Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden ajan esittelemme parin viikon välein Brysselissä vaikuttavia henkilöitä ja tiedustelemme heiltä, mistä kaupungissa tällä hetkellä puhutaan. Tällä viikolla poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean suurlähettiläs Hanna Lehtinen ja vihreiden europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala pohtivat naisten osallisuutta rauhanrakentamisessa ja konfliktien hallinnassa naiset, rauha ja turvallisuus teemaisessa haastattelussa.
1. Kuka olette?
Suomen suurlähettiläs poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa eli niin sanottu COPS-lähettiläs – lyhenne tulee komitean ranskankielisestä nimestä ”Comité politique et de sécurité (COPS)” (Hanna Lehtinen).
Olen vihreiden meppi ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja. Kokemusta on kertynyt paljon, innostukseni kestävään kehitykseen ja oikeudenmukaiseen maailmaan vain kasvanut (Heidi Hautala).
2. Millä tavoin olette EU- asioiden kanssa tekemisissä?
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (COPS) perustettiin Lissabonin sopimuksen myötä ja puhetta johtaa EU:n ulkosuhdehallinto, joka puolestaan avustaa Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeata edustajaa. Kaikki EU-jäsenmaat ovat läsnä pöydän ympärillä COPS:ssa ja päätökset tehdään konsensusperiaatteella. Työni koskettaa siis suoraan EU:n yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Komitea seuraa kansainvälistä tilannetta ja osallistuu politiikan määrittelemiseen sektorinsa osalta. COPS:n yksi konkreettisin tehtävä on huolehtia kriisinhallintaoperaatioiden poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta. Laajemmin katsottuna COPS:n työ on tärkeä osa EU:n globaaliin aseman vahvistamista sekä korkean edustajan ja jäsenmaiden yhteistyötä sen varmistamiseksi, että EU puhuu yhdellä äänellä. Välillisesti työllä on vaikutuksia myös Euroopan sisäiseen turvallisuuteen, koska agenda kattaa usein konflikteja, joiden vaikutukset ulottuvat myös Eurooppaan (Hanna Lehtinen).
3.Millä tavoin naiset tulisi osalistaa konfliktien hallintaan ja rauhanrakentamiseen?
Naisia tulisi ottaa enemmän mukaan neuvottelupöytiin. Inklusiivisuus on Suomelle tärkeä periaate mitä tulee rauhanprosesseihin. Naisia tulisi osallistaa rauhanrakentamiseen konfliktin kaikissa eri vaiheissa ja siviilinäkökulmaa tuoda esille aiempaa enemmän rauhanneuvotteluissa. Naisten roolin osalta panostamme YK:n PL 1325 toimeenpanoon. Tästä päätöslauselmasta tulee ensi vuonna 20 vuotta ja tämä on hyvä taitekohta katsoa tuloksia sekä antaa uutta pontta sen toimeenpanolle (Hanna Lehtinen).
Naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen on omiaan turvaamaan yhteiskuntien rauhaa ja vähentämään valtioiden välisiä selkkauksia. Tätä myötä naisista tulee päätöksentekijöitä ja kehitystä voidaan nopeuttaa kiintiöillä. Naisia tulee aktiivisesti saada osuuttaan vastaavaan rooliin rauhanneuvotteluissa. Nyt heitä on niissä vain häviävän pieni osa. Kun rauhansopimuksilla on tapana murentua, naisten osallistaminen rauhan ylläpitämiseen on tärkeää. Onneksi naisten aktivoituminen yhteiskunnissa onkin vahvaa, alistavista hallituksista huolimatta (Heidi Hautala).
4. Millainen vaikutus naisten osallistamisella on esimerkiksi rauhanrakentamisen tuloksille, yhteiskunnalle, maailmanpolitiikalle tai valtarakenteille?
On paljon tutkittua tietoa,muun muassa YK:n teettämää, siitä, että naisten ottaminen mukaan rauhanprosesseihin luo rauhan onnistumiselle paremmat edellytykset, mukaan lukien rauhan säilymiselle pitkällä tähtäimellä. Tutkittu tieto luo vahvan pohjan YKTN 1325 -päätöslauselman toimeenpanolle (Hanna Lehtinen).
5. Miten koet, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen voidaan mahdollistaa?
Tähän ei ole oikotietä. Näiden tavoitteiden toteutumista tulee valvoa ja peräänkuuluttaa lähes päivittäin Brysselissä. Käytännön toteutus on toki kentällä, mutta selkänoja tälle tulee EU:n tapauksessa Brysselistä. Olemme pyrkineet edistämään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista Brysselissä Suomen puheenjohtajuuskaudella muun muassa kutsumalla tänne toimijoita kentältä puhumaan, jotta päätöksentekoamme tukisi aktiivisesti niin sanottu kentän ääni ja todellisuus. Yhtenä esimerkkinä voi nostaa esiin heinäkuun tilaisuutemme multilateralismista, jonka järjestimme yhdessä Pohjoismaisten kumppaneidemme kanssa ja puhujaksi saimme somalialaisen rauhanvälittäjän Ilwad Elmanin. Viimeiseksi voisi mainita, että sukupuolen valtavirtaistaminen tarkoittaa myös toki sitä, että tämä ei ole esillä vain COPS:n työkentällä vaan kautta linjan EU:ssa, mukaan lukien kehityspolitiikassa (Hanna Lehtinen).
Se vaatii sukupuolinäkökulman jatkuvaa huomioimista kaikilla aloilla. Valtavirtaistaminen valuu kuitenkin hukkaan, jos sitä ei koordinoida (Heidi Hautala).
6. Millaisena näet tulevaisuuden konfliktienhallinnan ja rauhanrakentamisen naisten osallistamisen näkökulmasta? (mahdollisuuksia, haasteita, saavutuksia)
Pitää olla optimisti. Voimme vaikuttaa tähän joka päivä, vaikka edistys joskus tuntuisikin hitaalta. Kuulemme myös rohkaisevia tarinoita kentältä, joissa näkyy EU:n konkreettinen vaikutus naisten osallistumisen puolestapuhujana, ml. rauhansopimuksissa. Suomella ja EU:lla on mahdollisuuksia vaikuttaa ja johtaa esimerkillään. On tärkeää mm. edelleen lisätä naisten määrää EU:n kriisinhallintaoperaatioissa. Jokaisen jäsenmaan on tärkeää tehdä oma kansallinen 1325- toimintasuunnitelmansa, jotta meillä EU:ssa on vakaa pohja asian edistämiseksi muiden kumppaneiden kanssa (Hanna Lehtinen)
Koonnut: Saara Hietamäki
Kuvitus: Katerina Panina
Artikkelisarjaa on tuettu ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella