Maailman ylikulutuspäivä on päivä, jolloin maapallon sinä vuonna tuottamat luonnonvarat on käytetty. Tämän päivän jälkeen ihmiskunta elää luonnonvaroja käyttäessään luotolla. Ylikulutuspäivä voidaan määrittää myös maittain tai alueittain. Tällä tarkoitetaan sitä, milloin maapallon luonnonvarat käytettäisiin loppuun, mikäli kaikki eläisivät kuten esimerkiksi Suomessa tai EU:ssa.
Kirjoitan tätä 29. heinäkuuta, päivänä, jolloin juhlimme maailmamme suurimman vuotuisen juhlakauden päättymistä, nimittäin kulutusjuhlan. Heinäkuun 29. päivä tunnetaan tänä vuonna päivänä, jona maailman vuotuiset luonnonvarat on käytetty loppuun. Mikäli kaikki eläisivät kuten EU:ssa, viettäisimme tätä juhlakauden loppua jo toukokuun alkupuolella. Suomalaiset ovat intoutuneet juhlimaan tätäkin enemmän: vuonna 2019 kulutimme osamme maapallon tämän vuoden luonnonvaroista jo huhtikuun alussa.
Suomalaiseen juroutta henkivään sielunmaisemaan kuuluu pyrkimys vältellä juhlintaa, joten tämän hetken aikaistetusta juhlasesongista huolimatta pyrimme tekemään parhaamme myöhentääksemme kulutusjuhlan juhlasesongin päättymisen viettoa tulevaisuudessa. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella yksi Suomen painopisteistä on edistää kiertotaloutta ja valmistella uusi EU:n kiertotalousstrategia. Kiertotaloudella tähdätään tuotteiden käyttöiän pidentämiseen sekä luonnonvarojen liikakäyttöä vähentävien palveluiden ja ratkaisujen edistämiseen. Kiertotaloudessa tärkeää on, että tavaroita voidaan huoltaa, korjata ja kierrättää. Tavoitteena on panna hyvä kiertämään tuleville sukupolville, jotta maailman suurinta juhlaa viettäessämme alkaisimme entistä enemmän antaa toisillemme kiertotalouden idean mukaisesti uudelleenkäytettäviä tavaroita ja täten saisimme Luontoäidiltä tulevaisuudessa vastalahjaksi edes vähän puhtaamman ja elinkelpoisemman ilmaston.
[bctt tweet=”Vain Kuuba, Nicaragua, Irak, Ecuador ja Indonesia malttavat odottaa maailman suurimman juhlan päättymistä joulukuuhun.” username=”eurooppanuoret”]
Ovatko tällaiset strategiat kuitenkin vain juhlapuheita: kauniita ja vaikuttavia lauseita, joita puheen pitäjä lausuu juhlavieraille tarkoittamatta niitä kuitenkaan oikeasti? Kestävän kehityksen tavoitteista huolimatta ylikulutus ei ole nimittäin vähentynyt 2000-luvulla. Syy ei ole kuitenkaan yksin Suomen ja EU:n, sillä vain Kuuba, Nicaragua, Irak, Ecuador ja Indonesia malttavat odottaa maailman suurimman juhlan päättymistä joulukuuhun. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että kokonaisuutta ajatellessa EU:n ekologinen jalanjälki on maailman kolmanneksi suurin. Vain Kiina ja Yhdysvallat ovat kovempia juhlijoita.
Heinäkuun puolivälissä suomalaiset pääsivät levittämään juroa sielunmaisemaansa ympäri unionia järjestämällä ympäristöministerien epävirallisen tapaamisen. Tässä tapaamisessa Euroopan maiden ympäristöministereille levitettiin tietoa kiertotaloudesta ja sen hyödyistä. Tapaaminen on vain alkulämmittelyä matkalla kohti Suomen tavoitteita. Suomen tärkein tavoite EU-puheenjohtajuuskaudellaan on päättää kulutusjuhla vuonna 2050 ja sitouttaa Euroopan unioni tekemään itsestään siihen mennessä ilmastoneutraali. Viimeistään tuolloin on aika päättää Luontoäidin vuosikymmeniä kestänyt juhlan jälkeinen krapula ja tehdä valintojamme niin, että maapallomme on terve ja hyvinvoiva vielä seuraavanakin aamuna.
TEKSTI Terhi Raikas
KUVA Unsplash
Kirjoittaja on Helsingistä valmistunut oikeustieteen maisteri ja Venäjän kääntäjä, jonka lempiaiheet liittyvät ympäristöön ja Venäjä-suhteisiin.