Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden ajan esittelemme parin viikon välein Brysselissä vaikuttavia henkilöitä ja tiedustelemme heiltä, mistä kaupungissa puhutaan juuri nyt. Ensimmäisenä sarjassa esittäytyy europarlamentaarikko Henna Virkkunen, joka kertoo EU:n Afrikka-suhteista.
1. Kuka olette?
Keskisuomalainen kokoomuslainen europarlamentaarikko, nyt toista kautta Euroopan parlamentissa. Kuulun Euroopan parlamentin suhteista Etelä-Afrikkaan vastaavaan ryhmään.
2. Millä tavoin olette EU-asioiden kanssa tekemisissä?
Europarlamentaarikkona osallistun EU:n lainsäädäntötyöhön, joten olen EU-asioiden kanssa tekemisissä käytännössä koko ajan.
3. Millaisena näette Afrikan strategisen, poliittisen ja taloudellisen merkityksen EU:lle ja Euroopalle tulevaisuudessa?
Afrikka on aina ollut EU:lle merkittävä kumppani ja sen merkitys EU:n tulevaisuudelle kasvaa vuosi vuodelta. Monet EU:n kohtalonkysymykset linkittyvät keskeisesti Afrikan kehitykseen. Ilmastonmuutos ja maahanmuutto nousivat kevään eurovaaleissa keskeisiksi teemoiksi ympäri Eurooppaa. Molemmat ovat haasteita joihin EU ei yksin voi vastata, vaan Afrikan kehitys vaikuttaa niihin ratkaisevasti. Itse näen Afrikan tyttöjen ja naisten aseman parantamisen keskeisenä toimena niin ilmastonmuutoksen, Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen, kuin molempia ruokkivan nopean väestönkasvun hillitsemiseksi. Tasa-arvo ja tyttöjen vaikutusvallan lisääminen on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys, mutta sillä on ratkaiseva merkitys niin Afrikan kuin Euroopankin talouteen ja kestävään kehitykseen. Monien Afrikan maiden talouskehitys on ollut lupaavaa viime vuodet ja tulevaisuudessa vaurastuvat Afrikan maat tulevat olemaan EU:n taloudelle ja kaupalle entistä merkittävimpiä. Afrikka-strategiallaan EU pyrkii lisäämään maanosien välistä yhteistyötä kaikilla tasoilla, ei pelkästään kehitysavun muodossa. Yhteistyöllä kaupan, tieteen, teknologian ja innovoinnin aloilla Afrikkaan saadaan lisää investointeja ja sen kautta työpaikkoja. Investointeja tulee ohjata erityisesti koulutukseen, digitalisaatioon ja puhtaaseen energiaan. EU-Afrikka suhteiden pitkän aikavälin tavoitteena onkin luoda koko Afrikan laajuisen vapaakauppa-alueen toteuttamisen pohjalta kattava EU:n ja Afrikan välinen laaja vapaakauppasopimus. Tiiviimmät kauppasuhteet ovat hyväksi paitsi EU:n taloudelle, myös keskeinen keino edistää EU:n perusarvojen mukaista vakaata demokraattista hallintoa myös kauppakumppanimaissa.
4. Millaista Afrikka-suhteiden uudistamista tarvitaan?
EU:lla on vaikutusvaltaa Afrikassa, ja siksi myös sekä mahdollisuus että vastuu vaikuttaa Afrikan kehitykseen. EU:n ja Afrikan kumppanuutta pitää kehittää edelleen yhdenvertaisemmaksi ja molempia maanosia hyödyttäväksi suhteeksi. EU ja sen jäsenmaat ovat olleet jo kauan Afrikan merkittävin alueen vakauden ja rauhan edistäjä sekä kehitysavun takaaja. EU:n kehitysyhteistyöapu Afrikkaan perustuu Cotonoun sopimukseen, jolle neuvotellaan juuri jatkoa – sopu pitäisi löytyä Suomen EU-neuvoston puheenjohtajuuskauden aikana. Toivoisin tyttöjen ja naisten koulutuksen olevan jatkossa selvästi yksi kehityspolitiikan painopiste. Hallitsemattoman muuttoliikkeen hillitsemiseksi Afrikan kasvavalle nuorelle väestölle on saatava rakennettua koulutus- ja työskentelymahdollisuuksia kotiseuduilleen. Erityisesti koulutukseen tarvitaan investointeja, kaikilla tasoilla. Korkeakoulutuksen laadun kehittämisessä Euroopan ja Afrikan välisten kansainvälisten vaihto-ohjelmien edistäminen on tärkeää. Pidän hyvänä, että komissio on esittänyt EU:n Erasmus+ – ohjelmaa laajennettavaksi enemmän myös afrikkalaisten nuorten koulutukseen vuodesta 2021 eteenpäin. Samanaikaisesti meidän tulisi luoda laillisen työperäisen maahantulon reittejä Eurooppaan. Vanhenevana mantereena Eurooppa tarvitsee lisää asukkaita ja tulijoita, sillä vuonna 2020 jo neljännes EU-maiden asukkaista on yli 65-vuotiaita ja seuraavien vuosien aikana miljoonia ihmisiä jää pois työmarkkinoilta. Idearikkaiden nuorten kykyjen pitäisi voida tulla tänne innovoimaan ja yrittämään. Pidän hyvänä ideana kymmenisen vuotta sitten Euroopan unionin lanseeraamaa työperäiseen maahanmuuton ”sinistä korttia”, vastineeksi Yhdysvaltain vihreälle kortille ja Kanadan pisteytysjärjestelmälle. Tähän mennessä kortin saamisen prosessi on ollut liian hankala, mutta nyt sitä koskevaa erikoisosaajadirektiiviä uudistetaan. Tarkoitus on alentaa palkkatasovaatimusta ja mahdollistaa korkeakoulutettujen lisäksi kortin käyttö myös muille korkean tason ammattilaisille.
5. Millaiset teemat ovat esillä ja käsittelyssä Etelä-Afrikan suhteista vastaavassa valtuuskunnassa?
Valtuuskuntien tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää Euroopan parlamentin kansainvälisiä yhteyksiä. Kokouksissa keskustelemme Etelä-Afrikan, ja usein myös laajemmin koko Saharan eteläpuoleisen Afrikan ajankohtaisista asioista. Viime aikoina on puhuttanut muun muassa ihmisoikeuskysymykset, kehitysyhteistyö, demokratiakehitys, kauppasuhteet ja koulutusyhteistyö.
KOONNUT Saara Hietamäki
KUVITUS Katerina Panina