Suomen ensimmäinen Nuorten rauhanviikko innostaa nuoria työskentelemään yhdessä rauhanomaisen tulevaisuuden puolesta. Lisäksi teemaviikko kannustaa EU-puheenjohtajamaana toimivaa Suomea edistämään nuorten asemaa ja osallistumismahdollisuuksia Euroopan unionin neuvottelupöydissä.
Tänä syksynä suuri joukko nuoria vapaaehtoisia ja kansalaisjärjestöjä tekee töitä sen hyväksi, että rauhankysymykset olisivat esillä sekä Suomessa että EU-tasolla. Suomessa järjestetään nimittäin ensimmäistä kertaa Nuorten rauhanviikko, joka innostaa nuoria oppimaan uutta globaaleista kehityskysymyksistä ja työskentelemään yhdessä rauhanomaisen tulevaisuuden puolesta.
Teemaviikko kannustaa nuoria aktiivisuuteen rauhaan liittyvissä kysymyksissä vuorovaikutuksellisella ja opettavaisella tavalla. Rauhanviikon aikana ympäri Suomea järjestetään matalan kynnyksen tapahtumia ja tempauksia, esimerkiksi nuorten rauhantyötä esitteleviä kouluvierailuja, vihapuheeseen pureutuvia keskustelutilaisuuksia, ilmastonmuutosta ja konflikteja käsitteleviä elokuvailtoja sekä rauhan ja suvaitsevaisuuden hengessä pelattavia Peace United -jalkapallo-otteluita. Rauhanviikon tapahtumat liittyvät nimensä mukaisesti rauhankysymyksiin ja ovat kaikille avoimia. Teemaviikosta kiinnostuneet nuoret ja järjestöt voivat myös ilmoittaa tapahtumansa mukaan viikon ohjelmaan.
Nuorten tekemä rauhantyö jää usein vähälle huomiolle, sillä nuoria ei nähdä virallisissa neuvottelupöydissä. Osana rauhanviikkoa julkaistaan sosiaalisen median kampanja, joka esittelee ympäri maailmaa rauhantyötä tekeviä nuoria aktiiveja. Nuoret kertovat, miksi on tärkeää, että nuoria on mukana rauhanprosesseissa ja millaista rauhantyötä he tekevät.
Nuorten yhteisen teemaviikon tarkoituksena on myös muistuttaa Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman merkityksestä. Kyseinen päätöslauselma numero 2250 hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa joulukuussa 2015. Nimensä mukaisesti se tunnustaa nuorten merkittävän roolin rauhan edistämisessä ja konfliktien ehkäisemisessä.
Suomalaisesta näkökulmasta katsoen päätöslauselmaan liittyy ainutlaatuinen piirre: idea 2250-päätöslauselmalle on nimittäin alun perin lähtöisin Suomesta. Suomen YK-liitto, Partiolaiset ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi luovuttivat aloitteen nuoria, rauhaa ja turvallisuutta koskevasta päätöslauselmasta YK:n silloiselle pääsihteerille Ban Ki-Moonille SuomiAreenassa jo vuonna 2011. Vaikka päätöslauselma hyväksyttiin sittemmin yksimielisesti turvallisuusneuvostossa, yksikään maa ei ole vielä julkaissut kansallista toimintaohjelmaa, joka veisi päätöslauselman sanomaa konkreettiselle tasolle. Suomi on kuitenkin tiettävästi ensimmäisenä maana maailmassa ryhtynyt toimiin toimintaohjelman laatimiseksi.
Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa tulee edistää myös valtioissa, joissa aktiivista konfliktia ei ole käynnissä. Rauhanomaisen ja vakaan yhteiskunnan ylläpitäminen vaatii aktiivisia ponnisteluja, ja valtioiden tuleekin vahvistaa nuorten turvallisuuden tunnetta ja luottamusta yhteiskuntaan ottamalla nuoret aidosti mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Esimerkiksi toimivat osallistamisen tavat – Suomessa vaikkapa nuorisovaltuustot ja nuorisodelegaattiohjelmat – tulee ottaa laaja-alaisemmin käyttöön.
[bctt tweet=”Suomen tulee nostaa Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma esiin Euroopan unionin neuvottelupöydissä ja kannustaa jäsenmaita aktiivisiin toimiin päätöslauselman toimeenpanemiseksi. ” username=”eurooppanuoret”]
Nuorten rauhanviikko huipentuu kansainvälisenä rauhanpäivänä 21.9. Helsingissä järjestettävään seminaariin. Seminaarissa julkaistaan myös 2250-päätöslauselmaa koskeva kannanotto. Useiden järjestöjen yhteinen kannanotto kannustaa Suomea päätöslauselman kunnianhimoiseen täytäntöönpanoon ja nostaa esiin, että EU-puheenjohtajuuskausi tarjoaa Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden toimia suunnannäyttäjänä kestävän rauhan rakentamisessa. Suomen tuleekin nostaa Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselma esiin Euroopan unionin neuvottelupöydissä ja kannustaa jäsenmaita aktiivisiin toimiin päätöslauselman toimeenpanemiseksi.
TEKSTI Sinituuli Suominen
KUVA Jenni Ruotsalainen
Kirjoittaja on ihmisoikeuksista kiinnostunut juristi ja Suomen YK-nuorten varapuheenjohtaja.