Terveisiä Euroopasta! Lokakuu oli kiinnostava kuukausi unionin vallan tasapainon kannalta. Brysselissä parlamentti vahvisti asemaansa ja haastoi komission perinteisen johtoaseman EU-lainsäädännössä, samalla kun jäsenmaissa talouskuri, turvallisuus ja vihreän siirtymän suunta herättivät kiivasta keskustelua. Tämä kuukausikatsaus kokoaa yhteen Euroopan politiikan tärkeimmät käänteet ja auttaa ymmärtämään, miten unionin sisäinen dynamiikka on muuttumassa uuden poliittisen aikakauden kynnyksellä.
- Kuukauden pääuutinen: EPP:n vaikea valinta ja EU:n institutionaalinen murros kohtaavat
- Suomi ja EU
- Viisi muuta uutista lyhyesti
- Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
1) Kuukauden pääuutinen: EPP:n vaikea valinta ja EU:n institutionaalinen murros kohtaavat
Euroopan parlamentin päätös kaataa komission Omnibus II -aloite lokakuun lopussa on yksi merkittävimmistä iskuista Ursula von der Leyenin toiselle kaudelle. Aloite oli osa komission laajempaa sääntelyn yksinkertaistamisohjelmaa, jonka tavoitteena oli keventää yrityksille asetettuja velvoitteita erityisesti kestävän kehityksen ja yritysvastuun raportoinnissa. Käytännössä Omnibus II olisi supistanut yritysvastuudirektiivin ja yritysten kestävyysraportointidirektiivin soveltamisalaa merkittävästi. Esimerkiksi raportointivelvoitteet olisivat koskeneet vain yli tuhannen työntekijän yrityksiä, ja pienemmät toimijat olisivat jääneet velvoitteiden ulkopuolelle. Esitys oli saanut tukea neuvostossa ja komissiossa, ja sen oli määrä edetä kolmikantaneuvotteluihin vielä tämän kuun lopulla.
Yllättäen parlamentti kuitenkin hylkäsi aloitteen äänin 318–309, mikä pysäytti koko lainsäädäntöprosessin ja palautti aloitteen takaisin valmisteluvaiheeseen. Salaisessa äänestyksessä useat vihreiden ja sosiaalidemokraattien edustajat äänestivät omaa ryhmäänsä vastaan, mikä käänsi tuloksen. Tämä ei sinänsä ollut yllätys, sillä vihreiden ja sosiaalidemokraattien sisäiset ristiriidat ja heikko äänikuri ovat tehneet yhteistyöstä epävarmaa jo pitkään. Ryhmien arvaamaton äänikäyttäytyminen on vaikeuttanut komission mahdollisuuksia rakentaa pysyviä enemmistöjä, ja tämä on yksi syy siihen, miksi EPP:n johtama komissio on joutunut turvautumaan entistä useammin laitaoikeistoon saadakseen aloitteensa läpi, mikä puolestaan on lisännyt tyytymättömyyttä vihreiden ja sosiaalidemokraattien keskuudessa. Omnibus II:n kaatuminen ei siten ollut vain yksittäinen epäonnistuminen, vaan poliittinen osoitus siitä, että keskustablokin yhtenäisyys on murtumassa.
Tämä kehitys kytkeytyy suoraan komission heikentyvään asemaan. Lokakuussa von der Leyen joutui jälleen epäluottamusäänestyksen kohteeksi, mikä on poikkeuksellista Euroopan unionin historiassa. Vaikka hän selvisi jälleen luottamusäänestyksestä, toistuvat epäluottamusäänestykset kuvastavat kasvavaa poliittista kärsimättömyyttä komission toimintaa kohtaan, erityisesti sen talous- ja kauppapolitiikan linjauksia. Kun Omnibus II kaatui samana kuukautena, moni näki sen jatkumona komission uskottavuuden heikkenemiselle. Komission aloitteet, jotka ennen etenivät lähes rutiiniluonteisesti, joutuvat nyt puolueiden välisen valtakamppailun välikappaleiksi.
Von der Leyenin ja EPP:n johtama komissio joutuu väistämättä määrittämään strategiansa uudelleen. Laitaoikeiston ja keskustakoalition tasapainottelu kuluneen vuoden aikana on epäonnistunut, joten komissio joutunee lähitulevaisuudessa päättämään lopullisesti, yrittääkö se vahvistaa heikentynyttä liittoumaansa vai ryhtyykö se rakentamaan uutta koalitiota laitaoikeiston kanssa. Pohjimmiltaan kyse on valinnasta lyhyen ja pitkän aikavälin strategian välillä. Komission nykyiset kilpailukykyyn keskittyvät lainsäädäntöaloitteet olisi epäilemättä helpompi saada hyväksytyiksi laitaoikeiston tuella, jonka parempi ryhmäkuri ja myönteinen suhtautuminen talouspainotteisiin uudistuksiin tarjoavat selkeän etulyöntiaseman. Toisaalta tällaisella suunnanmuutoksella olisi kauaskantoisia seurauksia, sillä monissa keskeisissä arvokysymyksissä EPP on yhä lähempänä perinteisiä keskustakoalitioita, joiden tuki vaarantuisi siirtymässä oikealle.
Kaiken tämän päivän politiikan taustalla on kuitenkin laajempi huomio EU:n instituutioiden muuttuvasta dynamiikasta. Komission asema unionin poliittisena moottorina ei ole enää yhtä ehdoton kuin ennen, sillä parlamentti on nyt selvästi oppinut käyttämään valtaansa komissiota ja jopa neuvostoa vastaan. Tulevaisuudessa sen rooli voi kasvaa yhä vaikutusvaltaisemmaksi, ja EU:n päätöksenteossa saatetaan nähdä yhä enemmän kansallisesta politiikasta tuttuja piirteitä hallitus- ja oppositioasetelmien muodossa.
2) Suomi ja EU
I – EU haluaa rakentaa koko unionin kattavan droonipuolustusjärjestelmän vuoteen 2027 mennessä
Euroopan komissio valmistelee niin kutsuttua droonimuuria eli laajaa droonien torjuntaverkostoa, joka suojaisi EU:n rajoja ilmasta tulevilta uhkilta. Alun perin Suomen ja Baltian maiden tukema hanke oli tarkoitettu vain unionin itärajalle, mutta Italia ja Kreikka vaativat sen laajentamista myös etelään. Nyt tavoitteena on rakentaa koko Euroopan kattava droonipuolustusaloite, joka yhdistää varoitusjärjestelmät, ilmatorjunnan ja torjuntateknologiat, ja jonka on määrä olla täydessä toimintavalmiudessa vuoteen 2027 mennessä.
II – EU:n säännöt muovasivat Suomen velkajarrun peruslogiikkaa
Suomessa puolueet ovat sopineet velkajarrusta, joka sitoo tulevat hallitukset useiden vaalikausien ajaksi hillitsemään velkaantumista. Sopimuksen mukaan valtion velkaa on tarkoitus vähentää keskimäärin 0,75 prosenttiyksikköä vuodessa, ja seuraavat hallitukset sitoutuvat yli kuuden miljardin euron sopeutuksiin. Velkajarrun tavoitteena on ensin saavuttaa 60 prosentin velkasuhde ja pitkällä aikavälillä laskea se 40 prosenttiin. Päätöksen taustalla ovat EU:n finanssipoliittiset säännöt, jotka edellyttävät velkasuhteen pitämistä enintään 60 prosentissa ja alijäämän alle kolmessa prosentissa. EU:n rajat on nyt siis ensimmäistä kertaa sovitettu Suomen omaan lainsäädäntöön tässä historiallisessa päätöksessä.
3) Viisi muuta uutista lyhyesti
I – Belgian pääministeri pysäytti EU:n 140 miljardin Ukrainan lainasuunnitelman
Belgian pääministeri Bart De Wever torjui EU:n huippukokouksessa komission suunnitelman myöntää Ukrainalle 140 miljardin euron laina, joka olisi rahoitettu jäädytetyillä venäläisvaroilla. De Weverin mukaan hanke aiheuttaa Belgialle kohtuuttomia taloudellisia ja oikeudellisia riskejä, sillä suurin osa varoista on belgialaisessa Euroclear-yhtiössä. Belgia onnistui käytännössä vesittämään kokouksen päätöstekstin niin, että lainan hyväksyminen siirrettiin seuraavaan huippukokoukseen. Päätös herätti huolta EU:n sitoutumisesta Ukrainan tukemiseen, vaikka komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti riskien olevan hallittavissa.
II – Komissio käynnistää RESourceEU-suunnitelman irtautuakseen Kiina-riippuvuudesta
Komissio julkisti uuden RESourceEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on vähentää EU:n riippuvuutta Kiinasta kriittisten raaka-aineiden tuonnissa ja jalostuksessa. Kiina hallitsee lähes 70 prosenttia maailman harvinaisten maametallien tuotannosta ja suurinta osaa niiden jalostuksesta, ja on viime kuukausina kiristänyt vientivalvontaansa. Suunnitelman mukaan komissio pyrkii turvaamaan raaka-aineiden saatavuuden vahvistamalla kiertotaloutta, syventämällä kumppanuuksia sekä avaamalla uusia hankintalähteitä maista kuten Australiasta, Kanadasta ja Ukrainasta.
III – Komissio julkaisi vuoden 2026 työohjelman: digitalisaatio, innovaatio ja sääntelyn keventäminen keskiössä
Euroopan komissio julkaisi lokakuussa vuoden 2026 työohjelmansa, jossa painotetaan talouskasvua, hallinnollisen taakan keventämistä ja digitaalista suvereniteettia. Komissio aikoo vähentää sääntelytaakkaa kokonaisuudessaan 25 prosenttia ja pk-yritysten osalta jopa 35 prosenttia sekä esittelee ensimmäisen vuosiraportin EU-lainsäädännön yksinkertaistamisesta ja sen toimeenpanosta. Ensi vuoden keskeisiin hankkeisiin kuuluvat muun muassa European Innovation Act, Cloud and AI Development Act ja Quantum Act, joilla vahvistetaan EU:n sisämarkkinoiden kilpailukykyä ja teknologista autonomiaa. Lisäksi komissio aikoo vuoden 2026 aikana päivittää päästökauppajärjestelmää, osakkeenomistajien oikeuksia sekä EU:n riskipääomasääntelyä.
IV – Saksa uhkaa estää EU:n 2028-2034 budjetin, jos komission uudistus kaatuu
Saksa ilmoitti tukevansa komission ehdotusta seuraavasta EU-budjetista, mutta aikoo estää sen hyväksymisen, ellei budjettiin sisälly tuloksiin perustuvaa rahoitusmallia. Uudistuksessa maatalous- ja aluekehitysvarat yhdistettäisiin kansallisiin suunnitelmiin, joista komissio neuvottelee jäsenmaiden kanssa. Useat maat ja europarlamentaarikot vastustavat mallia, jota he pitävät EU-varojen uudelleen kansallistamisena, mutta Saksa ja Ranska korostavat, että rahoituksen tulisi perustua jäsenmaiden kykyyn saavuttaa EU:n tavoitteita, ei maantieteellisiin kiintiöihin. Saksan mukaan budjetin on palkittava tuloksia eikä sijaintia, ja ilman tätä uudistusta Saksa ei aio hyväksyä uutta monivuotista rahoituskehystä.
V – EU hyväksyi 19. Venäjä-pakotepaketin ja iskee nyt myös nesteytettyyn maakaasuun
Euroopan unioni hyväksyi 19. pakotepaketin Venäjää vastaan sen jälkeen, kun Slovakia luopui veto-oikeutensa käyttämisestä viikkojen neuvottelujen jälkeen. Ensimmäistä kertaa pakotteet kohdistuvat myös venäläiseen nesteytettyyn maakaasuun, jonka ostot EU-maat lopettavat tammikuuhun 2027 mennessä. Uudet rajoitukset kattavat Venäjän rahoitussektorin, varjolaivaston sekä kiinalaisia ja intialaisia yrityksiä, joiden epäillään kiertävän pakotteita. Pakotepaketin vaikutusta vahvistaa se, että samaan aikaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määräsi uudet öljypakotteet Rosneftia ja Lukoilia vastaan vastauksena Moskovan haluttomuuteen edetä aseleponeuvotteluissa.
4) Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
I– Euroopan parlamentti haluaa muokata EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimusta ennen hyväksyntää
Euroopan parlamentin kauppavaliokunnan puheenjohtaja Bernd Lange ilmoitti, että parlamentti aikoo muuttaa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä tullisopimusta ennen sen hyväksymistä. Parlamentti katsoo sopimuksen suosivan Yhdysvaltoja, koska se alentaisi tulleja amerikkalaisilta tuotteilta mutta jättäisi EU:n vientituotteet 15 prosentin tullien piiriin. Parlamentti vaatii sopimukseen vastavuoroisia tullialennuksia, mahdollisuutta keskeyttää sopimus markkinahäiriöiden sattuessa sekä määräaikaista voimassaoloa.
II – Irlanti valitsi EU-kriittisen Catherine Connollyn uudeksi presidentiksi
Irlannin presidentinvaaleissa voiton vei vasemmistolainen ja EU-kriittinen Catherine Connolly, joka sai yli 60 prosenttia äänistä. Connolly on arvostellut Euroopan unionia uusliberalistiseksi ja epädemokraattiseksi, mutta kuvailee itseään silti sitoutuneeksi eurooppalaiseksi. Hän puolustaa Irlannin sotilaallista liittoutumattomuutta ja on kritisoinut EU:n kasvavaa militarisaatiota sekä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ulkopoliittisia linjauksia. Connollyn kauden odotetaan tuovan jännitteitä Irlannin hallituksen ja presidentin välille, etenkin ulko- ja EU-politiikassa.
III – Tšekin eduskuntavaalit nostivat Andrej Babišin Orbánin uudeksi liittolaiseksi EU:ssa
Tšekin eduskuntavaalit päättyivät Andrej Babišin laitaoikeistolaisen ANO-puolueen voittoon, mikä merkitsee maan siirtymistä EU-kriittisempään suuntaan. Babiš on korostanut yhteistyöhaluaan komission kanssa, mutta hänen linjansa muistuttaa Unkarin pääministeri Viktor Orbánia, erityisesti Ukrainan tukemisen, maahanmuuton ja ilmastopolitiikan osalta. Hänen odotetaan liittyvän EU:n populistisiin ja kansallismielisiin ryhmittymiin, mikä voi vaikeuttaa komission työtä ja heikentää unionin yhtenäisyyttä.