Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kyseenalaistanut vapaakaupan ja kansainvälisen kauppajärjestelmän. Trump on toteuttanut politiikkaansa muun muassa tuontitulleilla, jotka ovat johtaneet nokitteluun ja pelkoon kauppasodasta. Yhdysvaltojen vastapuolelle kauppapoliittisessa nokittelussa jäävät EU ja erityisesti Kiina.
Vuoden 2016 presidentinvaalikampanjassaan, Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump lupasi kannattajilleen neuvotella Amerikalle reilummat kauppasopimukset ja palauttaa teollisuustyöpaikkoja Yhdysvaltoihin. Nämä lupaukset Trump antoi nimenomaan taantuvien teollisuus- ja kaivoskaupunkien asukkaille, ihmisille, jotka kokevat globalisaation ja vapaakaupan ongelmiensa aiheuttajiksi. Trump syytti kaikkia Kiinasta meksikolaisiin työpaikkojen ”varastamisesta” ja Yhdysvaltojen ”hyväksikäytöstä”. Nyt, istuessaan Valkoisessa talossa, presidentti Trumpin täytyy edes yrittää lunastaa äänestäjilleen tekemiä lupauksiaan. Hän onkin jäädyttänyt Yhdysvaltojen ja EU:n välisen TTIP- (Transatlantic Trade and Investment Partnership) sopimuksen neuvottelut sekä aloittanut Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen, NAFTA:n (North American Free Trade Agreement) uudelleenneuvottelut. Ensimmäisenä vuotenaan presidenttinä Trump myös aloitti selvityksiä Yhdysvaltojen terästuonnista, suunnitellakseen tuontitulleja.
Maanantai 22.1.2018
Ensimmäinen kauppasotaan viittaava askel otettiin, kun presidentti Trump ilmoitti asettavansa 30% tuontitullit pääasiassa Kiinasta tuotaville aurinkopaneeleille sekä 20% tuontitullit pesukoneille. Ilmoitus sai moitteita muun muassa EU:n ja Kiinan johtajilta, mutta nähtiin kuitenkin pitkälti muodollisena siirtona.
Torstai 8.3.2018
Trumpin seuraava askel oli, kun hän ilmoitti asettavansa Yhdysvaltojen terästuonnille 25% tuontitullit ja alumiinituonnille 10% tuontitullit. Tämä ilmoitus herätti välittömästi paheksuntaa ja uhkailuja vastatoimista EU:n johtajilta. Kiina, maailman suurin teräksen viejä, kutsui tulleja ”vakavaksi hyökkäykseksi” ja uhkaili vastatoimilla, mikäli kiinalaiset yritykset kärsisivät. Trump kuitenkin ilmoitti antavansa poikkeuksia tulleista Meksikolle, Kanadalle ja kenelle tahansa ”reilulle ja luotettavalle” kumppanille, joidenka tuotteet eivät ”uhkaa kansallista turvallisuutta”.
Tiistai 20.3. 2018
EU:n kauppakomissaari Cecilia Malmström matkusti Washingtoniin neuvotellakseen unionille poikkeuksen tulleista.Malmström onnistui neuvottelemaan EU:lle lisäaikaa toukokuun 1. päivään asti. Valkoinen talo ilmoitti, että EU:n on neuvoteltava Yhdysvaltojen kanssa ”tyydyttävä vaihtoehto” toukokuun 1. mennessä, jolloin unionin hankkimat väliaikaiset tullipoikkeukset päättyvät. Yhdysvallat ilmoitti harkitsevansa myös tuontikiintiöiden asettamista, jottei Yhdysvaltojen markkinoille vyöryisi liikaa ulkomaalaista metallia.
Maanantai 2.4.2018
Kiina esitti Yhdysvaltojen vastaisia tuontitulleja noin 3 miljardin dollarin edestä. Tämä lista koostui 15% tulleista 120 eri Yhdysvaltalaistuotteelle, joihin kuuluu hedelmät, pähkinät, viini sekä teräsputket. Listalla oli myös 25% tullit muun muassa sianliha- ja alumiinituonnille. Tullit suunnattiin pääasiassa Yhdysvaltojen maataloussektoria vastaan, jonka toimijoista monet äänestivät Donald Trumpia presidentinvaaleissa. Osakemarkkinat kärsivät nokittelusta.
Tiistai 3.4.2018
Vajaat 24 tuntia Kiinan tulli-ilmoituksen jälkeen Yhdysvaltojen kauppaedustaja Robert Lighthizer ilmoitti jälleen uusista toimenpiteistä, kun hän julkaisi listan 1 300 kiinalaistuotteesta, joille ehdotetaan 25% tuontitulleja. Tämäkin lista perustui aikaisempiin selvityksiin Kiinan kaupparikkeistä, ja siihen kuului muun muassa koneisto, ilmailukomponentit sekä lääketuotteet.
Keskiviikko 4.4.2018
Vastauksena edellisen päivän uhkailuun Kiina ilmoitti itse suunnittelevansa 25% tulleja 106 amerikkalaistuotteelle, joihin kuuluu Yhdysvaltojen tärkeimpiä vientituotteita: muun muassa, lentokoneet, soijapavut ja autot. Nämäkin Kiinan tullit olivat selkeästi suunniteltu iskemään Trumpin kannattajiin, sillä häntä äänesti suuri osa maanviljelijöistä, joille soijapapu on merkittävä tulonlähde. Sekä Yhdysvaltojen että Kiinan uhkailemien tullien arvo on noin 50 miljardia dollaria.
Torstai 5.4.2018
Vastauksena Kiinan vastaukselle, presidentti Trump kertoi haluavansa 100 miljardin dollarin edestä tuontitulleja kiinalaistuotteille, ja asettaa kauppaedustaja Lighthizerin selvittämään kannattavia tullikohteita. Dow Jones siirtyi Trumpin ilmoituksen jälkeen jyrkkään laskuun.
Moderni kauppasota
Tällainen edestakaisin-nokittelu muistuttaa hälyttävästi kauppasodan alkua, eivätkä osakemarkkinat ole tästä pitäneet. Mahdollinen, yli 100 miljardin dollarin kauppasota olisi luonnollisesti tuhoisa osallistuville talouksille ja häiritsisi globaaleja arvoketjuja. Kauppasodilla on myös potentiaali levitä ja muuttua muunkinlaiseksi kilpailuksi. Tuontitullit itsessäänkin ovat haitallisia, ei ainoastaan niiden tarkoitetuille kohdemaille, vaan myös niitä asettavien maiden yrityksille ja kuluttajille. Esimerkiksi Yhdysvaltojen terästullit vain nostavat amerikkalaisyritysten tarvitsemien terästuotteiden hintaa, ja siten heikentää myös amerikkalaiskuluttajien ostovoimaa. Samoin esimerkiksi Kiinan soijapaputullit nostavat Kiinan maataloussektorille erittäin tärkeän soijapavun hintaa. Tämän lisäksi on vaarana, että ulkomaisen kilpailun poistuessa markkinoilta, myös kotimaisten tuottajien hinnat nousevat.
Pinnalta katsottuna, Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä kauppasodassa ylijäämäisellä osapuolella, Kiinalla on paljon enemmän hävittävää. Mutta kun otetaan huomioon Yhdysvaltalaisen kuluttajan riippuvuus kiinalaisesta halpatuonnista, molemmat osapuolet olisivat kauppasodan häviäjiä.
Vaikka ulkopuolisetkin kauppasodasta kärsisivät, se voi myös olla EU:n kaltaiselle taloudelle eräänlainen mahdollisuus. Esimerkiksi Kiinan Yhdysvalloille uhkailemat sian- ja naudanlihan tuontitullit voivat avata eurooppalaisille ja afrikkalaisille tuottajille sijaa valtavilla Kiinan markkinoilla. Kiina on myös uhkaillut Yhdysvaltoja korkeaan teknologiaan kohdistuvilla tulleilla, jonka luoman puutteen EU voisi luontaisesti täyttää. Ja tulipa kauppasotaa tai ei, Yhdysvaltojen harjoittama protektionistinen kauppapolitiikka jättää maailmaan eräänlaisen kauppapoliittisen valtatyhjiön, jonka täyttämiseen EU:lla ja Kiinalla on mainiot edellytykset. Kenties nyt Euroopan Unioni voi ottaa johtavan roolin avoimen ja vapaan kauppapolitiikan edistäjänä, näin epävakauden ja mahdollisen kauppasodankin aikana.
Kaikki toivo kauppasodan suhteen ei kuitenkaan ole menetetty, sillä Kiina on asettanut diplomaatteja neuvottelemaan ratkaisun Washingtonin kanssa ja Kiinan presidentti Xi Jinping on esittänyt sovittelevaa linjaa. Valkoisen talon puolelta on tullut vaihtelevia signaaleja neuvottelujen suhteen. On edelleen mahdollista, että maalaisjärki voittaa, ja nokittelevat osapuolet ymmärtävät kauppasodan tuhoisuuden,
TEKSTI Sean McLoughlin