Suorana Brysselistä: Yhdysvaltalaisten osavaltioiden, kaupunkien ja yritysten ilmastotyö tukee EU:n ilmastopolitiikkaa

Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden ajan esittelemme parin viikon välein Brysselissä vaikuttavia henkilöitä ja tiedustelemme heiltä, mistä kaupungissa puhutaan juuri nyt. Tällä viikolla ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Laura Aho vastaa ilmasto aiheisiin kysymyksiin. 1. Kuka olette? Laura Aho, työskentelen ilmastoasiantuntijana Suomen Pysyvässä EU-edustustossa 2. Millä tavoin olette EU-asioiden kanssa tekemisissä? Edustan Suomea neuvoston ympäristötyöryhmän ilmastoaiheisissa kokouksissa. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella […]

30.8.2019

Suorana Brysselistä: Lobbaustoiminta fokusoitumassa myös ilmastoteemoihin

Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden ajan esittelemme parin viikon välein Brysselissä vaikuttavia henkilöitä ja tiedustelemme heiltä, mistä kaupungissa puhutaan juuri nyt. Tänään teemana on lobbaus ja sarjassa esittäytyy  EU-asioiden neuvonantajana vaikuttava Petja Piilola.   1.Kerro taustastasi Kansainväliseen ja EU-juridiikkaan keskittyvien opintojeni jälkeen olen toiminut Brysselissä EU-asioiden tiimoilta neuvonantajana monien eri alojen johtaville kotimaisille ja eurooppalaisille yrityksille […]

2.8.2019

Suorana Brysselistä: Millaista strategista, poliittista ja taloudellista yhteistyötä Euroopan ja Afrikan välille tarvitaan?

Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden ajan esittelemme parin viikon välein Brysselissä vaikuttavia henkilöitä ja tiedustelemme heiltä, mistä kaupungissa puhutaan juuri nyt. Ensimmäisenä sarjassa esittäytyy europarlamentaarikko Henna Virkkunen, joka kertoo EU:n Afrikka-suhteista.   1. Kuka olette? Keskisuomalainen kokoomuslainen europarlamentaarikko, nyt toista kautta Euroopan parlamentissa. Kuulun Euroopan parlamentin suhteista Etelä-Afrikkaan vastaavaan ryhmään. 2. Millä tavoin olette EU-asioiden kanssa […]

11.7.2019

Kauppasodasta tulitaukoon – ainakin toistaiseksi

Yhdysvaltojen aggressiiviset ja protektionistiset toimet ovat johtaneet ongelmiin kansainvälisessä kaupankäynnissä ja useisiin tullikorotuksiin ympäri maailman. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota vältettiin korkean tason tapaamisen ansiosta, jossa osapuolet sopivat pidättäytyvänsä uusista tullikorotuksista ja pyrkivänsä vapauttamaan keskinäisen tavarakaupan. Epävarmuus kuitenkin jatkuu, sillä sopimuksista on epäselvyyttä ja Yhdysvaltojen kauppapolitiikka jatkaa tempoiluaan. Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin välinen transatlanttinen […]

11.8.2018

The increasing importance of European unity

The unity of the European Union is increasingly more important, as different interests on the international political field swipe over the continent from the East and West. The President of the United States of America, Donald Trump, and the President of the Russian Federation, Vladimir Putin, met in Helsinki on the 16th of July. The […]

20.7.2018

Uskonnon vaikutus ja merkitys EU:ssa

Euroopan unioni on perinteisesti ollut uskonnollisesti varsin homogeeninen alue, mutta viime vuosina tähän on tullut muutoksia. Maahanmuuton ja globalisaation mukana tulleet uudet uskonnollisten liikkeiden aallot ovat tuoneet vaihtelua EU:n uskonnolliseen maisemaan ja uskonto toimii myös vaikuttavana tekijänä uusien EU-maiden liittämisessä unioniin. EU:n valtauskonto on perinteisesti ollut kristinusko. Katolilaisuus, protestantismi ja ortodoksisuus ovat edelleen vallitsevia kristinuskon […]

6.6.2018

När “life in plastic” inte längre är “fantastic”

Materialet plast var en gång i tiden nyckel till en aldrig förr skådad ökning av levnadsstandarden i Europa och globalt, men med tiden har massproduktion och ohållbar konsumtion lett till tonvis med plastskräp i vår omgivning och världens hav. Det har blivit svårt att hantera den mängd plastavfall som vi bara till viss del har […]

3.5.2018

Kolme syytä säilyttää EU:n yhtenäinen maatalouspolitiikka

EU:n budjetista noin 40 prosenttia menee maatalouden tukemiseen. Ottaen huomioon unionin budjetin koon, voisi moni todeta maatalouden tukemisen olevan suuri määrä rahaa pois muusta käytöstä. On kuitenkin syitä miksi yhtenäisen maatalouspolitiikan ja sen budjetin ylläpitämistä kannattaa kuitenkin jatkaa. Alunperin Euroopan unionin alueen maataloutta tuettiin voimakkaasti, koska silloisten jäsenmaiden ruoantuotanto ei ollut riittävällä tasolla vastatakseen ruoan […]

26.4.2018

EU muuttuu, seuraako Suomi?

Mitkä ovat olleet Suomen poliittiset tavoitteet EU:n suhteen tällä hallituskaudella ja miten niitä on onnistuttu edistämään? Entä mikä suunta Suomen kannattaisi ottaa tulevaisuudessa? Pääministeri Juha Sipilän hallituksen poliittisia tavoitteita Euroopan unionin suhteen on kritisoitu kunnianhimottomiksi ja riittämättömiksi. Yhtenä tärkeimpänä tavoitteena sekä hallitukselle että presidentti Niinistölle on viime vuosina ollut Euroopan unionin puolustusyhteistyön syventäminen sekä Lissabonin […]

6.4.2018

Päivitä profiilisi ja muita vinkkejä EU-työnhakuun

Kukapa ei haaveilisi leveäleipäisestä eläkevirasta Euroopan unionissa! Väki vanhenee ja eläköityy kovaa vauhtia myös Brysselissä, joten toimielimet ovat ryhtyneet rekrytoimaan tuoretta verta tositarkoituksella jo muutama vuosi sitten varautuakseen suurten ikäluokkien eläkeaaltoon. Vakivirka EU-toimielimistä irtoaa läpäisemällä virkamieskilpailun, joita nykyään järjestetään vuosittain. Niin kummallisilta kuin nämä pitkäpiimäisesti etenevät concoursit suomalaisesta vaikuttavatkin, niihin kannattaa osallistua. Kilpailuihin voi treenata (lisävinkkejä […]

23.3.2018

Suomi EU-puheenjohtajamaana – mitä saavutettiin kaudella 2006 ja mitkä ovat odotukset vuodelle 2019?

Suomi toimii vuonna 2019 kuusi kuukautta Euroopan unionin puheenjohtajamaana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomi johtaa EU:n neuvoston työskentelyä aina työryhmistä ministerikokouksiin. Puheenjohtajamaalla on laajat vaikutusmahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaisia asioita ja kysymyksiä käsitellään virallisissa kokouksissa, ja mitkä sitä kautta nousevat esille myös julkisessa keskustelussa. Edellisen kerran Suomi oli puheenjohtajamaana vuonna 2006. Mitä silloin saavutettiin ja mitä […]

16.3.2018

Transatlanttisen suhteen tulevaisuus

Kylmän sodan jälkeisessä maailmassa Yhdysvaltojen johtoasema maailmantaloudessa ja globaalissa turvallisuuspoliittisessa järjestelmässä on toiminut keskeisenä kansainvälisen politiikan ajurina. Nykyinen kehitys kohti moninapaista maailmanjärjestystä kuitenkin ravistelee tätä rakennetta, jolloin Euroopan ja Yhdysvaltain tulisi pyrkiä löytämään uusia keinoja vahvistaa transatlanttisen suhteen globaalia painoarvoa.   Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen taloudet muodostavat yhdessä lähes 50 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta ja […]

29.11.2017

Ydinpyrkyristä ydinvaikuttajaksi – millainen on Suomen EU-vision tulevaisuus?

Euroopan tulevaa vuosikymmentä värittävät sisäisen ja kansainvälisen vakauden tavoittelu globalismin oireilun heijastuessa kielteisesti EU:n toimintakyvyn eri tasoihin. Suuret jäsenmaat ovat yhtä mieltä uudistusten tarpeesta. Myös Suomessa olisi aika ryhtyä perusteellisen EU-visiotyöhön. Lipposen tavoittelemat ytimet on saavutettu, mutta miten tästä eteenpäin?    Viime kesänä Paavo Lipponen totesi Euroopan unionin olevan ajolähtötilanteessa, jossa kehitys on nopeaa ja […]

30.10.2017