona jäsenmaalta voidaan evätä esimerkiksi äänioikeus unionissa jatkuvien ja systemaattisten arvojen rikkomisesta. Europarlamentti on jo pyytänyt neuvostoa arvioimaan, onko Unkari vaarassa rikkoa unionin perusarvoja ennaltaehkäisevän menettelyn aloittamiseksi. Myös Puola on osallistunut ennaltaehkäisevään menettelyyn kertoen neuvostolle lainsäädäntöhankkeistaan. Sen sijaan sanktiomenettelyn yhtenä edellytyksenä on jäsenmaiden yksimielisyys, mikä on käytännössä aiheuttanut sen, että sanktiomenettely on uhkailua vailla todellista pelotetta.
Keskustelusta järeämpiin keinoihin
Toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi EU:ssa on osoittautunut lepsuksi keskustelukanavaksi. Muutokseen johtavan dialogin sijaan toimintakehys on lähinnä tuottanut harmaita hiuksia oikeusvaltion periaatteista ja perusoikeuksista vastaavalle komission varapuheenjohtaja Frans Timmersmanille, joka on saanut varsin kärkkäitä kommentteja “sisäisiin asioihin sekaantumisesta” niin Puolasta kuin Unkaristakin. Artikla 7 mukainen sanktiomenettely taas kaatunee sovellettavaksi tullessaan jäsenvaltioiden keskinäisiin poliittisiin sopimuksiin. Oikeusasioista vastaavan komissaarin Věra Jourovánin sanoittama ehdotus seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kytkemisestä unionin perusarvoihin sitoutumiseen, vaikuttaa jo asteen verran tehokkaammalta tavalta vaatia jäsenmaita noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta rahoituksen leikkaamisen tai jopa katkeamisen uhalla.
Jäsenvaltioiden lipsumisesta huolimatta Euroopan ei tulisi kriisienkään aikoina tinkiä perusarvioistaan – demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta ja ihmisoikeuksista. Onkin erittäin tärkeää, että unioni löytää selkärangan seistä ja toimia myös sisältä jäsenvaltioista nousevia perusarvoja nakertavia ääniä ja tekoja vastaan. Tavoitteessa on sitoutumista niin Junckerin komissiolla viimeisinä kuukausinaan CVM-prosessin loppuun saattamisen sekä Puolan ja Unkarin paimentamisen parissa. Sitoutumista vaaditaan myös jäsenvaltioilta, etteivät ne kävisi unionin perusarvoilla poliittista kauppaa. Myös poliittisilla ryhmillä on vastuunsa. Etenkin tällä viikolla Helsingissä kokoustavaan Euroopan kansanpuolueen ryhmään (EPP) kohdistuu poliittista painetta toimia positiivisen suunnanmuutoksen vaatijana. EPP:n joukkoihin kuuluvat nimittäin esimerkiksi Unkarin Fidesz-puolue, edustajanaan Unkarin pääministeri Viktor Orbán, jonka toimesta Unkarissa on toistuvasti tapahtunut systemaattista perusarvojen rikkomista.
Pysyäkseen todella oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutuneena airuena Euroopan unionin ja jokaisen jäsenvaltioiden tulisi elää, kuten se opettaa muille. Oikeusvaltiokehityksessä on lopulta kyse laajasta kokonaisuudesta, joka sisältää demokratian toteutumisen ja kehittymisen, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, tasa-arvon sekä turvallisuusaspektin, taloudellista ulottuvuutta unohtamatta.
TEKSTI Emmi Kemppainen
KUVA Euroopan komissio
Kirjoittaja on ihmisoikeusperspektiivistä ja oikeusvaltioperiaattesta maailmaa tarkasteleva juristi. Ennen siirtymistä oikeuslaitoksen tehtäviin kirjoittaja on työskennellyt kansainvälisissä tehtävissä EU:n ja YK:n palveluksessa sekä ihmisoikeustarkkailijana.