Suomalaiset kärsivät EU-uralle pyrkiessään heikommasta asemasta verrattuna muihin eurooppalaisiin, mikä heikentää maamme vaikutusvaltaa Brysselissä. Aliedustetun Suomen tulisi ottaa oppia yliedustettujen euromaiden keinoista tukea kansalaisiaan saamaan harvoja EU-työpaikkoja.
Mutta miksi ketään kiinnostaisi, jos joku suomalainen saa hyväpalkkaisen työpaikan jossain kaukana? Esimerkiksi EU:n metsäasetuksen, pullonkorkkien tai käännytyslain laillisuuden vuoksi. Ilman suomalaisia EU-työpaikoissa emme voi osallistua lakien valmisteluun ja tuoda esiin omaa näkökulmaamme. Meidän 15 meppiä 751:stä eivät yksin voi laajasti muuttaa jo parlamentin edessä olevia lakiehdotuksia. Tarvitsemme suomalaisia Euroopan komissioon, jossa lakeja suunnitellaan ja laaditaan. Sinne on kuitenkin vaikea päästä.
Jokainen EU -uralle hakeutuvan on suoritettava vaativa pääsykoe, jonka läpäisyaste oli suomalaisilla noin 0.6% vuosien 2014-2021 välillä. Alhainen luku ei kuvaa ainoastaan kielitaidon tai osaamisen puutetta, vaan valmistautumisen. Suomessa suora apu on vähäistä ja huonosti kohdennettua. Hallitusohjelman mainitsema virkamieskoulutus on suunnattu jo työskenteleville virkamiehille, kun taas muualla Eurooppaa apua on saatavilla ja se on usein suunnattu suoraan opiskelijoille. Nuorta vastavalmistunutta on helpompi saada innostumaan ja muuttamaan EU-työpaikan vuoksi kuin jo työskentelevää virkamiestä.
Esimerkiksi yliedustetuissa Italiassa ja Belgiassa monet instituutiot ja yliopistot tarjoavat opiskelijoille ja valmistuneille intensiivisiä valmentavia kursseja koetta varten, joita vetävät EU-virkamiehet. Perinteen selittää se, että maiden valtion virkoihin on samantyyppiset pääsykokeet, joihin valmistaudutaan samanlaisten kurssien avulla. Suomessa voitaisiin järjestää vastaavia kursseja EU:ssa työskentelevien suomalaisten johdolla. Näin lisättäisiin myös tietoisuutta kokeista ja EU-urasta.
Lisäksi Suomi on ainoa EU-pohjoismaa, jossa valtio ei tarjoa valmistuneille stipendejä jatko-opintoihin College of Europe -yliopistoon. Tämä olisi tärkeää, koska koulutus on kallis, mutta tuottaa enemmän EU-virkamiehiä, kuin mikään muu oppilaitos. Muutama stipendi vuodessa olisi edullinen sijoitus suomalaisiin EU-osaajiin ja lisäisi tasa-arvoa, kun taloudelliset esteet poistuisivat. Suomalaisia hakijoita ei ole monta, koska koulutus vaatii Suomessa harvinaista ranskan kielen taitoa, kuten myös monet EU-työpaikat. Hakijoita ei tulevaisuudessakaan varmasti kovin montaa tule olemaan, sillä Suomi on lakkauttanut pitkän Ranskan oppikirjojen laatimisen.
Pienelle kansalle olisi elintärkeää saada mahdollisimman monta suomalaista EU-virkoihin, jotta äänemme kuuluisi paremmin. Tämä vaatisi, että Suomi ottaisi mallia yliedustetuilta euromailta ja tukisi kansalaisiaan pääsemään suoraan päätöksenteon ytimeen. Ehdotetut toimet eivät täysin korjaisi aliedustusta, mutta ne varmasti helpottaisivat tilannetta. Yksinkertaisesti edustus parlamentissa ei riitä, vaan meidän tulee kansakuntana varmistaa, että olemme edustettuina koko EU:n jättimäisessä koneistossa.
TEKSTI: Nicolas Koivisto