Terveisiä Euroopasta! Joulukuu teki selväksi, että EU:lle on yhä vaikeaa muuttaa isot suunnitelmat todellisiksi päätöksiksi. Komissio puhuu omavaraisemmasta ja päättäväisemmästä Euroopasta, mutta Ukrainan tukiratkaisu ja Mercosur-sopimuksen uusi lykkäys osoittivat, että kompromissit vesittävät kunnianhimoisia puheita. Tämä kuukausikatsaus kokoaa kuukauden tärkeimmät tapahtumat, jotta pysyt ajan tasalla Euroopan politiikan käänteissä.
- Kuukauden pääuutinen: Lykkäykset ja päättämättömyys symboloivat vuotta 2025 Euroopalle
- Suomi ja EU
- Viisi muuta uutista lyhyesti
- Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
1) Kuukauden pääuutinen: Lykkäykset ja päättämättömyys symboloivat vuotta 2025 Euroopalle
Kun Ursula von der Leyenin toinen komissio aloitti työnsä vuoden alussa, se julisti päättäväisesti käyttävänsä Draghin ja muiden laatimia raportteja laajamittaisten muutosten toimeenpanemiseen. Suuret linjat oli analysoitu, kilpailukyvystä ja strategisesta autonomiasta oli puhuttu vuosia, ja Brysselissä vallitsi tunne, että perusteellinen valmistelutyö oli viimein tehty. Jäljellä olivat enää konkreettiset päätökset, joiden uskottiin avaavan tien kohti omavaraisempaa, turvallisempaa ja yhtenäisempää Eurooppaa.
Todellisuus osoittautui kuitenkin huomattavasti vaikeammaksi. Retoriikka eteni nopeammin kuin päätöksenteko, ja komission hankkeet törmäsivät epäluuloon sekä sisäisiin jännitteisiin. Toinen suuri omnibus-paketti ei edennyt parlamentissa odotetusti, epäluottamuslauseet varjostivat von der Leyeniä, ja EU:ta pitkään koossa pitänyt keskusta-oikeiston ja -vasemmiston suuri koalitio menetti otettaan ennennäkemättömällä tavalla, kun keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä alkoi hakea tukea laitaoikeistolta. Samalla keskustelu strategisesta irtautumisesta Yhdysvalloista sai ristiriitaisen käänteen, kun EU solmi sen kanssa kauppasopimuksen, jota monet pitivät unionin omien etujen vastaisena ja joka jäi kauas siitä, mitä EU:n katsottiin kyenneen neuvotteluissa saavuttamaan.
Joulukuussa tehty Ukrainan rahoitusta koskeva lainaratkaisu teki ristiriidan vielä näkyvämmäksi. Alun perin EU halusi rahoittaa Ukrainaa käyttämällä Venäjän jäädytettyjä varoja, mikä olisi lähettänyt maailmalle vahvan viestin siitä, että hyökkääjä joutuu aina maksamaan. Huippukokouksessa tämä malli kuitenkin kaatui oikeudellisiin huoliin, Belgian varovaisuuteen ja jäsenmaiden syviin näkemyseroihin. Lopulta maratonkokouksen jälkeen päädyttiin varasuunnitelmaan, jossa EU ottaa markkinoilta 90 miljardia euroa yhteisvelkaa ja lainaa sen Ukrainalle. Kolme jäsenmaata jättäytyi järjestelyn ulkopuolelle, ja pakettiin kirjattiin mahdollisuus käyttää venäläisiä varoja lainojen takaisinmaksuun joskus myöhemmin. Tuki Ukrainalle saatiin turvattua, mutta prosessi paljasti, kuinka vaikeaa unionille on tehdä ratkaisuja, joilla olisi selkeä ja symbolinen painoarvo.
Samaan aikaan lykkääntyi myös EU:n ja Etelä-Amerikan välinen Mercosur-vapaakauppasopimus, jota on neuvoteltu jo neljännesvuosisata. Sen oli tarkoitus osoittaa, että EU puolustaa vapaata kauppaa aikana, jolloin protektionismi vahvistuu ja tullit yleistyvät. Silti sisäiset ristiriidat, maanviljelijöiden vastustus ja Italian viime hetkellä esittämä pidättyvyys johtivat jälleen uuteen lykkäykseen. Sopimuksesta tuli esimerkki unionista, joka haluaa toimia globaalisti, mutta kompastuu omiin jakolinjoihinsa. Päätös lykkäyksestä johti kiusalliseen tilanteeseen, jossa Etelä-Amerikan johtajat katsoivat tarpeelliseksi muistuttaa EU:ta sen omista periaatteista ja vaatia sopimuksen allekirjoittamista.
Nämä kaksi joulukuussa tehtyä ratkaisua osoittivat, että vuosi oli ennen kaikkea jatkuvien lykkäysten ja päättämättömyyden aikaa. Ukraina-päätöksen olisi pitänyt vahvistaa EU:n kykyä toimia itsenäisesti Yhdysvalloista riippumatta, ja Mercosurin olisi puolestaan pitänyt osoittaa unionin sitoutumista vapaakauppaan. Molemmat päättyivät kuitenkin kompromisseihin, joissa lopputulos jäi kauas alkuperäisistä tavoitteista ja vahvisti käsitystä EU:sta, joka ei kykene toimimaan omilla ehdoillaan.
Vuoden 2025 perintö onkin muistutus siitä, miten suuri kuilu voi syntyä EU-johtajien puheiden ja todellisten tekojen väliin. Jos EU ei pysty päättämään ja toimimaan yhdessä, Euroopan jo valmiiksi kasvanut alilyöntiasema sekä taloudellisesti että poliittisesti Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna uhkaa syventyä. Pahimmillaan ero voi kasvaa niin suureksi, ettei paluuta tasavertaiseen asemaan enää ole. Siksi unionilla riittää vielä paljon tehtävää, jos se haluaa vastata omiin kunnianhimoisiinsa.
2) Suomi ja EU
I – Suomi pyrkii muuttamaan ennallistamisasetusta hakkuiden rajoitusten keventämiseksi
Suomi on huolissaan ennallistamisasetuksen talousvaikutuksista, sillä Luonnonvarakeskuksen, VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen selvityksen mukaan asetus voisi pahimmillaan vähentää hakkuita lähes 17 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja pienentää metsäsektorin arvonlisää jopa 1,8 miljardilla eurolla. Selvityksen pohjalta hallitus pyrkii nyt neuvottelemaan asetukseen muutoksia, joilla ennallistamisvelvoitteiden piirissä olevia alueita rajattaisiin pienemmiksi. Komissio ei ole toistaiseksi avannut asetusta uudelleen, mutta keskustelu jatkuu ja Suomi hakee neuvotteluissa joustoja taloushaittojen lieventämiseksi.
II – Suomen EU-komissaari Virkkunen joutui Elon Muskin hyökkäyksen kohteeksi EU:n määräämistä sakoista
EU määräsi Elon Muskin omistamalle X-alustalle 120 miljoonan euron sakon digipalvelusääntöjen rikkomisesta, ja päätös sai Muskin hyökkäämään suoraan EU:ta vastaan. Musk syytti EU:ta sananvapauden rajoittamisesta, uhkasi henkilökohtaisilla vastatoimilla ja jopa EU:n lakkauttamisella. EU:n digiasioista vastaava komissaari Henna Virkkunen puolusti ratkaisua ja muistutti, että sakot perustuvat laittoman ja vahingollisen sisällön sääntelyyn, eivät sensuuriin. Episodi kuvastaa kasvavaa jännitettä EU:n digisääntelyn ja globaalien teknologiayhtiöiden välillä, jossa Virkkunen on nyt keskeisessä roolissa.
3) Viisi muuta uutista lyhyesti
I – Komissio vastasi kovin sanoin Yhdysvaltojen viisumikielloista
Yhdysvallat määräsi viisumikiellot viidelle eurooppalaiselle, joiden se katsoo painostaneen amerikkalaisia verkkoalustoja poistamaan vihapuheeksi ja disinformaatioksi tulkittua sisältöä. Päätös koskee muun muassa entistä EU-komissaaria Thierry Bretonia ja useiden kansalaisjärjestöjen johtajia, ja Washington perustelee toimia suvereniteetin puolustamisella. EU-komissio ja useat jäsenmaat tuomitsivat ratkaisun jyrkästi ja muistuttivat, että Euroopan digitaalinen sääntely on demokraattisesti hyväksyttyä eikä tähtää sensuuriin, vaan verkkoalustojen vastuulliseen toimintaan.
II – EU:ssa lykätään siirtymää pois polttomoottoriautoista
EU valmistelee lakipakettia, joka lieventäisi aiemmin sovittua uusien polttomoottoriautojen kieltoa vuodesta 2035 alkaen. Ennakkotietojen mukaan autonvalmistajien päästövähennysvaatimusta laskettaisiin niin, että noin kymmenesosa tuotannosta voisi jatkossakin olla bensiini- tai dieselautoja. Samalla harkitaan lisäjoustoja lataushybrideille ja ratkaisuille, joissa sähköauton toimintamatkaa tuetaan pienellä polttomoottorilla. Muutos kuvastaa kasvavaa painetta suojella eurooppalaisen autoteollisuuden työpaikkoja, mutta herättää vastustusta ympäristöjärjestöiltä, joiden mielestä päätös hidastaa EU:n ilmastotavoitteita.
III – EU ottaa käyttöön kolmen euron tullin pienille verkkokauppatilauksille
EU-maat sopivat tullimaksusta, joka lisätään alle 150 euron arvoisiin verkkokauppalähetyksiin heinäkuusta 2026 alkaen. Tavoitteena on hillitä halpatuontia erityisesti kiinalaisista verkkokaupoista ja tasata kilpailua eurooppalaisten kauppiaiden kanssa. Tulli on väliaikainen ratkaisu ennen pysyvää järjestelmää, joka poistaisi pienlähetysten tullivapauden kokonaan vuonna 2028. Päätös heijastaa kasvavaa turhautumista EU:ssa siihen, että halpatuontiin puuttuminen on edennyt liian hitaasti.
IV – EU asettui Tanskan ja Grönlannin tueksi Trumpin väläytettyä jälleen valtausta
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump nimitti erikoislähettilään Grönlantiin, mikä on herättänyt Euroopassa uuden diplomatiamylläkän ja nähty jatkona pyrkimyksille liittää itsehallinnollinen saari Yhdysvaltoihin. Lähettilääksi nimetty Louisianan kuvernööri Jeff Landry aikoo matkustaa Grönlantiin edistääkseen liitossuunnitelmia. Tanska reagoi voimakkaasti ja kutsui Yhdysvaltain suurlähettilään puhutteluun. Grönlannin johto torjui suunnitelmat jyrkästi ja korosti, että maan tulevaisuudesta päättävät grönlantilaiset itse. Useat Euroopan johtajat ilmaisivat solidaarisuutensa Tanskalle ja Grönlannille, ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen painotti alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin kunnioittamista.
V – Etelä-Euroopan entiset ”kriisimaat” näyttävät nyt tietä, kun Pohjois-Euroopan talous hyytyy
Etelä-Euroopan taloudet kasvavat tällä hetkellä selvästi nopeammin kuin monet Pohjois-Euroopan maat. Useissa eteläisissä maissa bruttokansantuote on nousussa ja julkiset alijäämät pienenevät, samalla kun pohjoisessa kasvu on hidastunut tai kääntynyt laskuksi. Esimerkiksi Kreikan talous kasvaa ja Italian sekä Espanjan tilanne on vakautunut, kun taas Saksassa talous on supistunut. Talouskäänne näkyy myös pörsseissä, joissa Kreikan, Italian ja Espanjan indeksit ovat nousseet selvästi eurooppalaista keskitasoa paremmin, kun sijoittajat etsivät kasvua ja edullisesti hinnoiteltuja osakkeita. Asetelma on kääntynyt ja taloudet, joita aiemmin pidettiin riskinä, näyttävät nyt olevan Euroopan vetureita.
4) Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
I – Britannia palaa Erasmus-vaihto-ohjelmaan
Britannia ilmoitti liittyvänsä takaisin EU:n Erasmus-vaihto-ohjelmaan vuonna 2027, vaikka se jätti ohjelman Brexitin myötä vuonna 2020. Erasmus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella ja työskennellä muissa Euroopan maissa, ja päätöstä on vaadittu erityisesti opiskelijaliikkeen taholta. Päätöstä pidetään symbolisesti merkittävänä askeleena, sillä se kertoo Britannian halusta osallistua uudelleen EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmiin. Samalla jää nähtäväksi, kuinka paljon maa on valmis integroitumaan laajemmin EU-projekteihin tulevina vuosina.
II – Tammikuussa väännettävä televerkkouudistus on keskeinen osa EU:n pyrkimystä digitaaliseen omavaraisuuteen
EU julkaisee tammikuussa Digital Networks Act -lakipaketin, joka uudistaisi sääntelyä 5G- ja valokuituverkkojen rakentamisesta ja rahoituksesta. Suuret operaattorit toivovat kevyempää sääntelyä ja vahvempaa sisämarkkinaa, kun taas pienemmät toimijat ja useat jäsenmaat pelkäävät kilpailun kaventumista ja hintojen nousua. Tuleva vääntö kertoo, onnistuuko EU vahvistamaan digitaalista omavaraisuuttaan vai jääkö televerkkouudistus kompromissiksi, joka ei ratkaise investointivajetta.
III – Pitkään suunniteltu digitaalinen euro etenee, mutta yksityisyys ja pankkien kustannukset aiheuttavat päänvaivaa
EU-maat ovat sopineet yhteisestä neuvottelukannasta digitaalista euroa koskevassa laissa, mikä vie hanketta merkittävän askeleen eteenpäin. Digitaalinen euro olisi keskuspankin takaama maksuväline, jota voisi käyttää koko EU:ssa sovelluksella tai kortilla, ja sen tavoitteena on vähentää riippuvuutta kansainvälisistä korttiyhtiöistä. Samaan aikaan hankkeeseen liitetyt yksityisyydensuojan pelot sekä pankkien huoli kustannuksista hidastavat edistystä ja tekevät tulevista neuvotteluista vaikeita. Seuraavaksi vastuu on Euroopan parlamentilla, joka alkaa muotoilla lopullista lakitekstiä.
Kuva: Pixabay