Terveisiä Euroopasta! Huhtikuu ja toukokuun alku jäävät mieleen vaaleista, joita käytiin niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Vaalit heijastivat vahvasti nykyistä epävarmuutta kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämän kuukausikatsauksen pääjutussa tarkastellaan vaalien tuloksia. Lisäksi mukana on katsaus kuukauden muihin keskeisiin teemoihin, jotta voit pysyä paremmin ajan tasalla Euroopan politiikan ajankohtaisista käänteistä.
- Kuukauden pääuutinen: epävarmuus jakaa ihmiset kahteen leiriin
- Suomi ja EU
- Viisi muuta uutista lyhyesti
- Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
1) Kuukauden pääuutinen: maailmalla Trumpin liittolaiset menettävät jalansijaa samalla kun Euroopassa heidän asemansa näyttää vain vahvistuvan.
Ehkä yllättävin käänne Trumpin uudella presidenttikaudella on ollut hänen pyrkimyksensä asemoitua koko maailman oikeiston johtajaksi. Toisin sanoen hän ei tyydy muuttamaan vain Yhdysvaltoja. Hän haluaa muuttaa koko maailmaa. Helmikuussa saimme tästä konkreettisen esimerkin, kun Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance käytti puheenvuoronsa Münchenin turvallisuuskonferenssissa kehottaakseen eurooppalaisia äänestämään valtapuolueita vastaan ja liittymään Trumpin linjan taakse.
Huhtikuun ja toukokuun aikana olemme saaneet ensimmäisiä merkkejä siitä, miten tämä Trumpin pyrkimys on otettu vastaan. Kanadan ja Australian parlamenttivaaleissa Trumpin retoriikan peräänkuuluttajat hylättiin ennennäkemättömän vahvasti. Euroopassa toisaalta Trumpin liittolaiset onnistuivat vahvistamaan asemaansa monissa paikallisvaaleissa.
Kanadan liberaalipuolueen vaalivoitto oli kenties vuoden suurin altavastaajatarina. Vain muutamaa kuukautta aiemmin puolue laahasi lähes 25 prosenttiyksikköä konservatiivipuolueen perässä, ja pääministeri Justin Trudeaun pitkä valtakausi oli saanut monet kaipaamaan muutosta. Toisin kuitenkin kävi. Liberaalipuolueen uusi puheenjohtaja Mark Carney johti puolueen yllättävään voittoon. Monille äänestäjille konservatiivipuolueen läheiset yhteydet Trumpin hallintoon ja sen retoriikan samankaltaisuus Yhdysvaltain republikaanien kanssa olivat vain yksinkertaisesti liikaa. Erityisesti nykytilanteessa, jossa Trump on toistuvasti vihjaillut Kanadan liittämisestä Yhdysvaltoihin.
Samoin Australiassa työväenpuolue onnistui voittamaan toisen peräkkäisen kautensa, tehden pääministeri Anthony Albanesesta ensimmäisen yli 20 vuoteen, joka on onnistunut saavuttamaan uudelleenvalinnan. Vaalien keskeisiä teemoja olivat inflaatio, ilmastonmuutos ja kansainvälinen politiikka. Kuten Kanadassa, liberaalipuolueen ehdokas nähtiin liian lähellä Trumpin linjoja, joskin vaikutus vaalitulokseen oli pienempi.
Euroopassa tilanne on kuitenkin toisenlainen. Romaniassa äärioikeistolainen presidenttiehdokas George Simion on yksi vaalien ennakkosuosikeista. Hän on verrannut EU:ta Neuvostoliittoon ja vaatii, että Euroopan turvallisuus tulee rakentaa Yhdysvaltojen johdon ympärille. Samaan aikaan Itävallassa äärioikeistolainen FPÖ-puolue vahvisti asemaansa paikallisvaaleissa kolminkertaistamalla kannatuksensa Wienissä.Myös Britanniassa Reform UK -puolue teki läpimurron voittamalla 677/1600 saatavilla olevista paikoista ja nousi Politico-lehden mielipidemittauksissa maan suosituimmaksi puolueeksi.
Miksi Trumpin retoriikkaa ei ole hylätty Euroopassa samalla tavalla kuin Australiassa ja Kanadassa? Vakuuttavaa vastausta on vaikea keksiä. Vaalijärjestelmät, kulttuurierot ja historia voisivat toimia vastauksina, mutta loppujen lopuksi kyse on luottamuksesta. Jos luottamusta on menetetty, niin mikään ei tule saamaan äänestäjiä palaamaan valtapuolueihin. Niin demokratian tulisikin toimia.
Näin ollen Euroopassa valtapuolueiden vastuu tarjota konkreettisia ratkaisuja kansalaisille on suurempi kuin koskaan. Jos ne haluavat pärjätä Trumpin kaltaista retoriikkaa vastaan, kuten on onnistuttu Kanadassa ja Australiassa, niiden on palautettava kansalaisten luottamus. Se edellyttää tulevaisuuteen suuntaavaa yhteistyötä sen sijaan, että energia kuluu keskinäiseen politikointiin.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Romanian valtapuolueet asettuvat yhteisen EU-myönteisen ehdokkaan taakse Simionia vastaan, eivätkä jatka toistensa arvostelua, kuten tällä hetkellä tapahtuu. Jokainen piikittely ja takahuoneissa käyty valtapeli vie kansalaisia yhä kauemmas puolueista, jotka väittävät edustavansa heitä.
Euroopan unioni on rakennettu vapaakaupan, kansainvälisyyden ja rauhan arvojen varaan. Nämä ovat arvoja, jotka ovat vakavasti uhattuina Trumpin ja hänen liittolaistensa maailmassa. Nyt EU:lla on Kanadassa ja Australiassa liittolaisia, joiden kanssa se voi puolustaa näitä arvoja ja rakentaa tulevaisuutta niiden pohjalta.
Jäljelle jää Euroopan valtapuolueiden vastuu: niiden on voitettava takaisin kansalaistensa luottamus ja osoitettava, että juuri näihin arvoihin nojaava tulevaisuus on valoisampi kuin protektionismin ja vihanlietsonnan tarjoama vaihtoehto. Muuten äänestäjillä ei tule olemaan vaihtoehtoa kuin valita Trumpin retoriikan peräänkuuluttajat.
2) Suomi ja EU
I – Pääministeri Petteri Orpo valittiin Euroopan kansanpuolueen ensimmäiseksi varapresidentiksi
Suomen pääministeri Petteri Orpo valittiin Euroopan kansanpuolueen (EPP) varapuheenjohtajaksi puoluekokouksessa Valenciassa. Valinta nostaa Orpon näkyvään asemaan EU:n vaikutusvaltaisimmassa poliittisessa ryhmässä ja vahvistaa Suomen ääntä Euroopan ytimessä. Kokouksessa valittiin myös toiselle kaudelle Manfred Weber puolueen puheenjohtajaksi. Weber korosti EPP:n vastuuta vastavoimana niin populismille kuin vihreän siiven “ideologiselle ilmastopolitiikalle”. Puolueen sisällä kasvaa kuitenkin jännite. Osa jäsenistä vastustaa Weberin strategiaa nojata oikeistoon etenkin vihreän siirtymän torppaamiseksi. Orpolla tulee olemaan vahva rooli vaikuttamaan mihin suuntaan EPP tulee kehittymään tulevaisuudessa.
II – Puolustusministeri Häkkänen: Jos Yhdysvallat päättävät vetäytyä Euroopasta, EU tarvitsee selkeän tiekartan pystyäkseen varmistamaan oman puolustuksensa
Trumpin hallinto on jatkanut uhkailua Yhdysvaltain joukkojen mahdollisella vetämisellä Euroopasta. Vaikka uhka ei ole todennäköinen, Yhdysvaltojen puolustuspainopisteen siirtyminen Aasiaan on todennäköisesti vain ajan kysymys. Puolustusministeri Antti Häkkänen on liittynyt useiden eurooppalaisten kollegojensa, kuten Saksan puolustusministeri Boris Pistoriuksen, joukkoon korostamaan, että EU tarvitsee selkeän tiekartan valmistautuakseen mahdollisiin muutoksiin. Häkkänen painotti myös, ettei EU tällä hetkellä ole kykenevä muodostamaan itsenäistä vastavoimaa Venäjälle Euroopan alueella ilman Yhdysvaltojen tukea.
III – Suomi mukana hakemassa poikkeusta EU:n budjettisäännöistä puolustusmenojen kasvattamiseksi
EU-komissio pyysi jäsenmaita ilmoittamaan 30. huhtikuuta mennessä, aikovatko ne hyödyntää uutta poikkeuslauseketta, joka sallii puolustusmenojen kasvattamisen ilman, että unionin alijäämä- ja velkasääntöjä rikotaan. Käytännössä lauseke mahdollistaa puolustusmenojen nostamisen jopa 1,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuosittain neljän vuoden ajan. Suomi toimitti ilmoituksensa yhdessä 15 muun maan kanssa. Euroopan viidestä suurimmasta taloudesta vain Saksa käytti tilaisuutta hyväkseen ja jätti hakemuksensa. Muiden suurten jäsenmaiden poisjäämisen taustalla olivat maakohtaiset syyt, mutta yhteisesti niille on ominaista usko siihen, että puolustustavoitteisiin voidaan päästä säätämällä nykyisiä budjetteja ilman lisärahoitusta.
IV – Suomen EU-edustuston sauna remontissa — saunadiplomatia jatkuu
Saunat ovat olennainen osa suomalaista diplomatiaa. Ne ovat auttaneet Suomea järjestämään lukuisia tapaamisia eri puolilla maailmaa, joissa maan etua on onnistuttu edistämään. Ulkoministeriö on jopa aiemmin palkittu Löylynhenki-palkinnolla suomalaisen saunakulttuurin edistämisestä. Valitettavasti vaikuttaminen Suomen pysyvän EU-edustuston legendaarisessa saunassa Brysselissä on ainakin toistaiseksi tauolla remontin vuoksi. Edustuston mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, että saunadiplomatia olisi ottamassa taukoa, sillä käyttöön otetaan vaihtoehtoisia löylypaikkoja, kuten suurlähettilään residenssin sauna.
3) Viisi muuta uutista lyhyesti
I – EU linjasi toimintamallinsa Yhdysvaltojen kauppapaineeseen
EU komissio esitteli jäsenmailleen suunnitelman vastauksena Trumpin hallinnon kauppalinjauksiin. Komissio aikoo tarjota Yhdysvalloille myönnytyksiä, kuten investointeja energia-alalle, mahdollisia sääntelyn kevennyksiä sekä jatkaa aiempia ehdotuksia tullien alentamisesta autoille ja teollisuustuotteille. Mikäli nämä myönnytyksen eivät riitä ja neuvottelut epäonnistuvat, niin EU on samalla laatinut listan uusista tullimaksuista, joita se voi ottaa käyttöön. Tavoitteena on painostaa Yhdysvaltoja sopimukseen ilman kauppasodan kärjistymistä ja säilyttää yhtenäisyys jäsenmaiden kesken.
II – Yhdysvaltojen oikeusministeriön vaatimus Google-pilkkoutumisesta voi rohkaista EU:ta viimeistelemään oman tutkintansa
Yhdysvaltain oikeusministeriön vaatimus Googlen mainos- ja hakutoimintojen erottamisesta voi vauhdittaa EU:n omaa kilpailuoikeudellista tutkintaa, joka on ollut käynnissä kesäkuusta 2023 lähtien. Vaikka Yhdysvaltain oikeusprosessi ei juridisesti sido EU:ta, pidetään sitä merkittävänä poliittisena tukena, erityisesti tilanteessa, jossa komissio haluaa välttää suoria jännitteitä Washingtonin kanssa. Komission mukaan vain Googlen liiketoimintojen pakollinen eriyttäminen voisi ratkaista kilpailuongelmat digimainonnan markkinoilla. Vaikka tutkinta on komission mukaan pitkällä, päätösaikataulua ei ole kerrottu. EU:n kannalta ratkaisevaa on myös koordinaatio Yhdysvaltojen kanssa, sillä Googlen toiminta on luonteeltaan globaalia. Google on puolestaan vastannut, että Yhdysvaltain ehdotukset menevät liian pitkälle ja vahingoittaisivat mainostajia ja julkaisijoita.
III – EU-tuomioistuin: Malta rikkoi lakia myymällä kansalaisuuksia varakkaille ulkomaalaisille
EU-tuomioistuin on katsonut, että Malta rikkoi unionin lakia tarjoamalla niin sanottuja ”kultaisia passeja” eli kansalaisuuksia varakkaille kolmansien maiden kansalaisille ilman todellista yhteyttä maahan. Ohjelmassa EU-kansalaisuus, ja sen myötä vapaa liikkuminen ja oikeudet EU:ssa, myönnettiin henkilöille, jotka sijoittivat vähintään 600 000 euroa Maltan kehitysrahastoon, hankkivat kiinteistön ja viettivät lyhyen ajan maassa. Tuomioistuimen mukaan tämä kaupallisti EU-kansalaisuuden vastoin yhteisön arvoja. Komissio vei Maltan oikeuteen varoitusten jälkeen, ja päätöksen myötä maa voi joutua lisätoimiin ja mahdollisesti sakkoihin, ellei se lopeta ohjelmaa.
IV – Kiina purkaa europarlamentaarikkoihin kohdistuvia pakotteita
Kiina on päättänyt poistaa pakotteet viideltä nykyiseltä ja entiseltä europarlamentaarikolta, jotka ovat arvostelleet sen ihmisoikeusloukkauksia. Päätöksen uskotaan avaavan tien EU:n ja Kiinan välisille kauppaneuvotteluille, jotka ovat olleet jäissä vuodesta 2021. Vaikka pakotteet puretaan, Euroopan parlamentin edustajat korostavat, ettei Kiinan ihmisoikeustilanne ole muuttunut. Kritiikki kohdistuu erityisesti uiguurien kohteluun, Hongkongin demokratian tukahduttamiseen ja Kiinan aggressiiviseen teollisuuspolitiikkaan. Taustalla vaikuttaa myös Yhdysvaltain presidentti Trumpin kiristämä kauppapolitiikka, joka on ajanut EU:n ja Kiinan varovaiseen lähentymiseen kasvavan kansainvälisen epävarmuuden keskellä.
V – Saksan sosiaalidemokraattinen puolue torjui ehdotuksen Ranskan ydinpelotteen laajentamisesta Eurooppaan
Saksan sosiaalidemokraatit vastustavat Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja tulevan liittokansleri Friedrich Merzin ehdotusta keskustella ranskalaisen ydinpelotteen ulottamisesta Eurooppaan. Puolueen ulkopoliittinen edustaja Nils Schmid totesi Pariisissa, että ydinpelote perustuu uskottavuuteen, eikä sen julkinen käsittely ole viisasta. Hänen mukaansa Yhdysvallat ei ole vetämässä ydinsuojaa Euroopasta, joten vaihtoehtoja ei tarvita. Sosiaalidemokraatit varoittavat myös siitä, että Ranskan ydinaseisiin nojaaminen loisi eriarvoisuutta EU:n sisälle. Puolueen mielestä tärkeämpää olisi keskittyä tavanomaisen puolustuskyvyn vahvistamiseen Euroopassa.
4) Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
I – Espanjan ja Portugalin laaja sähkökatko kärjistää keskustelua vihreän siirtymän riskeistä
Espanjaa ja Portugalia koetteli huhtikuun lopulla laaja sähkökatko, joka aiheutti häiriöitä suurkaupungeissa, liikenteessä ja jopa urheilutapahtumissa. Syyksi epäillään sähköverkon taajuusongelmia ja mahdollisesti sään aiheuttamia häiriöitä, mutta tarkkaa syytä ei ole vielä vahvistettu. Tapaus nosti uudelleen esiin huolen sähköverkkojen haavoittuvuudesta erityisesti siirryttäessä kohti uusiutuvaa energiaa. Espanja on nimittäin uusiutuvan energian edelläkävijä, ja yli puolet sen sähköstä tuotetaan jo aurinko- ja tuulivoimalla. Tapahtuma tulee toimimaan muistutuksena siitä, että vihreä siirtymä vaatii myös mittaavia investointeja sähköverkon vakauteen.
II – Euroopan parlamentti tiukentaa lobbaussääntöjään
Euroopan parlamentti on kiristänyt lobbaajia koskevia sääntöjään vastauksena Qatargate-skandaaliin, jossa EU-päättäjiin kohdistui lahjontasyytöksiä. Toukokuun alusta alkaen parlamenttirakennukseen saapuvien lobbareiden on aktivoitava kulkulupansa ja ilmoitettava vierailunsa tarkoitus. Uudistuksen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä ja seurata, ketkä tapaavat ketä. Parlamentin mukaan kyseessä on osa laajempaa uudistuspakettia, jonka tavoitteena on vahvistaa EU-instituutioiden riippumattomuutta ja luottamusta kansalaisten silmissä.
III – Kaukasuksen ja EU:n välinen suhde vaikeuksissa – Kaja Kallas kritiikin kohteena
EU:n ulkopoliittinen johtaja Kaja Kallas on saanut kritiikkiä vierailtuaan Azerbaidžanissa vain päivää armenialaisten kansanmurhan muistopäivän jälkeen ilman pysähdystä Armeniassa. Vierailua on pidetty symbolisena osoituksena EU:n arvopohjaisen ulkopolitiikan horjumisesta, kun autoritaarisen Azerbaidžanin energiakumppanuus asetetaan etusijalle. Samalla EU on vuoden aikana etääntynyt myös Georgiasta, jossa viime joulukuun vaalit nostivat valtaan Venäjä-mielisen hallituksen. Kaukasus tulee jatkossakin olemaan strategisesti tärkeä alue EU:lle, ja unionin tämänhetkiset valinnat tulevat vaikuttamaan sen asemaan alueella vielä pitkään.
Kuva: Pixabay