Sota on palannut Eurooppaan. Ilmastokriisi ja luontokato etenevät kauhistuttavaa vauhtia. Globaali suurvaltakilpailu resursseista ja vaikutusvallasta kiihtyy. Aikamme suuria haasteita yhdistää se, ettei niitä ratkaista kansallisvaltioissa. Tarvitaan laajempaa yhteistyötä. Tarvitaan Euroopan unionia.
Eurooppalaisten ratkaisujen merkitys on korostunut ja niitä osataan nykyään myös vaatia niin poliittisessa päätöksenteossa, kuin julkisessa keskustelussakin. Tästä huolimatta eurooppalainen politiikka näkyy suomalaisissa medioissa valitettavan harvoin. Samalla äänestysaktiivisuus Euroopan parlamentin vaaleissa pysyy kroonisen alhaisena, vuosikymmenestä toisen.
EU-insituutioissa käsitellään päivittäin asioita, joilla on suuri vaikutus paitsi tulevaisuuteemme, myös arkipäiväiseen elämäämme. Unionin päätöksenteossa riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Naapurimaissamme käydään toistuvasti kiinnostavia vaaleja, jotka muuttavat Euroopan poliittisia valtasuhteita. Kerrottavaa siis olisi.
Syyksi vähäiselle huomiolle on tarjottu EU:n monimutkaisuutta. Unioni voi varmasti siltä tuntua, mutta näkökulma on yksipuolinen. Samaan hengenvetoon voi kysyä, kuinka moni suomalainen ymmärtää syvällisesti esimerkiksi sen, millainen Suomen valtion budjetti todellisuudessa on ja miten se syntyy? Tuskin kovin moni, mutta suurimmalla osalla suomalaisista on silti, luonnollisesti, mielipiteitä siitä, mihin julkisia varoja tulisi käyttää ja miten ne tulisi kerätä. EU on Suomen valtion tavoin demokraattinen kokonaisuus johon kuulumme ja voimme vaikuttaa.
Kokonaan oma lukunsa on Yhdysvaltojen politiikka, josta kirjoitetaan valtavasti viikosta toiseen. Maan yhteiskunnallisista ilmiöistä ja vaalijärjestelmän kummallisuuksista raportoidaan kattavasti, huipentuen tietenkin presidentinvaaleihin, jotka vievät mediasta lähes kaiken tilan. Yhdysvallat on toki maailman voimakkain valtio ja suunnannäyttäjä monessa asiassa, mutta edes osan tästä huomiosta voisi käyttää oman maanosamme asioihin. Ne kun ovat meille todellisuudessa sisäpolitiikkaa!
Käänne parempaan
Eurooppa on kiistatta yhtenäinen demokraattinen kokonaisuus, mutta siltä puuttuu yhteinen julkisuus. Saksalaisen filosofin Jürgen Habermasin ajatuksia mukaillen julkisuuden tai julkisen sfäärin voi määritellä sosiaalisen elämän alueeksi, jonne kokoonnutaan saamaan tietoa, keskustelemaan ja tunnistamaan yhteiskunnallisia ongelmia sekä vaikuttamaan poliittisesti. Kyseessä on toimivan demokratian kulmakivi.
Vaikka yhteistä julkisuutta ei Euroopassa vielä riittävissä määrin ole, ei ole syytä, etteikö sitä voisi syntyä tai määrätietoisesti rakentaa. Hyviä rakennuspalikoita voisivat olla esimerkiksi Euroopan yleisradiounioni EBU:n kehittäminen, riippumattomien ylikansallisten medioiden tukeminen sekä EU-tason demokratian ja poliittisen osallistumisen kehittäminen.
Onneksi meillä on jo olemassa loistavia eurooppalaisia medioita. Politico Europe tekee päivittäin korkean profiilin laatujournalismia EU:n toiminnasta ja tarjoaa lisäksi vielä paljon erikoistunutta sisältöä eri politiikan aloilta. EUObserver ja Euractiv ovat ehdottomasti seuraamisen arvoisia, samoin Euroopassa ja maailmalla käytävistä vaaleista sekä niiden asetelmista raportoiva Europe Elects. Kotimaassa kannattaa ottaa seurantaan Eurooppalaisen Suomen hieno Euroopan suunta-podcast, sekä Ylen Brysselin kone. Myös monien kotimaisten mediatalojen EU-kirjeenvaihtajat tekevät ansiokasta työtä pienillä resursseilla.
EU-uutisointi on omien havaintojeni mukaan saanut muutenkin viime vuosina tuulta purjeisiin, ainakin Suomessa. EU:n elpymisrahasto ja ilmastopaketti ovat saaneet medioissa laajaa huomiota, ja mielipidemittausten perusteella näyttää siltä, että kansan enemmistö niiden merkityksen myös ymmärtää. Euroopan suunnan kannalta kriittisen tärkeät Saksan vaalit saivat viime syksynä poikkeuksellisen paljon näkyvyyttä ja niiden asetelmia ja tuloksia analysoitiin yksityiskohtaisesti kaikissa medioissa. Näyttää siltä, että EU:n merkitys pienen Suomen kansainvälisen aseman turvaajana käsitetään kansan syvissä riveissä.
Uudistunut Tähdistö-verkkolehti on Eurooppanuorten panos eurooppalaisen julkisuuden edistämiseksi. Tähdistön toimituksessa aloittaa noin 20 nuorta toimittajaa ja mukana on monien eri alojen asiantuntijoita. Luvassa on asiantuntevia ja kiinnostavia artikkeleita niin suomeksi, ruotsiksi kuin myös englanniksikin. Kirjoitan myös itse Tähdistöön säännöllisesti Eurooppanuorten ajankohtaisista asioista ja EU-politiikan puhutuimmista käänteistä. Yhdessä aiomme tehdä oman osuutemme paremman EU-keskustelun edistämiseksi. Tervetuloa seuraamaan Tähdistön matkaa Suomen parhaaksi EU-asiantuntijajulkaisuksi!