Kuva: Pixabay
Terveisiä Euroopasta! Uuden komission ensimmäinen kuukausi on jo takana. Tammikuussa Euroopan unioni on joutunut kamppailemaan sekä vakavien omien haasteidensa kanssa että reagoimaan ennalta-arvaamattomaan Trumpiin. Tässä on kooste kuukauden keskeisimmistä aiheista, jotta pysyt ajan tasalla Euroopan politiikan käänteissä.
- Kuukauden pääuutinen: Euroopan unioni etsii suuntaa valtapolitiikan palatessa
- Suomi ja EU
- Viisi muuta uutista lyhyesti
- Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
- Tulevat eurooppalaiset vaalit
1) Kuukauden pääuutinen: Euroopan unioni etsii suuntaa valtapolitiikan palatessa
Euroopan unioni on rakentunut sääntöpohjaisen maailman varaan, joten suurvaltapolitiikan paluu on asettanut sen hankalaan asemaan. Tilannetta vaikeuttaa entisestään se, että EU:n talous on jäänyt Kiinaa ja Yhdysvaltoja jälkeen ja sen turvallisuustilanne on muuttunut epävarmemmaksi Ukrainan sodan ja Trumpin uudelleenvalinnan myötä. Näihin haasteisiin vastatakseen Ursula von der Leyenin toinen komissio on aloittanut kautensa keskittymällä ennen kaikkea kilpailukyvyn parantamiseen ja puolustuksen vahvistamiseen.
Kilpailukyvyn vahvistamiseksi komissio on julkaissut ”Competitiveness Compass” -suunnitelman, joka nojaa vahvasti entisen Italian pääministerin ja EKP:n presidentin Mario Draghin raporttiin Euroopan talouden tilasta. Draghi korosti raportissaan EU:n talousstrategian heikkoa koordinointia, kohdennetun teollisuustuen vähäisyyttä ja rahoitusjärjestelmän pirstaleisuutta.
Komission suunnitelma pohjautuu moniin Draghin suosituksiin ja esittää toimenpiteitä muun muassa lupaprosessien nopeuttamiseksi, sisämarkkinoiden syventämiseksi ja julkisten varojen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi yksityisten vihreiden investointien vauhdittamiseksi. Lisäksi yritysten hallinnollista taakkaa pyritään keventämään vähentämällä sääntelyä ja raportointivaatimuksia.
Komissio suunnittelee myös niin kutsutun ”28. sääntelyjärjestelmän” luomista innovatiivisille yrityksille. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että tietyt yritykset voisivat rekisteröityä suoraan EU-yrityksiksi esimerkiksi suomalaisen yrityksen sijaan. Tämä loisi koko unionin kattavan yhtenäisen oikeudellisen kehyksen yrityslainsäädännölle, maksukyvyttömyydelle, työoikeudelle ja verotukselle. Tavoitteena on tukea säästö- ja investointiliiton käynnistymistä, mikä helpottaisi rahoituksen saatavuutta innovatiivisille yrityksille ja vahvistaisi EU:n pääomamarkkinoita.
Puolustuksen vahvistaminen on toinen keskeinen osa komission suunnitelmaa. Komissio on ehdottanut, että jäsenvaltiot kasvattavat puolustusmenojaan merkittävästi ja että jopa 20% EU:n budjetista kohdennettaisiin turvallisuuteen ja kriisivalmiuteen. Lisäksi komissio haluaa mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voisivat käyttää osan koheesiorahoituksestaan puolustus- ja turvallisuusprioriteetteihin, kuten kaksikäyttötuotteisiin ja strategiseen infrastruktuuriin.
Komissiossa on aloittanut ensimmäinen puolustuskomissaari, Andreius Kubilus, joka on ehdottanut jäsenvaltioille pakollisten vähimmäisvarastojen luomista ammuksille ja muille kriittisille tarvikkeille. Tavoitteena on vahvistaa EU:n puolustusteollisuutta ja varmistaa, että unioni on paremmin varautunut mahdollisiin turvallisuusuhkiin. Tämä aloite heijastaa laajempaa pyrkimystä lisätä EU:n strategista autonomiaa ja vähentää riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista puolustuksen saralla.
Kaiken kaikkiaan EU:n kilpailukyky- ja puolustustavoitteet ovat kohdanneet haasteita, sillä Trump on uhannut tullimaksuilla ja painostanut EU:ta jatkamaan kalliimman yhdysvaltalaisen nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöä. Tämä on vaikeuttanut unionin pyrkimyksiä vahvistaa omaa taloudellista ja teollista autonomiaansa. Toisaalta Grönlantia kohtaan kasvavat uhat ja transatlanttisen liittolaisen epävarmuus ovat vain vahvistaneet EU:n pyrkimyksiä itsenäistää puolustustaan ja lisätä taloudellista omavaraisuuttaan.
2) Suomi ja EU
I – EU:lta haetaan koordinaatiota Itämeren tilanteen heikentyessä
Suomi, Viro, Liettua ja Latvia selvittävät mahdollisuuksia takavarikoida aluksia, jotka muodostavat uhan ympäristölle tai kriittiselle infrastruktuurille. Maat pyrkivät estämään epäilyttävän toiminnan Itämerellä kansainvälisten lakien ja vakuutusvaatimuksien avulla. Keskustelut saivat vauhtia, kun Suomi pysäytti joulukuussa aluksen, jonka epäillään olleen osallisena Itämeren kaapelivaurioihin. EU:lta tavoitellaan laajempaa koordinaatiota, ja uusien lakien avulla voitaisiin estää Venäjän pakotteiden kiertämistä sekä sen sotakoneiston rahoittamista öljynviennillä.
II Kajaani valittiin EU:n uuden tekoälytehtaan kohteeksi
Euroopan unionin korkean suorituskyvyn laskennan yhteishanke (EuroHPC) on valinnut Kajaanin yhdeksi Euroopan tekoälytehtaiden isäntäkohteeksi. LUMI AI Factoryn kehittämiseen investoidaan yhteensä 556 miljoonaa euroa, josta Suomen hallitus tukee hanketta 250 miljoonalla eurolla osana maan tutkimus- ja kehityspanostuksia. Uusi tekoälyoptimoitu supertietokone otetaan käyttöön vuoteen 2027 mennessä, minkä toivotaan vahvistavan Suomen kilpailukykyä ja tekoälyosaamista kansainvälisesti.
III – Henna Virkkunen on keskeisessä roolissa EU:n ja teknologiayritysten kamppailussa
Henna Virkkunen ja Euroopan komissio ovat vaikeiden päätösten edessä EU:n ja yhdysvaltalaisten teknologiajättien valtakamppailun kiihtyessä. Euroopan parlamentti painostaa Virkkusta hyödyntämään EU:n digipalvelusäädöstä suuryritysten sääntelyyn, mutta Yhdysvallat varoittavat vastatoimista kaikkea sen teknologiayrityksiin kohdistuvaa sääntelyä vastaan.
3) Viisi muuta uutista lyhyesti
I – Ranskan hallitus selvisi epäluottamusäänestyksestä ja budjetti hyväksyttiin
Pääministeri François Bayroun hallitus selvisi epäluottamusäänestyksestä ja sai budjettiesityksensä läpi. Bayrou käytti Ranskan perustuslain artiklaa 49.3, joka pakottaa parlamentin joko hyväksymään budjetin tai kaatamaan hallituksen. Toisin kuin edeltäjänsä Michel Barnier, jonka hallitus kaatui samalla mekanismilla 4. joulukuuta 2024, Bayrou säilytti asemansa, kun laitaoikeisto ja -vasemmisto eivät tällä kertaa liittoutuneet hallituksen kaatamiseksi.
II – Yhdysvallat varasti huomion EU:n puolustuskeskustelussa
EU-johtajien 3. helmikuuta 2025 pidetty kokous keskittyi alun perin Euroopan puolustuksen vahvistamiseen Venäjän uhan edessä, mutta keskustelu kääntyi yllättäen Yhdysvaltoihin. Tullikiistat ja Grönlantiin kohdistuvat uhat ovat lisänneet painetta EU:lle panostaa omaan puolustuskykyynsä. Kokouksessa EU linjasi, että Grönlanti kuuluu sen turvallisuusstrategiaan. Saksa osoitti myös kokouksessa aiempaa myönteisempää suhtautumista puolustusmenojen kasvattamiseen.
III – EKP aloitti koronlaskut, mutta varovainen linja jatkuu
Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoja 25 korkopisteellä, mikä on ensimmäinen koronleikkaus inflaatiokriisin huipun jälkeen. Talletuskorko laskettiin 2,75 %:iin, mutta EKP painottaa edelleen varovaista rahapoliittista linjaa. Vaikka inflaatio hidastuu odotetusti, kysynnän elpyminen voi kasvattaa hintapaineita, mikä vaikuttaa tuleviin korkopäätöksiin. Jos talous piristyy odotettua nopeammin, EKP voi hidastaa koronlaskuja varmistaakseen, ettei inflaatio kiihtyisi uudelleen.
IV – Yhdysvaltojen tullipäätökset lykkääntyivät
Trump on päättänyt lykätä Kanadaan ja Meksikoon kohdistuvat tullisuunnitelmansa 30 päivällä, mikä tuo hetkellisen helpotuksen myös EU:lle. Eurooppaa kohtaan Trump on kuitenkin edelleen luvannut uusia tullimaksuja, koska hän pitää unionin kauppakäytäntöjä epäoikeudenmukaisina. Valmistautuakseen tuleviin neuvotteluihin EU:n diplomaatit ovat palkanneet Trumpiin yhdistetyn lobbausfirman, DCI Groupin, jonka tehtävänä on auttaa unionia tulevissa kauppaneuvotteluissa.
V – Eurooppa vahvistaa rooliaan tekoälykehityksessä
Ranskan presidentti Emmanuel Macron haluaa vahvistaa EU:n roolia tekoälykehityksessä ja haastaa Yhdysvaltojen sekä Kiinan teknologisen ylivalta-aseman. Macronin mukaan Eurooppa ei voi jäädä katsojaksi, vaan sen on rakennettava omia globaaleja kumppanuuksia, tuettava eurooppalaista tekoälyinnovointia ja hyödynnettävä avoimen lähdekoodin mahdollisuuksia. Tavoitteena on varmistaa, että tekoälykehitys palvelee eurooppalaisia arvoja ja yhteiskuntaa sekä vahvistaa EU:n asemaa globaalina toimijana tekoälyalalla.
4) Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
I – EU lykkää tiukempia päästörajoituksia puulämmitykselle
Euroopan komissio on lykkäämässä tiukempia päästörajoituksia puu-uuneille ja -kattiloille, joiden oli alun perin määrä astua voimaan vuonna 2027. Päätös viivästymisestä johtuu erityisesti Tšekin ja Saksan vastustuksesta, minkä vuoksi 12. helmikuuta esiteltäväksi aiottua lakiesitystä ei käsitellä vielä. Ehdotus on herättänyt voimakasta kritiikkiä, etenkin maaseudulla, missä biomassalämmitys on tärkeä osa energiasiirtymää.
II – Lääkelainsäädännön viivästynyt uudistus etenee Puolan johdolla
EU:n lääkelainsäädännön uudistuksen oli määrä valmistua jo ennen edellisiä eurovaaleja, mutta prosessi venyi. Puolan EU-puheenjohtajakaudella neuvottelut jatkuvat, ja sopu saattaa syntyä vuoden 2025 alkupuoliskolla. Suurin haaste on tasapainon löytäminen innovatiivisten lääkkeiden kehittämisen ja geneeristen lääkkeiden kilpailun välillä, samalla kun huomioidaan antimikrobiresistenssi ja ympäristövaikutukset. Päätöksillä on pitkäaikaiset vaikutukset Euroopan lääkehuoltoon ja innovaatiopolitiikkaan.
5) Tulevat eurooppalaiset vaalit
Saksan liittopäivävaalit järjestetään 23. helmikuuta.
Tuoreiden mielipidemittausten mukaan keskustaoikeistolainen CDU/CSU johtaa 30 %:n kannatuksella. Laitaoikeistolainen AfD on noussut toiselle sijalle 22 %:n tuella, ja nykyinen liittokanslerin puolue, SPD, on jäämässä kolmanneksi 17 %:n kannatuksella.
Vaikka muut puolueet ovat luvanneet välttää yhteistyötä AfD:n kanssa, CDU:n ja AfD:n yhteistyö kiistellyssä maahanmuutolaissa on herättänyt epäilyksiä CDU:n linjasta. Päätös laukaisi laajat protestit eri puolilla maata, mutta mielipidemittausten mukaan CDU:n kannatus on säilynyt ennallaan.