[vc_row][vc_column][vc_column_text]Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppanuorten 12. maaliskuuta järjestämä seminaari Rooman sopimuksen juhlavuoden kunniaksi tarjosi ainutlaatuisen keskustelun Suomen roolista Euroopan unionissa.
Kansanedustaja Pertti Salolainen totesi jäsenyyden olevan merkittävä etappi Suomen historiassa. Siksi hän on huolestunut uutta EU-kansanäänestystä vaativasta keskustelusta.
“Epämääräiset lauseet kansanäänestyksen järjestämisestä ovat maamme edun vastaisia, ja vahingoittavat muiden maiden käsityksiä meistä suomalaisista EU:n jäseninä”, Salolainen kommentoi.
Suomen on hänen mielestään vahvistettava sisämarkkinoita ja vapaakauppaa, ja samalla kehitettävä yhteistä puolustuspolitiikkaa. Salolainen pitää jäsenmaiden yhdentymistä tärkeänä erityisesti äärinationalismin nousun vuoksi.
Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen päällikkö Ville Cantell otti myös esiin Suomen EU-jäsenyydestä käytävän keskustelun. Hänen mielestään keskustelu EU:sta on sallittava.
“Olisi hyvä, jos EU-jäsenyyttä kannattava enemmistö aktivoitaisiin”, Cantell sanoi vastatessaan kysymykseen mielipidetutkimuksista, joiden mukaan enemmistö suomalaisista haluaa Suomen jäävän EU:n jäsenmaaksi.
Suomen EU-jäsenyyden taustalla Ruotsi ja kauppa
Suomen EU-jäsenyyttä käsitelleissä neuvotteluissa pääneuvottelijana toiminut Salolainen kertoi neuvotteluiden taustoista. Hänen mielestään kauppapolitiikka on aina ollut tärkein osa Suomen integraatiopolitiikkaa.
Salolaisen mukaan Ruotsin yllätyksellinen päätös hakeutua EU:n jäseneksi ilmoittamatta tätä etukäteen Suomelle vaikutti Suomen päätökseen hakea EU-jäsenyyttä.
“Päätös ärsytti presidentti Mauno Koivistoa ja myös minua, koska olimme sopineet ruotsalaisen kollegani Anita Grandinin kanssa, että Ruotsi ilmoittaisi asiasta etukäteen”, Salolainen muisteli.
Jäsenyyshakuprosessin aikana käsiteltiin muun muassa alue- ja maatalouspolitiikkaa, joita koskeneita neuvotteluja Salolainen kuvaili hankaliksi.
“Nämä asiat olivat Suomelle herkimpiä kohtia neuvotteluissa. Asiaa kuitenkin helpotti se, että olimme jo ETA-jäsenyydessä hyväksyneet monia muita politiikka-alueita”, hän totesi.
[/vc_column_text][vc_single_image image=”576″ img_size=”large” add_caption=”yes”][vc_column_text]Kun Schuman vieraili Suomessa
Suomen Pankin johtaja Erkki Liikanen kertoi Suomen suhteista Euroopan yhdentymisen keskeisiin henkilöihin. Vieraillessaan Ranskassa vuonna 1962 presidentti Urho Kekkonen tapasi kollegansa Charles de Gaullen lisäksi Euroopan yhdentymisen isähahmoksi kutsutun Jean Monnetin.
“Monnet ja Kekkonen puhuivat englantia keskenään, vaikka Kekkonen ei paljon englantia puhunutkaan. Silti Monnet ei koskaan vieraillut Suomessa ”, hän kertoi.
Vuonna 1953 Euroopan Unionin toiseksi isähahmoksi kutsuttu Robert Schuman vieraili kolme kuukautta maan hallituksesta eroamisensa jälkeen Suomessa.
“Diplomaatti Heikki Brotherus houkutteli Schumania matkustamaan Suomeen. Vierailu koettiin Suomessa herkäksi asiaksi, joten ulkoasiainministeriö yritti Brotheruksen mukaan saada Ranskan peruuttamaan matkan”, Liikanen sanoi.
Schuman tapasi silloisen tasavallan presidentin Juho Paasikiven. Tapaamisen aikana miehet olivat keskustelleet muun muassa Saksasta. Neuvostoliitto ei Liikasen mukaan suhtautunut vierailuun positiivisesti. Pravdassa siitä kirjoitettiin kielteisesti.
Yhteinen sielu löydettävä
Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe pohti puheenvuorossaan Euroopan yhteistä kulttuuria ja kulttuuridiversiteettiä. Kulttuurisymboleiden luominen oli tässä erityisen tärkeää, jotta voitaisiin luoda yhteinen identiteetti.
“Ukrainassakin EU:n symbolia käytettiin vuoden 2014 vallankumouksen aikana. Silti eurooppalaisen identiteetin luominen on hallinnollisesti epäonnistunut”, Kolbe arvioi.
Euroopan Unionin on hänen mielestään panostettava koulutukseen ja yhtenäisten arvojen edistämiseen.
“On olemassa eurooppalainen sielu, mutta sen on löydettävä. Meidän tulee taistella eurooppalaisen tulevaisuuden puolesta”, Kolbe päätti puheenvuoronsa.
Lars Sjöblom[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
