Enemmän EU:ta!
Eurooppanuoret ovat federalistinen nuorisojärjestö, jonka tavoitteena on edistää Suomessa käytävää EU-keskustelua. Visiomme paremmasta, oikeudenmukaisemmasta ja toimivammasta EU:sta on liittovaltio. Teimme selvityksen eduskuntapuolueiden EU-kannoista ja otteesta federalismiin. Käytimme selvityksissä puolueiden eduskuntavaaliohjelmia ja julkituloja. Kiinnitimme huomiota selvityksessä huomiota liittovaltiokehitykseen viittaaviin kohtiin ja EU-tason yhteistyön syventämisen suunnitelmallisuuteen.
Tavoitteenamme on sitoutuminen tiiviimpään poliittiseen ja taloudelliseen integraatioon, jonka pitkän aikavälin päämääränä on luoda eurooppalainen liittovaltio. Kestävin, tehokkain ja demokraattisin tapa järjestää eurooppalainen ylikansallinen valtiollinen yhteistyö on siirtyä kohti liittovaltiota, jossa päätöksenteon taso valikoituu käsiteltävän asian ja sen vaikutusten laajuuden mukaan, turvaten samalla jokaisen kansalaisen oikeuden vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Kaiken pohjana on kansalaislähtöinen ja demokraattinen EU, joka pystyy vastaamaan aikamme globaaleihin haasteisiin.
Eduskunnassa tehdään merkittäviä päätöksiä liittyen Suomen rooliin EU:ssa ja kaavaillaan tiiviimmän eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuutta. Harmiksemme me Eurooppanuorissa olemme huomanneet, ettei EU-keskustelu ole ollut ansaitsemallaan paikalla vaalikoneissa-, paneeleissa – tai keskusteluissa. Suomen rooli kansainvälisellä areenalla tapahtuu pitkälti EU:n kautta, jonka takia tarvitsemme tulevilta kansanedustajilta ja eduskuntapuolueilta motivaatiota EU-areenalla toimimiseen ja yhteistyön tiivistämiseen. Eduskuntavaalit ovat myös eurovaalit.
Eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit. Miten tämä näkyy puolueiden ohjelmissa?
Eduskuntapuolueet on sijoiteltu kaavioon kahden ääripään väliin tiettyjen muuttujien mukaan.
EU-kriittisyyden ja federalismin väliin mahtuu paljon harmaan sävyjä. Vasemmalle akselille sijoittuvat puolueet haluavat vähentää eurooppalaista yhteistyötä, EU:n roolia Suomessa halutaan rajoittaa ja globalismiin suhtaudutaan kielteisesti.
Keskelle sijoittuvat puolueet suhtautuvat myönteisesti EU:hun ja puolueella voi olla jotain ajatuksia yhteistyön kehittämisestä.
Oikealle puolelle sijoittuvien puolueiden ohjelmista käy ilmi perehtyminen EU:n mahdollisuuksiin ja haasteisiin, sekä selkeitä ratkaisuja ja visio eurooppalaisen yhteistyön tiivistämisestä.
Laihat eväät EU-yhteistyössä
EU-kriittiselle akselille sijoittuu kaksi nykyistä eduskuntapuoluetta: valta kuuluu kansalle ja perussuomalaiset. Valta kuuluu kansan puolueohjelmassa painotetaan liittoutumattomuutta ja puolueettomuutta, jonka lisäksi puolueen puheenjohtaja on tehnyt aloitteen EU:sta eroamisen kansanäänestyksen kautta. Aloitteen allekirjoitti 11 perussuomalaista kansanedustajaa. Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokkaat ovat vaalitenteissä sanoneet toivovansa EU-eroa.
Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman mukaan EU ei vahvista tarpeeksi eri kansallisuuksia, jonka lisäksi EU:n nähdään haluavan irrottaa ihmiset kansallisista yhteisöistään heikentämällä kansallisia tunteita ja perinteitä. Perussuomalaiset tunnustavat ohjelmassaan EU:n voiman globaaleissa kriiseissä, kuten Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan. Perussuomalaisten sijoittumiseen asteikolla vaikuttaa puolueen puheenjohtajan puheet EU-erosta. Perussuomalaiset ovat nauttineet suurta suosiota gallupeissa, mutta millaisin eväin he lähtisivät kehittämään eurooppalaista yhteistyötä? Miten VKK ja perussuomalaiset ratkaisevat suuret globaalit haasteet, joita Suomi ei ratkaise EU-erolla?
Liike Nyt:in eduskuntavaaliohjelmassa toivotaan erityisesti uuden EU-strategian luomista ja Suomen edun vahvempaa ajamista unionissa. Liike Nyt tunnustaa Suomen institutionaaliseksi perustaksi EU:n ja ymmärtää siellä menestymisen tärkeyden. EU:ssa tehtävän yhteistyön tiivistämisen sijaan tärkeäksi nähdään Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen ja etujen ajaminen. Liike Nytillä ei ole selkeää visiota tai konkreettisia tavoitteita mainitsemalleen EU-strategialle. EU-anti jää harmillisesti laihaksi Liike Nytin vaaliohjelmassa.
Miten VKK ja perussuomalaiset ratkaisevat suuret globaalit haasteet, joita Suomi ei ratkaise EU-erolla?
Euroopan unioni, riittääkö pelkkä rauha- ja talousliitto?
Kristillisdemokraatit ja Keskusta haluavat tarkastella EU:n roolia, mutta suunnitelmaa EU:n kehittämiseksi tai yhteistyön tiivistämiseksi on vain vähän. Kristillisdemokraatit tahtovat kehittää unionia itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä ilman minkään tasoista liittovaltiokehitystä. Kristillisdemokraatit kertovat lisääntyneen taloudellisen yhteisvastuun ja sääntelyn vähentävän luottamusta EU:hun. Yhteistyötä tulisi harjoittaa vain niillä sektoreilla, joissa on selkeä lisäarvon mahdollisuus. Keskusta korostaa EU:n roolia erityisesti rauhan liittona, johon suhtaudutaan mahdollisuutena Suomen kannalta. Läheisyysperiaatteen ehdoton noudattaminen korostuu keskustalla ja kristillisdemokraateilla.
Parempaa elämää Euroopassa syventyvän yhteistyön kautta
Keskusta korostaa EU:n roolia erityisesti rauhan liittona, johon suhtaudutaan mahdollisuutena Suomen kannalta.
Vasemmistoliitto, RKP ja SDP mainitsevat vaaliohjelmissaan jo kiitettävästi konkreettisia eurooppalaisen yhteistyön kehityskohteita. Vasemmistoliitto ehdottaa yhteisöveron käyttöönottoa EU-tasolla, SDP toivoo määräenemmistöpäätöksentekoa ja RKP vaatii oikeusvatioperiaatteen ja arvopohjan aktiivista implementointia jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa.
RKP suhtautuu myönteisesti EU:ssa tehtävään yhteistyöhön ja se nähdään Suomen kehityksen kannalta tärkeänä kehityskulkuna. Puolue toivoo kuitenkin jokaisen jäsenvaltion erityispiirteiden huomioonottamista ja läheisyysperiaatteen noudattamista. Esimerkkinä eurooppalaisen yhteistyön tärkeydestä mainitaan päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energiatuotannon lisäämiseksi. Vaaliohjelmassa toivotaan EU:n uudistumista tarpeen vaatiessa, mutta tähän ei esitetä konkreettisia keinoja.
Vaaliohjelmassa toivotaan EU:n uudistumista tarpeen vaatiessa, mutta tähän ei esitetä konkreettisia keinoja.
Vasemmistoliiton ohjelmassa moniin Suomessa vahvasti vaikuttaviin ilmiöihin, kuten sähkön hintojen nousu, nähdään löytyvän ratkaisu EU-tason päätöksistä ja tiiviimmästä yhteistyöstä. SDP tahtoo kehittää Suomesta aktiivisen ja vaikuttamistyötä oikeassa paikassa oikeaan aikaan tekevän kansainvälisen toimijan. SDP:n vaaliohjelmassa suhtaudutaan myönteisesti määräenemmistöpäätöksenteon lisäämiseen, joka mahdollistaisi EU:n vaikuttavuuden maksimoimisen kansainvälisillä areenoilla. Vasemmistoliitto ja SDP nostavat useita yksityiskohtaisia keinoja lisätä EU:ssa tehtävää yhteistyötä.
EU-vaikuttamisen ytimestä integraation syventämiseen
Kokoomus korostaa Suomen erottamatonta roolia länsimaisesta arvo-, talous- ja puolustusyhteisöä, ja Suomen tärkeimmiksi kumppaneiksi mainitaan Euroopan unioni ja Nato. Kokoomus nostaa esille ennakoivan vaikuttamisen EU:ssa, joka on useasti asiantuntijoiden toimesta nostettu haasteeksi Suomen EU-vaikuttamisessa. Puolue julkaisi EU-vision, jossa EU:n mahdollisuudet, haasteet ja niiden ratkaisut esitetään kattavasti. Kokoomus toivoo integraation syventämistä, mutta liittovaltiokehityksestä ei ole mainintaa.
Vihreät tunnustavat EU:n roolin kansainvälisenä toimijana, jolla on mahdollisuus vastata globaaleihin haasteisiin. Vihreiden ohjelmassa puhutaan paljon arvoista, kuten demokratiasta, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta, mutta harmillisesti konkreettiset keinot jäävät vähälle vaaliohjelmassa. Vihreät mainitsevat ohjelmassaan halunsa laajentaa ja syventää eurooppalaista yhteistyötä, mutta suoranaisesta liittovaltiosta ei ole puhetta.
Miksi EU:sta pitää puhua vaalien alla?
Vaalikevään aikana puhe EU:sta on ollut harvassa; EU-teemat ovat loistaneet poissaolollaan vaalitenteissä, vaalikoneissa ja ehdokkaiden vaaliteemoissa. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että eduskuntavaalit ovat myös EU-vaalit. Suomessa ja muissa EU:n jäsenmaiden istuvilla hallituksilla ja ministereillä on merkittävä rooli unionin lainsäädäntöprosesseissa. Tulevat kansanedustajat tulevat olemaan suuria vallankäyttäjiä, sillä he äänestävät Suomen kannoista EU:ssa. Miksi on tärkeää, että tulevat kansanedustajat ovat EU-tietoisia ja välittävät Suomen roolista ja vaikuttamisesta unionissa? Koska Euroopan unioni on hylkäämätön peruspalikka, joka määrittää maamme lainsäädännön, kaupankäynnin ja toimii Suomen avaimena rajojen ulkopuolelle.
Euroopan unioni on hylkäämätön peruspalikka, joka määrittää maamme lainsäädännön, kaupankäynnin ja toimii Suomen avaimena rajojen ulkopuolelle.
Toivomme Eurooppanuorissa puolueilta ja tulevilta kansanedustajilta aktiivisempaa otetta EU-asioihin. Osa puolueista nosti esiin ajatuksen Suomen mahdollisuudesta toimia edelläkävijänä ja suojella omaa etuaan. Onnistumme tässä vain jos osaamme maana vaikuttaa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa. Tämä onnistuu vain visiolla, osaamisella ja aktiivisuudella!
Vuoden päästä on EU-vaalit, eli nyt on oikea aika aloittaa!
TEKSTI Nea Baarman
KUVA Nea Baarman