Euroopan unioni on tehnyt paljon nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi sen jäsenmaissa. Tällä hetkellä EU:n jäsenmaissa asuvien nuorten työllisyystilanne on parempi kuin moneen vuoteen. On kuitenkin tärkeää, että toimia jatketaan, jotta seuraava nurkan takana odottava laskukausi ei pilaisi kehitystä.
Ollessani harjoittelussa Brysselissä keväällä 2014 asuin italialaisen naisen kanssa samassa asuntolassa. Asuntola oli täynnä eri EU-instituutioissa olevia harjoittelijoita. Muiden, lähinnä Keski-Euroopasta tulevien, harjoittelijoiden kokoontuessa juttelemaan yhteiseen tilaan, hän vetäytyi omiin oloihinsa naputtamaan stressaantuneen oloisena hakemuksia. Ihmettelin hetken hänen käytöstään ja määrätietoista valintaansa jäädä Brysseliin, kunnes muistin hänen kotimaansa nuorisotyöttömyysluvut. Jäin kohtaamisen jälkeen miettimään millaista työnhaku olisi, jos tietäisi omassa maassaan nuorisotyöttömyyden huitelevan 40 prosentissa.
Euroopan unionissa on vallinnut jo pitkään huoli nuorisotyöttömyydestä – eikä syyttä. Nuorisotyöttömyys lähti voimakkaaseen nousuun vuoden 2008 taantuman alettua. Pahiten siitä kärsivät Kreikka, Italia ja Espanja, joissa nuorisotyöttömyys oli pitkään 40-60 prosentin luokkaa.
Historiasta tiedetään, että korkeilla työttömyysluvuilla voi olla kohtalokkaita seurauksia. Ne voivat lisätä rikollisuutta, vaarantaa yhteiskuntarauhan ja luoda pohjaa populististen liikkeiden nousulle. Toisaalta työttömyys tarkoittaa hukattua potentiaalia, koska nuoret eivät pääse käyttämään taitojaan työmarkkinoilla. Se voi johtaa nuorten näköalattomuuteen ja edesauttaa yhteiskunnallista syrjäytymistä.
Euroopan unioni ja nuorisotyöttömyys
EU mieltää nuorisotyöttömyyden sen jäsenmaiden yhteiseksi ongelmaksi. Täten sen vähentämiseen on pyritty löytämään yhteisiä ratkaisuja. Viime vuosina EU:n budjetista on tehty merkittäviä panostuksia nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Vuoden 2019 budjetin keskiöön päätettiin ottaa kasvu ja nuoret, kun taas vuoden 2018 budjetissa EU päätti jyvittää 116,7 miljoonaa euroa lisätukea nuorisotyöttömyyden vastaisen kamppailuun.
EU on laatinut ohjelmia ja suosituksia, jotka ovat ohjanneet jäsenmaiden toimintaa. Merkittävin näistä lienee vuonna 2012 laadittu suositus nuorisotakuusta, joka koskee alle 25-vuotiaita nuoria. Nuorisotakuun tavoitteena on, että nuorille löytyy neljän kuukauden kuluessa koulun päättämisestä tai työttömäksi joutumisesta koulutusta tai näiden taitoihin ja kokemukseen sopivaa työtä.
[bctt tweet=”EU on laatinut ohjelmia ja suosituksia, jotka ovat ohjanneet jäsenmaiden toimintaa. Merkittävin näistä lienee vuonna 2012 laadittu suositus nuorisotakuusta, joka koskee alle 25-vuotiaita nuoria.” username=”eurooppanuoret”]
Euroopan komission mukaan nuorisotakuu on edistänyt rakenneuudistuksia ja innovatiivisia ratkaisuja EU-maissa. EU-maissa hyväksyttiin vuosina 2013-2015 yhteensä 132 erilaista nuoriin kohdistuvaa työmarkkinatoimenpidettä. Bulgariaan perustettiin vuonna 2015 nuorisotukihenkilöiden verkosto, joka auttaa nuoria heidän omassa ympäristössään. Espanjassa taas oppisopimusjärjestelmään tehtiin rakenteellisia uudistuksia.
Suomessa EU-rahoitusta on suunnattu Ohjaamoiden perustamiseen. Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelu alle 30-vuotiaille, joka auttaa työnhaussa sekä koulutus-, asumis- ja raha-asioissa. Asia voi koskea lomakkeiden täyttöä, koulutuksen tai työpaikan etsintää, raha-asioita tai asuntoa. Ohjaamoissa on tarkoitus selvitellä yhdessä nuoren kanssa, mitä seuraavaksi pitää tehdä.
[bctt tweet=”Suomessa EU-rahoitusta on suunnattu Ohjaamoiden perustamiseen. Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelu alle 30-vuotiaille, joka auttaa työnhaussa sekä koulutus-, asumis- ja raha-asioissa. ” username=”eurooppanuoret”]
Ohjaamot perustettiin palvelemaan nuorten tutkimuksissa esille tuomia tarpeita. Tutkimuksissa on havaittu, että Suomessa nuorten julkiset palvelut ovat hajanaisia ja palvelu koordinoimatonta. Aiemmin nuoren on täytynyt mennä virastosta virastoon hoitaakseen asioitansa. Mikäli nuorella ei ole ollut tähän jaksamista tai osaamista, hän on saattanut jäädä ilman palveluita, jolloin vaarana on ollut myös syrjäytyminen. Ei olekaan yllättävää, että Suomessa nuoret ovat vastaanottaneet Ohjaamon hyvin ja olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun.
Myös Euroopan unionilla on ollut Ohjaamoiden perustamisessa. Ohjaamoiden historiasta kertovassa kirjassa ”Uutta auringon alla? Ohjaamot 2014-2017” käy ilmi, että Euroopan unioni on luonut positiivista painetta ratkaisujen etsimiseen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Samalla se on mahdollistanut uusien asioiden kokeilemisen tarjoamalla jäsenmailleen rahoitusta ideoiden toteuttamiseen.
Euroopan unionin sisällä jaetaan systemaattisesti kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jäsenmaiden kesken. Ohjaamoilla ja muilla EU:n rahoittamilla hankkeilla voi olla siis kokoaan suurempi merkitys, jos yksi jäsenmaa ottaa mallia toisessa jäsenmaassa hyväksi havaitusta tavasta toimia.
Viime vuosina Euroopan unioni on tehnyt myös muuta nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi. Vuonna 2016 Euroopan unionin solidaarisuusjoukot aloittivat toimintansa. Joukkojen ideana on tarjota nuorille mahdollisuuksia kerryttää kokemusta vapaaehtoistyöstä yleishyödyllisten hankkeiden parissa. Hankkeen tarkoituksena on solidaarisuusjoukkojen virallisten verkkosivujen mukaan rakentaa “tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, jossa nuorten ääni kuuluu ja sitä kuunnellaan”. Hanke pyrkii tarjoamaan osallistumismahdollisuuksia erityisesti heikommassa asemassa oleville nuorille.
[bctt tweet=”Vuonna 2016 Euroopan unionin solidaarisuusjoukot aloittivat toimintansa. Joukkojen ideana on tarjota nuorille mahdollisuuksia kerryttää kokemusta vapaaehtoistyöstä yleishyödyllisten hankkeiden parissa.” username=”eurooppanuoret”]
Hankkeen nimeä on kritisoitu harhaanjohtajaksi. Joidenkin mukaan siitä tuleva mielleyhtymä on enemmänkin Euroopan unionin armeija kuin vapaaehtoistoiminnan tarjoaminen nuorille. Solidaarisuusjoukkojenidea on hyvä siinä mielessä, että se edistää myös muita asioita eri valtioissa, sillä nuoret töitä, joiden tarkoituksena on hyödyttää paikallista yhteisöä. Samalla nuorten eurooppalainen identiteetti ja maailmankatsomus kehittyvät, kun nämä pääsevät näkemään elämänmenoa toisessa maassa Kansainvälisen kokemuksen kartuttaminen voi toimia myös ponnahduslautana työelämään. Toiminnasta ei tosin saa varsinaista palkkaa, vaikka ylläpitokustannuksista pidetään huolta.
Monet muut Euroopan unionin toimet, joita ei ole suoraan kohdistettu juuri nuoriin, vaikuttavat myös. Esimerkiksi kaikki työllisyyteen ja kasvuun liittyvä politiikka edistää onnistuessaan myös nuorten työllisyyttä. Ei tule myöskään unohtaa sisämarkkinoiden tuomia mahdollisuuksia: mikäli nuori ei löydä omalta alaltaan töitä, voi hän lähteä helposti sisämarkkinoiden ansiosta työnhakuun toisiin EU-maihin, joissa hänen alallaan on parempi työtilanne. Tätä tukee myös Eures-verkosto ja erilaiset tuet, joita jokainen toiseen EU-maahan lähtevä työnhakija voi hakea.
Tilanne nyt
Eurostatin julkaisemien tilastojen mukaan EU:n jäsenmaissa oli marraskuussa 2018 työttömänä yhteensä 3,4 miljoonaa alle 25-vuotiasta nuorta. Nuorisotyöttömyysaste oli 15,2 prosenttia, kun taas marraskuussa 2017 se oli 16,1 prosenttia. Työttömyysasteessa on suurta vaihtelua maiden välillä: Tšekissä se oli 4,9 prosenttia marraskuussa 2018, kun taas Kreikassa se oli 36,6 prosenttia syyskuussa 2018. Vaikka Kreikan nuorisotyöttömyysaste on edelleen korkea, on siinä tapahtunut selvää parannusta viime vuosiin nähden.
Nuorisotyöttömyyden on arvioitu laskeneen Euroopassa vuoden 2008 talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Tämä on positiivinen uutinen, mutta vielä ei ole aika huokaista helpotuksesta. Taloudessa nousukauden jälkeen tulee aina uusi laskukausi. Ovatko Euroopan maat tehneet riittävästi rakenteellisia uudistuksia ja panostuksia koulutukseen, jotka edesauttaisivat nuorten työllistymistä myös uudella laskukaudella? Se jää nähtäväksi.
TEKSTI Ida Pasanen
KUVA Unsplash
Kirjoittaja on EU-asioihin keskittynyt yhteiskuntatieteiden maisteri valtio-opista. Hän on kiinnostunut eteenkin sisämarkkinapolitiikasta, ympäristöstä, Brexitistä ja transatlanttisista suhteista.