Eurooppanuorten syyskuussa järjestetyistä vuosijuhlista ei hilpeyttä puuttunut.
Leipäteksti: Vuosijuhlien pitopaikkana toimi tunnelmallinen ravintola Sipuli. Illan aikana kuultiin mainioita puheita ja lisäksi vieraita viihdytti mainio taikuri Heikki Varvikko ja bändi nimeltä InstaGlamour, joka soitti juhlakansan iloksi vanhempia ja uudempia hittejä. Illan ohjelmanumeroiden väliin oli jätetty mukavasti aikaa vapaammalle yhdessäololle, kuten rupattelulle uusien ja vanhojen tuttavuuksien kanssa, tanssilattialla joraamiselle ja valokuvauspisteessä poseeraukselle. Vaikka ilmapiiri oli rennompi kuin akateemisissa vuosijuhlissa, oli ilmassa silti sopivasti myös juhlan tuntua.
Tapahtuma alkoi tyylikkäällä cocktailtilaisuudella, jossa esiteltiin Eurooppanuorten juhlavuosijulkaisu ja kuultiin tervehdyksiä tilaisuudessa paikalla olleilta nuorisojärjestöjen edustajilta. Järjestöjä oli paikalla laidasta laitaan: edustettuina oli puolueiden nuorisojärjestöjä, opiskelijoiden etujärjestöjä, Suomen partiolaiset, Allianssi, Varusmiesliitto ja muita EU-myönteisiä yhteistyökumppanijärjestöjä. Järjestöjen esittämissä tervehdyksissä oli toki vivahde-eroja, mutta kolme asiaa toistui useissa puheissa. Ensinnäkin Eurooppanuoria kehuttiin mainioksi kansainvälisyyttä edistäväksi järjestöksi. Toiseksi Eurooppanuorten kykyä koota yhteen ihmisiä eri puoluekannoista riippumatta kiitettiin. Kolmanneksi arvostettiin sitä, kuinka Eurooppanuoret ovat olleet edistämässä faktapohjaista keskustelua Euroopan unionista. Muutamat järjestöt kehuivat Eurooppanuoria mainioksi kasvattijärjestöksi ja ihasteltiin sitä, kuinka järjestö oli onnistunut vakiinnuttamaan asemansa järjestökentällä.
Järjestöt eivät jättäneet Eurooppanuoria aivan tyhjin käsin, vaan 20-vuotiaalle järjestölle annettiin monenmoisia lahjoja, kuten Eurooppanuorten hallituksen ja koko Suomen kansan rakastamia ämpäreitä, jaloviinaa, mielenosoituskyltti vuosien takaa ja jopa oma vuohi – joka tosin majailee Afrikassa. Jotkut järjestöt antoivat myös nykyisen trendin mukaan aineettoman lahja eli muistivat Eurooppanuoria rahan muodossa.
Juhlissa merkillepantavaa oli, että Eurooppanuorten entisiä toimijoita oli saapunut paikalle useilta eri vuosilta. Yksi pidemmän aikaa sitten Eurooppanuorissa mukana olleista alumneista oli Joonas Turunen, joka toimi Eurooppanuorten 10-vuotisjuhlien aikaan puheenjohtajana. Turusen mukaan kaikista hänen kolmesta hallituksestaan oli paikalla porukkaa, mikä oli mainio lukema sillä Turunen toimi Eurooppanuorissa vuosina 2007-2009. Turusesta oli hienoa nähdä, kuinka järjestö oli vuosien aikana kasvanut ja voimistunut.
Neljä vuotta Eurooppanuorten toiminnan ulkopuolella ollut Hanna Ojanen iloitsi, että järjestö oli pysynyt puoluerajoja ja sukupolvirajoja rikkovana järjestönä. Hanna Ojanen toimi aikoinaan Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten hallituksessa 2011-2013.
Illallisen aikana kuultiin kiintoisia juhlapuheita, joissa pohdittiin Eurooppa-liikkeen merkitystä tässä ajassa, analysoitiin integraation nykytilaa ja muisteltiin Eurooppanuorten alkutaivalta, jolloin resurssit eivät olleet samaa luokkaa kuin nykyisin. Eurooppanuorten vuoden suurin tapahtuma linnaseminaari, joka kokosi elokuussa 2017 Porvooseen Haikon kartanoon sata kiinnostunutta kuuntelemaan ja keskustelemaan Eurooppa-politiikasta, saatettiin tuolloin vielä järjestää vaikkapa jonkun kotona.
Illallinen huipentui Eurooppanuorten alumnin, kansanedustaja Jutta Urpilaisen juhlapuheeseen. Urpilaisen puhe käsitteli niin ikään aiemmin mainittuja teemoja. Lisäksi Urpilainen iloitsi Eurooppanuorien vahvasta aluejärjestöverkosta ja tiedosta Eurooppanuorten toiseksi suurimman järjestön asemasta kansainvälisessä yläjärjestössä, Young European Federalisteissa (JEF). Urpilainen kehotti järjestöä pitämään edelleen rohkeasti eurooppa-keskustelua yllä.
”Olo on nostalginen, tuntuu että on omiensa joukossa”, Urpilainen kuvasi tunnelmiaan vuosijuhlista illallisen aikana.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, niin myös Eurooppanuorten vuosijuhlat. Ilta oli kokonaisuudessaan hyvin viihdyttävä, mutta ei siinä vielä kaikki. Ilta muistutti myös siitä, että tässä liikkeessä on todella jotain, mikä yhdistää ihmisiä eri puoluetaustoista, sukupolvista ja kansallisuuksista riippumatta. Siitä huolimatta että monien alumnien vuosista Eurooppanuorissa oli jo aikaa eivätkä he välttämättä tunteneet juhlavieraista kovin montaa, heistä tuntui että he olivat kotona, omiensa joukossa. Ilta muistutti myös, että Eurooppanuorten vankka nykytilanne suomalaisessa järjestökentässä on monen asialle omistautuneen ihmisen työn tulos. Aivan kuin Eurooppanuorten nykyinen puheenjohtaja Tuomas Tikkanen totesikin illan kuluessa – järjestö on kulkenut varsin pitkän matkan Eurooppalaisen Suomen nuorisojaostosta. Eurooppanuoret, nykyiset toimijat ja alumnit kera sidosryhmien olivat juhlansa ansainneet. Vive les Eurooppanuoret!
TEKSTI Ida Pasanen
KUVAT Markku Pajunen