Vuoden vaihtuessa on tapana pohtia askelmerkkejä ja tavoitteita tulevaan. Tämä onkin suotavaa, myös Euroopan unionin näkökulmasta. Erityisen keskeisiä ovat seuraavat kolme teemaa, joihin lähivuosien tulisi tuoda selkeyttä ja suuntaa.
Miten vihreä sopimus lopulta onnistuu ja pannaan täytäntöön jäsenmaissa?
Euroopan parlamentti julisti marraskuun lopulla ilmastohätätilan. Ursula von der Leyenin puheenjohtama komissio laati samaan aikaan vihreän sopimuksen, jota on kuvailtu kunnianhimoiseksi ja edistykselliseksi. Tavoitteena on saada EU:sta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Siksi päästötavoitetta kiristettiin komissiossa 40 prosentista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta suojellaan, sekä yrityksiä tuetaan kehittämään toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi.
On hienoa, että ilmastonmuutokseen suhtaudutaan entistä vakavammin ja EU:lla on nyt tilaisuus näyttää esimerkkiä ja tehdä konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Pariisin ilmastosopimuksen kansalliset tavoitteet päivitetään tämän vuoden aikana, joten toivottavasti jo pian nähdään askelmerkkejä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa kohti. Miten konkreettisia ja isoja toimet lopulta ovat, jää nähtäväksi. Lupauksia isoista teoista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi löytyy, mutta se, miten saadaan myös kaikki jäsenmaat sitoutumaan toimiin, on taas vaikeampi kysymys.
Tiivistys vai hajaannus?
Brexitin lisäksi EU:ta eniten puhututtanut aihe viime vuosikymmenen lopulla on ollut Unkarin ja Puolan tilanne, jota voidaan pitää myös huolestuttavana. Tämä on herättänyt kysymyksiä erityisesti liittyen EU:n tulevaisuuteen ja tulevaisuuden kehityssuuntaan.
Tuomas Forsbergin ja Tapio Raunion kirjoittamassa kirjassa Politiikan muutos (2014) esitetään kolme mahdollista skenaariota liittyen EU:n suuntaan. Joko EU säilyy entisellään, integraatio syvenee tai purkaantuu. Integraation syventymisellä tarkoitetaan sitä, että tulevaisuudessa EU olisi entistä keskeisempi instituutio jäsenmaille ja sen päätäntävalta olisi suurempi kuin nykyään. Integraation purkautumisella tarkoitetaan puolestaan sitä, että EU toimisi jäsenmaille koordinoivana osapuolena, ja tarjoaisi joitain mahdollisuuksia yhteistyölle.
Parlamentissa tämä kysymys jakaa edustajia, mutta varmasti myös jäsenmaiden kansalaisia. Kannattajat näkevät integraation yhdistävänä voimana EU:n alueella, jolloin EU:n ääni kantaisi kuuluvammin. Integraation vastustajat näkevät EU:n ohjaavan liikaa jäsenmaiden lakeja ja toimintaa. Lisäksi olisi syytä kysyä, vaikuttaisiko kansalaisten suhtautumiseen se, jos heillä olisi selkeä käsitys siitä suunnasta, johon EU:ta ollaan tulevina vuosikymmeninä viemässä.
Millaisena kumppanina EU näkee Afrikan?
EU on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Afrikan kanssa. Uudessa komissiossa Suomen komissaari Jutta Urpilainen on Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava jäsen, jonka salkkuun Afrikan kanssa tehtävä yhteistyö kuuluu. Lisäksi viime vuonna on väläytelty ideaa siitä, että Afrikan maat sisällytettäisiin mukaan Erasmus-ohjelmaan. EU tekisi entistä tiiviimpää yhteistyötä Afrikan kanssa koulutuspolitiikassa. Koulututtautumisella ja laadukkaalla koulutuksella on todettu olevan vaikutusta erityisesti naisten aseman kohoamiseen.
Afrikassa on myös nähty lupaavia merkkejä talouksien vaurastumisesta, joka voi tehdä Afrikasta entistä tärkeämmän yhteistyökumppanin tulevana vuosikymmenenä. EU:ssa käydään tällä hetkellä neuvotteluja monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2028. Tässä yhteydessä myös rahoituksen rakenne saattaa muuttua neuvottelujen lopputuloksena, mikä vaikuttaisi Afrikan kanssa tehtävän yhteistyön budjettiin. Lisäksi se tulee vaikuttamaan siihen, millaista yhteistyötä tulevaisuudessa EU ja Afrikka kehittävät, ja millaisista asetelmista vuoden 2024 uusi parlamentti pääsee tekemään yhteistyötä Afrikan kanssa.
TEKSTI Milla Ristikangas
KUVA Euroopan parlamentti
Kirjoittaja on ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut viestinnästä ja vaikuttamisesta kiinnostunut ilopilleri, jonka sydäntä lähellä on ihmisten ajatukset, kulttuurit ja miltä Eurooppa näyttää nuorten silmissä