Britannian pääministeri Margaret Thatcherista sanottiin aikanaan, että hän oli hallituksen ainoa mies. Olen usein ajatellut, loukkasiko tämä enemmän Thatcheria naisena vai kaikkia niitä kolmen konservatiivihallituksen ministereitä, jotka olivat kaikki miehiä.
Toukokuussa Unkari teki historiaa, kun maan presidenttinä aloitti nainen. Perinteisiä arvoja kannattava Katalin Novak valittiin tehtäväänsä hallituksen Fidesz-KDNP:n kahden kolmasosan parlamenttienemmistön turvin.
Novak on nyt yksi kolmesta EU:ssa. Kreikassa parlamentin valitsema Katerina Sakellaropoulou on maansa ensimmäinen edustaja. Kolmas on Slovakian Zuzana Čaputová, joka on hoitanut virkaansa kolmisen vuotta ja joka valittiin tehtäväänsä suoralla kansanvaalilla.
Kaikki kolme edustavat varsin maskuliinisia poliittisia kulttuureita. Onko siis kyseessä mannekiini tai pelkkä keulakuva maineen kiillottamiseksi? Hyvin tiedetään esimerkiksi, että Unkarissa pääministeri Viktor Orbánin tahto on se, joka ratkaisee.
Vasta nimetyssä Orbánin viidennessä hallituksessa on mukana yksi naisministeri. Vielä edellisessä heitä oli enimmillään kolme.
Eurostatin vuoden 2020 tilaston mukaan kolme merkitsi 20 prosenttia hallituksen kokoonpanosta. Senkin alle jäivät Romania, Kreikka, Viro ja Malta, joista viimeisessä naisia oli vain 7,7 prosenttia.
Hallitukset ovat kuitenkin vaihtuvaisia, ja siksi tilasto kaipaa päivittämistä: Romania on todennäköisesti nyt EU:n hännänhuippu, sillä myös siellä naisten lukumäärä on kutistunut yhteen. Kun Unkarissa ministereitä on 15 ja Romaniassa 22, prosentuaalinen osuus jää pienemmäksi.
Viro sai ensimmäisen naisen hallituksen johtoon Kaja Kallaksen aloittaessa työnsä. Samalla Viron sijoitus heilahti kerralla, kun 15 ministeristä peräti kuusi oli naisia.
Maltalla heitä on kaksi eli Unkaria enemmän. Naisten aliedustus on ollut siinä määrin ongelmallinen, että tänä vuonna Maltan parlamenttivaaleissa päädyttiin erilliseen sukupuolikiintiöön aseman parantamiseksi.
On oikeastaan yllättävää, että viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana peräti joka toisessa EU-maassa joko on tai on jo ollut nainen pääministerinä. Määrällinen tarkastelu johtaa kuitenkin harhaan, sillä lähes säännönmukaisesti heitä on ollut vain se yksi.
Toisin kuin olettaisi, niin maineeltaan vanhoillinen Puola pitää Suomen ohella kärkitilaa: vuoden 1989 jälkeen maassa on toiminut jopa kolme naista pääministerinä. Vaikka jossakin Italiassa tai Unkarissa naista ei ole nähty hallituksen johdossa, niin ei ole myöskään sellaisissa kuten Hollanti tai Ruotsi.
Ruotsin nykyinen pääministeri Magdalena Andersson on lajissaan ensimmäinen. Muita virassa olevia ovat Suomen Sanna Marin, Viron Kaja Kallas, Liettuan Ingrida Šimonytė, Tanskan Mette Frederiksen ja uusimpana nyt toukokuussa nimitetty Ranskan Élisabeth Borne – useimmat Euroopan pohjoisen edustajia.
Vuoden 2020 tilaston mukaan neljässä EU-maassa naisilla on hallituksessa enemmistö: Suomi, Ruotsi, Ranska ja Belgia. ”Huulipunahallitukseksikin” tituleeratun Sanna Marinin kokoonpanossa on nyt 11 naista ja 8 miestä, mikä on todennäköisesti EU:n ennätys – ainakin se on hieman enemmän kuin Ruotsissa. On myös huomattava ero Sipilän hallitukseen, jonka ministereitä kaksi kolmesta oli miehiä.
Unkarissa yksi naisministeri hallituksessa ei ole mitään uutta. Maan lähihistoriasta löytyy jopa useampi all male government sekä oikealta että vasemmalta. Kun vuoden 2003 vasemmiston ja liberaalien hallitukseen nimitettiin peräti neljä naista, se oli sensaatio.
Nähdäkseni se, että Suomessa hallitus ja oppositio on viime aikoina proflloitunut entistä enemmän ”naisten” tai ”miesten” puolueiksi, ei ole kuitenkaan hyvä kehityssuunta. Epäilemättä sukupuolten tasa-arvolla on merkitystä, mutta sitä ei saa toteuttaa pätevyyden kustannuksella.
Nainen johtajana ei aina tarkoita feminiinisemmän johtajuuden yleistymistä. Siitä huolimatta monen maan rakenteissa EU:ta myöten on vielä paljon parantamisen varaa.
TEKSTI: HEINO NYYSSÖNEN, Turun yliopiston poliittisen historian dosentti ja yliopistolehtori
https://www.euronews.com/2021/11/24/women-in-power-how-many-european-countries-have-female-leaders
Vieraskynät ovat osa Eurooppanuorten SpeakEU-hanketta, jota rahoittaa ulkoministeriön Eurooppatiedotus. Julkaisemme vieraskyniä asiantuntijoilta, tutkijoilta ja poliitikoilta pitkin vuotta.