[vc_row][vc_column][vc_column_text]Eurooppaan saapui vuonna 2015 enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan ennen, yhteensä yli miljoona. Maailmassa pakolaisten määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana lähes 20 miljoonalla. Silti se, että pakolaiset alkoivat suunnata Eurooppaan, tuli päättäjille yllätyksenä.
Maailman 65 miljoonasta pakolaisesta lähes yhdeksän kymmenestä elää kehitysmaissa, suurin osa heistä oman maan rajojen sisäpuolella. Kynnys jättää oma koti, kylä ja maa on ihmisillä suuri – kukaan ei lähde huvin vuoksi vaaralliselle matkalle rajojen yli. Ensisijainen turva löytyy useimmiten oman kodin läheltä, vain kolmasosa maailman pakolaisista on ylittänyt edes kotimaansa rajat.
Turkista on tullut maailman suurin pakolaisia vastaanottava maa, kun syyrialaiset ovat hakeutuneet naapurimaahan turvaan. Maassa elää yli kaksi miljoonaa syyrialaista, joiden lisäksi Turkissa oleskelee myös paljon irakilaisia ja afganistanilaisia.
Turkki kertoo kohtelevansa pakolaisia vierainaan. Äkkiseltään ajatus kuulostaa kauniilta, mutta taustalla on karu todellisuus: Turkki ei ole täysimääräisesti ratifioinut pakolaissopimusta, eikä se myönnä pakolaisasemaa kuin Euroopasta pakeneville. Maa ei anna pakolaisille kansainvälisten sopimusten takaamia oikeuksia, eikä kaikilla ole mahdollisuutta hakea Turkissa turvapaikkaa. Turkki ei myöskään noudata palautuskieltoa, ja on näyttöä siitä, että ihmisiä on palautettu esimerkiksi Afganistaniin.
Lähialueen konfliktien pitkittyessä ja pakolaisväestön kasvaessa Turkki yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa ei ole pystynyt turvaamaan kasvavia tarpeita. Ihmiset ovat joutuneet lähtemään eteenpäin, ja suurin osa Euroopasta turvaa hakevista ihmisistä saapuikin viime vuonna Turkista Kreikkaan.
EU-maiden reaktio turvapaikanhakijoiden hätään oli sulkeutuminen: EU:n ulkorajat ovat olleet kiinni jo vuosia, eikä ihmisillä ole juuri muita keinoja päästä hakemaan turvaa kuin turvautua salakuljettajiin ja vaarallisen matkaan Välimeren yli. Syksyllä ja sen jälkeen on suljettu myös unionin sisärajoja.
Pakolaispolitiikassa on käynnissä kilpariisunta siitä, mikä maa ehtii eniten tiukentaa omia lakejaan, jotta ihmiset hakeutuisivat muualle. Myös Suomi on osallistunut kisaan käytännössä lakkauttamalla perheenyhdistämisen, kiristämällä oikeusapua ja tiukentamalla turvapaikkalinjauksiaan.
Maaliskuussa EU solmi Turkin kanssa sopimuksen, jonka mukaan jokaista Kreikkaan saapunutta syyrialaista kohtaan vastaanotetaan syyrialaispakolainen leiriltä. Tätä edeltää se, että Kreikasta turvaa hakeva palautetaan takaisin Turkkiin.
Syyskuuhun mennessä Kreikasta Turkkiin oli palautettu noin 500 ihmistä, ja leireiltä on EU-maihin otettu 1600 pakolaista. Eurooppaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt Turkin lisäämän rajavalvonnan vuoksi.
EU:n näkökulmasta sopimus siis toimii: ihmiset eivät enää pääse tänne. Yhden reitin sulkeminen kuitenkin valitettavan usein tarkoittaa sitä, että ihmiset hakeutuvat uusille, entistä vaarallisemmille, reiteille. Välimerellä on tänä vuonna hukkunut jo yli 3000 ihmistä – lähes yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä.
EU on jo sulkenut omat rajansa ja silmänsä turvaa hakevilta, ja nyt se on valmis siirtämään vastuun Turkille. Jää nähtäväksi, mihin asti EU on valmis joustamaan ihmisoikeuksissa pitääkseen turvaa hakevat loitolla.
Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Vastaanottavien maiden velvollisuus on käsitellä hakemus yksilöllisesti. Tämä oikeus ei Kreikassa tällä hetkellä toteudu, ja vastuu on EU-maiden yhteinen.
Turkin kesäisen vallankaappausyrityksen ja sen seurausten jälkeen voi epäillä, että myös turkkilaisiin kohdistuu vainoa, ja monella voi olla perusteltu tarve lähteä pakoon. Mitä heille tapahtuu EU:n rajalla, käännytetäänkö heidätkin ilman turvapaikkatutkintaa takaisin?
Kansainvälisen oikeuden vastaisten sopimusten sijaan EU:n olisi aika löytää todellisia ratkaisuja pakolaistilanteeseen: konfliktinratkaisu ja kehitysyhteistyö sekä turvallisten reittien, kuten pakolaiskiintiön merkittävän kasvattamisen ja viisumi- ja perheenyhdistämispolitiikan muutos voisivat olla hyviä ensiaskeleita.
Kaisa Väkiparta[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”214″ img_size=”full”][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_column_text]Kaisa Väkiparta työskentelee Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkönä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
