Terveisiä Euroopasta! Helmikuuta ei ainakaan voi kutsua tylsäksi. Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina hallitsivat otsikoita lähes päivittäin, samalla kun Eurooppa reagoi maailman tapahtumiin hitaasti. Historiallisesti Euroopan unioni on juuri muuttunut tällaisten kriisien aikana ja tämä perinne on näillä näkymin jatkumassa. Toisaalta nykyinen tilanne on jopa kriisien mittakaavassa ennennäkemätön. Tässä on kooste kuukauden keskeisimmistä aiheista, jotta pysyt ajan tasalla Euroopan politiikan käänteissä.
- Kuukauden pääuutinen: Euroopan unioni valmistautuu uuteen aikakauteen
- Suomi ja EU
- Viisi muuta uutista lyhyesti
- Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
1) Kuukauden pääuutinen: Euroopan unioni valmistautuu uuteen aikakauteen
Helmikuun tapahtumat jäävät historiaan hetkenä, jolloin Eurooppa heitettiin omilleen. Kuukautta symboloi parhaiten Yhdysvaltain varapresidentti JD Vancen puhe Münchenin turvallisuuskonferenssissa, jossa hän avoimesti tuki Euroopan äärioikeistoliikkeitä ja kritisoi sekä Euroopan unionia että eurooppalaisia arvoja. Samaan aikaan Donald Trump levitti Venäjän propagandaa Valkoisesta talosta väittäen, että Ukraina aloitti sodan. Eurooppalaiset poliitikot ovat nopeasti älynneet, että Yhdysvallat eivät enää aja sääntöpohjaista maailmaa, demokratiaa tai ihmisoikeuksia, vaan Trumpin hallinto pyrkii levittämään vaikeasti määriteltävää ideologiaansa ympäri maailmaa.
Eurooppa näyttää kuitenkin yhdistyneen kuukauden aikana ja päättänyt todistaa kykenevänsä puolustamaan itseään. Tuleva Saksan liittokansleri Friedrich Merz on julistanut, että Euroopan on itsenäistyttävä ja hän on valmis johtamaan tätä prosessia. Saksa aikoo panostaa 500 miljardia euroa puolustukseen ja infrastruktuuriin, mikä on valtava muutos hänen johtamalle keskusoikeistolaiselle CDU:lle, joka on ollut perinteisesti lainanottoa vastaan.
Samalla kaikki EU-maat Unkaria lukuun ottamatta sitoutuivat historialliseen 800 miljardin euron puolustusinvestointiin sekä allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Ukrainan rauhaan tarvitaan uskottavat turvatakuut, eikä neuvotteluja käydä ilman Ukrainan osallistumista. Tämä on harvinaista EU:lle, joka on aiemmin pyrkinyt konsensukseen suurissa päätöksissä.
Symbolisia tekoja on helppo luvata, mutta vaikeampi toteuttaa, sillä itse investointiprosessi tulee olemaan haastava. Euroopan puolustusteollisuus on hajautunut, hankkeet päällekkäisiä, ja riippuvuus globaaleista toimitusketjuista hidastaa teknologista omavaraisuutta. Jotta puolustusteknologia kehittyisi ja tuotanto skaalautuisi tehokkaasti, Euroopan on tehtävä tiivistä yhteistyötä sekä jäsenmaiden että yksityisen sektorin kanssa.
Ongelmia on jo näkyvissä, sillä ensimmäiset kiistat nousivat nopeasti esiin: Ranska ja Saksa ovat törmäyskurssilla 150 miljardin euron puolustusteollisuuden rahoituksesta. Ranska vaatii investointien kohdistamista yksinomaan EU:ssa valmistettaviin asejärjestelmiin, kun taas Saksa haluaa hankkia aseita myös liittolaisilta, kuten Britanniasta, Norjasta ja Sveitsistä.
Tosiasia kuitenkin on, että Ukrainan sota ei odota Euroopan uudelleenaseistautumista. Sotaa käyvälle Ukrainalle massiiviset investointilupaukset ovat lähinnä symbolisia eleitä, sillä se tarvitsee apua välittömästi, etenkin kun Yhdysvallat on jäädyttänyt aseapunsa. Todellinen totuuden hetki Euroopalle ei ole sopimusten allekirjoittaminen tai edes pitkän aikavälin investointien toteuttaminen, vaan se, kuinka EU ja Iso-Britannia onnistuvat reagoimaan, jos Ukrainan tilanne heikkenee entisestään. Tämä ratkaisee, onko Eurooppa todella valmis kantamaan vastuunsa ilman Yhdysvaltojen tukea.
2) Suomi ja EU
I – EU päättää toimista vedenalaisten kaapelien suojaamiseksi
Euroopan komissio julkisti 21.2.2025 uuden toimintasuunnitelman vedenalaisten kaapelien suojaamiseksi, ja Suomi on keskeisessä roolissa sen toteutuksessa. Viimeaikaiset kaapelirikot, kuten Suomen ja Saksan välisen yhteyden vaurioituminen, ovat herättäneet huolta EU:ssa Venäjän mahdollisista häiriötoimista. Helsingissä komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen esitteli suunnitelman, joka keskittyy ennaltaehkäisyyn, havaitsemiseen, reagointiin ja pelotteeseen. EU aikoo investoida kaapeliverkkojen kestävyyteen, tehostaa valvontaa ja rahoittaa erikoisaluksia nopeisiin korjauksiin. Toimet rahoitetaan EU:n budjetista ilman lisärahoitusta, ja Suomi pyrkii varmistamaan, että infrastruktuurin suojaaminen pysyy EU:n prioriteettina.
II – Suomi tasapainoilee varovaisuuden ja yhteistyön välillä muuttuvassa turvallisuustilanteessa
Pääministeri Petteri Orpon mukaan Suomi on valmis käymään laaja-alaisia keskusteluja muiden Euroopan maiden kanssa mahdollisista rauhansuunnitelmista Ukrainassa. Kuukauden aikana syntynyt ajatus tukijoukkojen lähettämisestä Ukrainaan on kuitenkin herättänyt epäluuloa. Pääministerin mukaan Suomi on valmis monenlaisiin suunnitelmiin, mutta ensisijaisesti suomalaisia sotilaita tarvitaan turvaamaan oma raja Venäjän kanssa.
III – Suomi edelläkävijänä lihan alkuperämerkinnöissä – EU hakee yhteistä linjaa
Yhä useammat EU-maat, mukaan lukien Suomi, ovat tehneet ravintoloille pakolliseksi ilmoittaa lihan alkuperä. Suomessa sääntö astui voimaan jo vuonna 2019, ja vaikka se aluksi herätti huolta ravintoloiden lisääntyvästä hallinnollisesta työstä, vastustus jäi vähäiseksi. Nyt Ruotsi on liittynyt mukaan, ja samalla EU-komissio harkitsee yhtenäistä alkuperämerkintää koko unionin alueelle. Vaikka osa jäsenmaista, kuten Suomi ja Ranska, tukevat ajatusta, kaikki maat eivät ole yksimielisiä laajemmasta sääntelystä. Komissio aikoo kuitenkin jatkaa keskusteluja sidosryhmien kanssa, jotta mahdolliset uudet merkintävaatimukset olisivat käytännöllisiä ja kohtuullisia yrityksille.
3) Viisi muuta uutista lyhyesti
I – Saksassa valta vaihtuu: Keskustaoikeistolainen CDU/CSU voitti vaalit
Saksan liittopäivävaalit järjestettiin 23.2.2025, ja vaalivoiton vei keskustaoikeistolainen CDU/CSU 28,5 prosentin kannatuksella, syrjäyttäen sosialidemokraattisen SPD:n. Suurimmaksi voittajaksi nousi kuitenkin laitaoikeistolainen AfD, joka kasvatti kannatustaan peräti 10 prosenttiyksiköllä ja nousi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Vaalien vaikutukset ulottuvat koko Eurooppaan, sillä CDU/CSU ja SPD ilmoittivat muodostavansa uuden hallituksen ja aikovansa investoida 500 miljardia euroa puolustukseen ja infrastruktuuriin. Tämä päätös vahvisti välittömästi sijoittajien luottamusta Saksaan, mikä näkyi maan velkakirjojen hintojen nousuna. Tuleva liittokansleri Friedrich Merz on myös luvannut vahvempaa eurooppalaista johtajuutta ja ryhtynyt jo rakentamaan kansainvälisiä suhteita. Hän on ehtinyt tavata useita eurooppalaisia johtajia, muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin, keskustellakseen EU:n tulevaisuudesta ja turvallisuuspolitiikasta.
II – EU julkaisi työohjelmansa
Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2025 työohjelmansa, jonka keskiössä on kilpailukyky, turvallisuus ja talouden vahvistaminen. Sen konkreettisin aloite on Clean Industrial Deal, joka pyrkii tekemään vihreästä siirtymästä teollisuuden kasvumoottorin. Suunnitelmaan kuuluu energian hinnan laskeminen nopeuttamalla uusiutuvan energian käyttöönottoa ja sähköistämistä, sekä 100 miljardin euron investoinnit vihreään teollisuuteen, kuten teräs-, metalli- ja kemianteollisuuden päästövähennyksiin ja kriittisten raaka-aineiden saatavuuden varmistamiseen. Lisäksi EU aikoo vauhdittaa kiertotaloutta, vahvistaa julkisten hankintojen ”Made in Europe” -kriteereitä ja panostaa työntekijöiden koulutukseen ja digiosaamiseen. Globaalia kilpailukykyä vahvistetaan uusilla Clean Trade and Investment Partnerships -sopimuksilla sekä EU:n hiilitullimekanismin yksinkertaistamisella. Kokonaisuudessaan Clean Industrial Deal yrittää komission mukaan vastata teollisuuden kohtaamiin haasteisiin, kuten korkeisiin energiakustannuksiin ja kiristyvään kansainväliseen kilpailuun, samalla kun se edistää kestävää talouskasvua ja luo uusia työpaikkoja vihreän siirtymän myötä.
III – Maanviljelijät jatkavat protestointia
Tšekkiläisviljelijät johtivat uutta EU:n rajaprotestien aaltoa vastustaen Ukrainan ja Etelä-Amerikan halpoja maataloustuotteita. Heihin liittyivät viljelijät Saksasta, Puolasta, Itävallasta, Unkarista ja Slovakiasta, ja yhdessä he vaativat tiukempia tuontikontrolleja. Unkari ja muut itäiset jäsenmaat haluavat palauttaa sotaa edeltäneet kauppasäännöt, mikä uhkaisi Ukrainan taloutta. Kesäkuussa päättyvä tullivapaus tuo paineita EU:lle tasapainoilla Ukrainan tukemisen ja jäsenmaiden viljelijöiden huolien välillä, samalla kun Yhdysvallat harkitsee uusia linjauksia sodan suhteen.
IV – Münchenin turvallisuuskonferenssi muutti maailmanpolitiikkaa
Münchenin turvallisuuskonferenssi 2025 osoitti, että Euroopan ja Yhdysvaltojen suhteet ovat ajautuneet merkittävään murrosvaiheeseen. Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance herätti laajaa närkästystä hyökkäävällä puheellaan, jossa hän syytti Eurooppaa arvojensa hylkäämisestä ja liiallisesta riippuvuudesta Yhdysvaltain tuesta. Puhe, jossa hän osoitti myötämielisyyttä eurooppalaisille äärioikeistovoimille, alleviivasi Yhdysvaltojen ajamaa uutta maailmankuvaa, joka poikkeaa jyrkästi useimpien eurooppalaisten näkemyksistä. Suhteita kiristävät entisestään Yhdysvaltojen asettamat tullit sekä syyllistävä asenne Ukrainaa kohtaan. Konferenssissa korostuivat myös kasvavat kyberuhat ja tekoälyn haavoittuvuus, jotka ovat nousseet keskeisiksi turvallisuuskysymyksiksi. Vaikka Euroopan strategisen autonomian tarve tunnustettiin laajasti, todellisuus on, että puolustussektorin hajanaisuus ja investointien puute hidastavat nopeita ratkaisuja. Tämä kaikki vahvistaa kuvaa siitä, että Euroopan on löydettävä oma tiensä ilman varmaa tukea Atlantin toiselta puolelta.
V – Sisäisiä ristiriitoja EU:n komissiossa ilmastovaatimusten keventämisestä
EU-komission suunnitelma vihreän rahoituksen sääntöjen merkittävästä heikentämisestä torjuttiin viime hetkellä komission sisäisten ristiriitojen takia. Alun perin esitettiin, että yritysten kestävyysraportointi olisi täysin vapaaehtoista ja että vihreän rahoituksen perusperiaatteita löyhennettäisiin. Komission sisällä Espanjan sosialistinen ilmastokomissaari Teresa Ribera (S&D) puolusti tiukempia sääntöjä, kun taas komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (EPP) on pyrkinyt vähentämään sääntelyä yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi. Parlamentissa komission ehdotus on kohdannut vastustusta lähes kaikissa keskustan puolueissa, jotka syyttivät komissiota liiallisista myönnytyksistä teollisuudelle.
4) Muut kehitykset, joita kannattaa pitää silmällä
I – Erimielisyyksiä Yhdysvaltojen roolista Euroopassa jakaa Eurooppaa
Puolan kansalliskonservatiivinen presidentti Andrzej Duda ilmoitti, että Puola on valmis vastaanottamaan Yhdysvaltain joukot, jos Saksa ei niitä halua. Hän torjui Saksan vaalivoittaja Friedrich Merzin ehdotuksen NATO:n korvaamisesta eurooppalaisella turvallisuusratkaisulla, korostaen Yhdysvaltojen keskeistä roolia Euroopan puolustuksessa. Duda tapasi Donald Trumpin CPAC-konferenssissa ja vakuutti, ettei pelkää tämän ”myyvän Ukrainaa” Venäjälle, vaan uskoo Trumpin tavoittelevan ensisijaisesti taloudellisia etuja Yhdysvalloille Ukrainan tukemisesta. Tilanne alleviivaa Euroopan sisäistä jakautumista, jossa kansalliskonservatiivit ja liberaalit ovat eri linjoilla Yhdysvaltojen roolista Euroopassa. Dudan näkemykset eroavat merkittävästi Puolan liberaalista pääministeristä Donald Tuskista, joka on ajanut vahvempaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Tulevat presidentinvaalit 18. toukokuuta voivat tarjota liberaaleille tilaisuuden haastaa oikeistokonservatiivien valtakauden.
II – Unkarissa on nyt vahva oppositiopuolue, joka voi johtaa vallanvaihtoon Unkarissa
Unkarin pääministeri Viktor Orbán kohtaa vakavimmat haasteensa 15-vuotisen valtakautensa aikana. Péter Magyarin johtama Tisza-puolue on noussut vahvaksi oppositiovoimaksi. Puolue hyödyntää kansalaisten kasvavaa tyytymättömyyttä talouskriisiin ja korruptioon. Strategia näyttää toimivan, sillä mielipidemittausten mukaan Tisza on jopa suositumpi kuin Fidesz. Unkarin inflaatio, forintin heikkeneminen ja reaalipalkkojen lasku ovat romuttaneet Fideszin pitkään hyödyntämän talousnarratiivin. Yhä useampi syyttää hallitusta, ei enää EU:ta tai Ukrainaa. Tisza sai 30 % kannatuksen vuoden 2024 Euroopan parlamenttivaaleissa, houkutellen erityisesti entisiä Fidesz-äänestäjiä. Vaikka Magyarin suosio kasvaa, puolueen rakenne ja selkeä ohjelma puuttuvat. Opposition hajanaisuus ja Tiszan epävarma tulevaisuus ratkaisevat, pystyykö Magyar tarjoamaan uskottavan vaihtoehdon Orbánille vuoden 2026 parlamenttivaaleissa.
Kuva: Pixabay