Kirjoittaja: Eino Inki
Euroopan unionissa on parhaillaan käynnissä oikeusvaltiuuden kriisi, joka ilmenee erityisesti Unkarissa ja Puolassa. Euroopan komission vuoden 2024 oikeusvaltiokertomuksen mukaan Unkari ei ole onnistunut parantamaan alioikeuksiensa julkisuutta, suurten korruptiotapausten tutkimisen läpinäkyvyyttä saatikka sitten tiedotusvälineiden riippumattomuutta. Saman raportin mukaan pitkään samojen ongelmien kanssa paininut Puola on maan hallituksen vaihduttua onnistunut parantamaan erityisesti tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta.
Unkarin ja Puolan tilanne muodostaa sinänsä hyvän ennakkotapauksen Suomen lisäksi muillekin maille siitä, mitä erityisesti tarvitaan oikeusvaltiuuden turvaamiseksi Euroopassa. Mielestäni eurooppalaisen oikeusvaltion perustan voidaan sanoa rakentuvan kolmen toisiinsa kytkeytyvän peruspilarin varaan:
1. Sosiaalisesti kestävä markkinatalousjärjestelmä
2. Riippumaton tuomioistuinlaitos
3. EU:n perusoikeuksien rajoituskriteerit
Ennen jokaisen peruspilarin yksilöllistä käsittelyä, käydään kuitenkin ensiksi läpi tarkemmin, mitä oikeusvaltiuus oikeastaan merkitsee. EU:n yksi tärkeimmistä arvoista on tapaoikeuteen pohjautuva Rule of Law. Kyseiselle käsitteelle ei löydy tarkkaa suomennosta, mutta se merkitsee suurin piirtein samaa asiaa kuin meidän lainopillinen käsite oikeusvaltio, jota käytetään myös perussopimusten suomenkielisissä versioissa. Rule of law ymmärretään kuitenkin yksittäistä oikeusnormia laajemmaksi oikeudenmukaisen yhteiskunnan olotilaksi, jossa valtio, yritykset ja yksilöt toimivat asetettujen sääntöjen puitteissa. Tämä ilmenee mainitsemissani kolmessa peruspilarissa jokseenkin eri tavoin, vaikka kukin pilari on samalla kytköksissä toisiinsa.
1. Sosiaalisesti kestävä markkinatalousjärjestelmä
Tehokas markkinatalous vaatii toimiakseen perusoikeuksia, joita julkinen valta edistää ja turvaa. Tämä on perusedellytys kannattavalle liiketoiminnalle. Yritystoiminta ei esimerkiksi olisi mahdollista ilman omaisuudensuojan turvaamista. Yhdenvertaisuus lain edessä ja riippumaton tuomioistuinlaitos edistävät kilpailua ja oikeudenmukaisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Markkinatalous vaatii siis toimiakseen reilua yhteiskuntaa ja ikään kuin sivutuotteena samalla edesauttaa sen toteutumista. Mikäli markkinatalousjärjestelmä koetaan syrjiväksi ja epäoikeudenmukaiseksi, se myrkyttää sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäksi myös oikeusvaltioperiaatteen. Näin ollen markkinatalousjärjestelmän tulee myös olla sosiaalisesti kestävä, mikä merkitsee käytännössä sitä, että jokaiselle taataan yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.
Unkarissa taloudellisten mahdollisuuksien reiluutta on rikottu monin tavoin. Valtio on muun muassa suosinut tosiasiallisen kilpailuttamisen sijasta tiettyjen oligarkkien yrityksiä suurissa rakennusprojekteissa. Tämän lisäksi Unkarin hallitus vähättelee korruptiotapauksia painostamalla tiedotusvälineitä. Tämä luo perustan suurelle epäoikeudenmukaisuuden tunteelle yhteiskunnassa, mitä saatetaan yrittää paikata esimerkiksi kehittelemällä ulkoisia uhkia. Maahanmuuttajat tai Brysselin ”eliitit” nostetaan usein tikunnokkaan. Toisaalta myös korkea inflaatio ja hankala taloustilanne, johon ei välittömästi voi kestävällä tavalla vaikuttaa, luovat monien silmiin kuvan taantuvasta yhteiskunnasta ja markkinatalouden epäonnistumisesta.
2. Riippumaton tuomioistuinlaitos
Mitä sitten tapahtuu, jos tai kun valtio rikkoo perustavanlaatuisia oikeuksia? Oikeusvaltiossa riippumaton tuomioistuinlaitos turvaa yksilön oikeuksia julkisen vallan mielivallalta. Riippumaton tuomioistuinlaitos edistää oikeusvarmuutta ja luottamusta oikeusturvakeinoihin. Tämä ehkäisee muun muassa mielivaltaista omaisuuden pakkolunastusta ja syrjintää kansalaisuuden perusteella toisessa EU-jäsenmaassa. Pääomaa ei myöskään lähtökohtaisesti haluta sijoittaa sellaisiin maihin, joissa tuomioistuinlaitos ei turvaa yksityisen varallisuutta taikka joissa se lähtökohtaisesti suosii perusteetta joitakin tahoja. Toisin sanoen markkinatalous ja riippumaton tuomioistuinlaitos toimivat eräänlaisina yhteistyökumppaneina perusoikeuksien edistämisessä länsimaissa.
Puolassa aikaisemmin vallassa ollut Laki ja oikeus -puolue pyrki puuttumaan tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuteen muuttamalla tuomareiden eläkeikää, nimitysperusteita ja kurinpitoa koskevaa sääntelyä. Unkarissa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen yritetään puuttua, mikä mahdollistaa ainakin periaatteessa toimeenpanevan vallan rikkomukset perusoikeuksia vastaan sekä tiettyjen tahojen suojelemisen kansallisissa tuomioistuimissa. Onneksi kuitenkin kehitys on kääntynyt parempaan suuntaan Puolassa, eikä Rule of Law ole komission mukaan maassa enää uhattuna. Puolan kehityskulku voi kuitenkin tyssätä presidentin vastustukseen tai muuttua uusien vaalien yhteydessä, eikä Unkarin alati synkkenevä tilanne ainakaan edesauta laajempaa positiivista kehitystä.
3. EU:n perusoikeuksien rajoituskriteerit
Rule of Law on perusoikeuksien toteutumisen kannalta erityisasemassa. Ilman perusoikeuksia ja tehokkaita oikeusturvakeinoja niiden suojelemiseksi yhteiskunnasta muodostuisi autoritäärisen mallin mukaisesti korruptoitunut ja suorastaan epäoikeudenmukainen.
Voiko EU voi turvata perusoikeuksiamme, vaikka ne määritellään itsenäisten valtioiden perustuslaissa? On tärkeää tiedostaa, että EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa määritellään unionin kansalaisten omat perusoikeudet. Näitä oikeuksia voidaan soveltaa jäsenmaissa vain, kun ne soveltavat unionin oikeutta. Tämä toisaalta kattaa laajan EU-harmonisoinnin ansiosta leijonanosan jäsenmaiden asioista. Lisäksi perusoikeusjärjestelmämme nojautuu kansainvälisiin sopimuksiin, joista ylivoimaisesti tärkein on Euroopan ihmisoikeussopimus. Riippumaton tuomioistuinlaitos mukauttaa lainkäytön EU:n perusoikeuksien ja kansainvälisten vaatimusten tasolle, vaikka julkinen valta säätäisikin sitä rikkovan lain.
Toisin sanoen kansallinen perusoikeussuoja ei voi olla heikompi kuin EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten asettama taso. Kyseistä rajoituskriteeriä on koeteltu Puolan ja Unkarin lisäksi jopa Suomessa, jossa viime kesänä käyty keskustelu käännytyslaista herätti kysymyksiä perusoikeussuojan tasosta. Suomessa perusoikeuksia on historian aikana ollut mahdollista syrjäyttää niin kutsutun poikkeuslain turvin. Nykyinen perustuslakimme mahdollistaa poikkeuslakien antamisen, mutta tätä pyritään yleisesti mainitun rajoituskriteerin takia välttämään. Tietyt ihmisoikeudet kuten oikeus elämään tai kidutuksen kielto ovat kuitenkin kaikissa tilanteissa rajoittamattomia.
Lopuksi:
EU:n ehdokasmailta ei syyttä vaadita toimivaa markkinataloutta liittyäkseen unioniin. Kuitenkin perinteinen ajattelu liberaalista markkinataloudesta on vähitellen vaihtunut myös EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä kuluttajamyönteisemmäksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Tämä on mielestäni hyvä kehityslinja eteenpäin yhä epävarmemmassa maailmassa. Erityisesti Unkarin tilanne toimii toisaalta huolestuttavana esimerkkinä niistä haasteista, joista entisen itäblokin maat kärsivät vieläkin. Markkinatalous ja riippumaton tuomioistuinlaitos toimivat yhteisymmärryksessä perusoikeuksien puolesta eurooppalaisessa demokratiassa. Rule of law ei voi toteutua, jos yhteiskunnassa ei ole tarpeeksi varmuutta siitä, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti lain edessä. Tämän eteen on tehtävä jatkuvasti töitä.