Ventotenen saari on federalismin tyyssija. Tämän maineen historiassa merkittävin tekijä on ollut teoreetikko Altiero Spinellin vangitseminen saarelle 1940-luvun alussa italialaisten fasistien toimesta. Vankeudessa hän kirjoitti “Ventotenen manifestin”, teoksen, joka visioi maailmaa kansallisvaltioiden ja niiden välisten konfliktien tuolla puolen.
Noin 50 kilometriä Italian rannikolta länteen, kahden tunnin lauttayhteyden päässä Formiasta sijaitsee Ventotenen saari. Kyseessä on merkittävä eurooppalaisen integraation ja federalismin teoretisoinnin tyyssija. Ulkoisesti saari on paratiisimainen rantoineen ja kaupunginaukioineen, sekä erittäin verkkaisessa elämänrytmissä elokuun lopun päivittäisessä +35 lämpöasteessa. Saaren historia on kuitenkin erilainen.
Heinäkuussa 1939 Italian fasistihallinto karkotti tälle vankilasaarelle Roomassa syntyneen Altiero Spinellin. Samoin monia muita italialaisia fasismin vastustajia karkotettiin saarelle toisen maailmanpalon aikana. Saaren status federalismin teoretisoinnin tyyssijana juontaakin siitä, että Spinelli ja hänen teoreetikkoystävänsä Ernesto Rossi kirjoittivat saarella vankeutensa aikana niin sanotun Ventotenen manifestin (it. Il Manifesto di Ventotene, 1944). Se on yksi varhaisimmista ja myös tunnetuimmista kannanotoista yhtenäisen Euroopan luomiseksi. Manifesti salakuljetettiin vankilasta ulos vuonna 1941 ja julkaistiin Roomassa tammikuussa 1944.
Ventotenen manifesti on eurooppalaisen federalistiliikkeen perusteos. Seminaarin järjestäjät olivat nyt vuoden 2016 seminaariin ottaneet kirjasta uuden painoksen, joka jaettiin ilmaiseksi kaikille. Sanoman kerrottiin olevan ajankohtaisempi kuin koskaan. Ventotenen manifesti oli nuorelle suomalaiselle lukijalle 1940-luvun hurmoshengessä kirjoitettu näkemys, joka asettaa viestinsä pohjaksi, että kansallisvaltioiden oman edun tavoittelu nähdään merkittävimpänä tekijänä kansainvälisiin konflikteihin. Ratkaisu on poliittisen päätösvallan vieminen ylikansallisiin elimiin, jotka kykenevät toimimaan yhden valtion etua laajemmin.
Relevanssia nykypäivään tällä teorialla on esimerkiksi siten, että ilmastonmuutoksen tai siirtolaisuushaasteen ratkaiseminen ei onnistu ikinä, jos haastetta ratkotaan yksin kansallisesta näkökulmasta. Nämä aiheet tulivat monesti mainituksi viisipäiväisessä seminaarissa.
Seminaari
Eurooppanuorten kaksihenkinen delegaatio osallistui 33. kerran järjestettyyn Ventotenen federalistiseminaariin 26.8-1.9. Joka vuosi kesän lopulla Instituto di Studio Federalisti “Altiero Spinelli” sekä JEF-Italy ja JEF-Europe järjestävät yhteistyössä tällä Välimeren paratiisisaarella perinteikkään federalistiseminaarin. Tänä syksynä noin neljänkymmenen hengen kansainvälinen seminaariryhmä sai kuulla aamupäivä- ja iltapäiväluennoillaan esityksiä Euroopan ja maailman federalismista sekä keskustella upeissa puitteissa oppimastaan. Teema oli vaatimattomasti “Federalism in the Europe and the World”.
Seminaarin puhujat tulivat hyvin samanlaisesta taustasta ja Union of European Federalists, UEF, oli edustettuna kaikissa paneeleissa. Motiivina järjestämiseen on Pier Virgilio Dastolin mukaan “miksi emme vain järjestäisi seminaaria, jossa nuoret federalistit voisivat keskustella yhdessä ajatuksistaan?”. Järjestäjien tavoitteena ei välttämättä olekaan tarjota objektiivista kuvaa federalismista, vaan kasvattaa uusia sukupolvia spinellimäiseen ajatteluun. Kuten Lucio Levi totesi paneelissa: “Ventotenen manifesti ei ole kutsu unelmoida, vaan kehotus toimia!”.
Suomen delegaatiota ihmetyttivät erityisesti hiljaiset hetket Spinellin hautamonumentilla Euroopan lipun liehuessa ja 70 hengen seurueen painaessa leuan rintaan hiirenhiljaa. Selvää oli, että mies muistetaan hyvänä. Seminaarissa oli läsnä hänen henkilökohtainen avustajansa viimeisiltä vuosikymmeniltä, joka muisteli Spinelliä “suurisydämisenä visionaarina, joka kykeni näkemään kauemmas kuin kukaan muu”.
Federalistit kritisoivat kovasti nykyistä Euroopan unionia sen funktionaalisesta piirteestä. Integraatio on aloitettu taloudesta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön muodossa, josta oletetaan, että integraatio etenee myös muille kuin talouden alueelle. Vuonna 1986 menehtynyt Spinelli arvosteli integraatioprosesia siitä, että politiikan tekeminen jätetään edelleen kansallisvaltioiden hallitusten ja päämiesten käsiin, vaikka juuri ne olivat maailmanpalon vuosina 1939-1945 myös aiheuttaneet. Federalismin teorian näkökulmasta nykyinen unioni näyttäytyykin nationalistisena projektina.
Hätkähdyttävintä olivat maailmanfederalistiset opit. Seminaariin oli saapunut osallistujia myös Argentiinasta, Kanadasta ja Palestiinasta oppimaan ja opettamaan maailmanfederalismista. He kommentoivat federalismin olevan keskustelunaiheena usein hyvin Eurooppa-keskeinen. Seminaarin puheenvuoroissa olikin esillä, että federalistisessa projektissa Euroopan federaslismi onkin vain yksi etappi matkalla luomaan jonkinlainen maailmanvaltio. Siinä Eurooppa voisi olla yksi yhtenäinen alue.
Lopuksi
Kritiikistään huolimatta, tai ehkä juuri sen takia, Spinelli oli mukana rakentamassa sotienjälkeistä Eurooppaa. Kuollessaan vuonna 1986 hän oli ollut kuusi vuotta Euroopan komission ja 10 vuotta Euroopan parlamentin jäsen. Tänään esimerkiksi yksi Euroopan parlamentin päärakennus Brysselissä on juhlallisesti nimetty Spinellin mukaan.
Suosittelemme ehdottomasti osallistumaan sekä Ventotenen seminaariin, sekä myös muihin Eurooppanuorten kansainvälisiin seminaareihin. Ne ovat unohtumattomia kokemuksia ja avartavat meitä keskustelemaan Euroopasta laajemman seurueen kesken.
Simo Ristolainen
Verkkolukijoille:
Ventotene 2016 abstraktit: http://www.istitutospinelli.org/en/2016/09/15/hello-world/
Videoblogi Ventotene 2016: http://eurooppanuoret.fi/2016/09/matkaraportti-ventotenen-kansainvalinen-federalistiseminaari/