[vc_row][vc_column][vc_column_text]Yksi sitkeimmistä EU-myyteistä on väite demokratiavajeesta. Ainakin nykyään väitteelle on vaikea löytää hyviä perusteita.
Euroopan unionissa ylintä valtaa käyttävät Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto. Parlamentin jäsenet valitaan jäsenmaissa suoralla kansanvaalilla joka viides vuosi. Ministerineuvostossa istuvat jäsenmaiden hallitusten edustajat. Hallitukset ovat vastuussa omien maidensa kansanvaltaisille parlamenteille.
Parlamentti ja ministerineuvosto säätävät EU-lait yhteistyössä. Lakien säätäminen on siten kansanvaltaista.
Myös EU:n hallitus, komissio, toimii kansanvaltaiselta pohjalta. Kunkin jäsenmaan hallitus tekee ehdotuksen oman maansa komissaariksi. Parlamentti nimittää komission, ja voi antaa sille epäluottamuslauseen, jolloin se eroaa. Näin toimii hallituksen vastuu jäsenmaissakin.
On totta, että Euroopan parlamentilla ei ole omaa lakialoiteoikeutta. Tilanne on kuitenkin käytännössä sama kaikissa jäsenmaissa. Suomessakin lait säädetään lähes aina hallituksen esitysten, ei kansanedustajien lakialoitteiden pohjalta.
Olennaista on, että lakiesityksiä tekevä hallitus on vastuussa parlamentille. Näin on EU:ssakin.
On myös totta, että EU:ssa ei ole varsinaista puoluepoliittista enemmistöhallitusta. Parlamentissa puolueryhmät sopivat yhteistyöstä asia kerrallaan. Ne eivät siis noudata tiukkaa hallitusohjelmaa. Samoin toimitaan esimerkiksi Suomen kunnanvaltuustoissa. Demokraattista sekin.
Komissio toimii kahden demokraattisen tahon ristipaineessa: toissalta parlamentin, toisaalta ministerineuvoston eli jäsenmaiden hallitusten. Miten komissio siis voisi olla epädemokraattinen?
Entä sitten suuryritysten lobbarit ja Brysselin byrokraatit? Jokaisessa länsimaisessa demokratiassa virkamiehet sekä yritysten ja järjestöjen edunvalvojat ovat keskeisiä vallankäyttäjiä. Tämä on epäilemättä ongelmallista, mutta se koskettaa jokaisen jäsenmaan pääkaupunkia siinä missä Brysselin EU-kortteleitakin.
Avoimuudessa ja kansalaisyhteiskunnan kuulemisessa on tietysti paljon parannettavaa niin EU-tasolla kuin kaikissa jäsenmaissakin.
Euroopan unioni on toimiva demokratia. Unionin päätöksenteko ei ole ainakaan jäsenmaiden keskiarvoa epädemokraattisempaa tai huonompaa.
Ahto Apajalahti
Tähdistön toimittaja
Kuva: Hannu Mäkäräinen[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
