Rinna Ikola-Norrbacka on toiminut Asikkalan kunnanjohtajana vuodesta 2017. Hän väitteli Vaasan yliopistosta vuonna 2010 aiheena hyvä hallinto ja eettinen johtaminen. Ennen kunnanjohtajauraa Ikola- Norrbacka toimi Vaasan yliopistossa tutkijatohtorina. Hän on Suomen Kuntajohtajat ry varapuheenjohtaja ja mukana aktiivisesti kehittämässä kunta-alaa eri foorumeilla. Ikola-Norrbacka tunnetaan myös aktiivisena liikunnan ja hyvinvoinnin puolestapuhujana ja hänet valittiin juuri Suomen Hiihtoliiton johtokunnan jäseneksi.
Asikkala on 8200 asukkaan kunta Päijät-Hämeessä, Lahdesta 20 km pohjoiseen. Pääkaupunkiseudulle on matkaa vain reilu 100 km. Asikkala on maaseutumainen kunta ja vahvasti profiloitunut matkailuun, vapaa-ajan asumiseen ja liikuntaan. Tätä kautta asikkalalaiset nuoret ovat tottuneet ulkomaisiin matkailijoihin pitkin vuotta. Erilaisia kansainvälisiä matkailuhankkeita on kunnassa käynnissä useita.
Hankkeiden ja turismin lisäksi Asikkala kuuluu 27 eurooppalaisen ystävyyskaupungin aktiiviseen Douzelage-verkostoon. Peräti 85 % verkoston kuluista maksetaan EU:n varoista ja lähes kaikki tukikohdistuu nuoriin. Verkostossa vaihdetaan osaamista ja innovaatioita erityisesti opettajien työhön, nuorten toimintaan ja kuntien kehittämiseen liittyen. Keskusteluteemoihin haetaan asioita, jotka ovat kaikille kunnille tärkeitä kuten elinvoiman kehittäminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, maahanmuutto sekä ilmastoasiat. Verkoston tarkoituksena on tarjota aktiivinen keskustelu- ja toiminta-alusta kansainväliseen ajatustenvaihtoon ja madaltaa kynnystä tutustua Euroopan eri kulttuureihin.
EU on lainsäädännön kautta kuntalaisen ja nuoren perusarjessa koko ajan, niin Asikkalassa kuin missä tahansa muualla jäsenmaissa. Tätä ei kuitenkaan päivittäistoimissa tule useinkaan ajateltua. Tätä kirjoitusta varten halusin viiden kysymyksen kautta kuulla, miten asikkalalaiset nuoret kokevat EU:n omassa arjessaan. Vastaajina on 18-vuotiaita nuoria, sekä tyttöjä että poikia.
Miten mielestäsi EU:n pitäisi näkyä Asikkalassa?
Asikkalalaisten nuorten mielestä EU näkyy tällä hetkellä Asikkalassa sopivasti. Kansainvälisiä tapahtumia toivottiin siitä huolimatta lisää. Kesällä 2019 Asikkalassa järjestetty Douzelage-tapahtuma sai paljon kiitosta monen nuoren suusta. Tapahtuma koettiin mielenkiintoisena ja opettavaisena verkostoitumisen mahdollisuutena. Nuoret hakivat EU:n näkymisen konkretiaa myös arjen perusasioista. Nuoret nostivat esiin yhteisen valuutan ja niinkin konkreettisen asian kuin paikallisten kauppojen EU:n yhteisillä merkeillä varustetut tuotteet (esim. EU:n luomumerkki). Asikkalaan voidaan helposti tulla töihin muista Euroopan maista. Näitä kaikki vastanneet nuoret pitivät tärkeinä arjessa näkyvinä asioina Asikkalan osalta.
Mitä nuoret odottavat EU:lta?
Nuorten odotukset olivat keskenään hyvin samankaltaisia. EU:lta odotetaan tulevaisuuden turvaamista ja pysyvyyttä. Erityisesti taloudellinen näkökulma nostettiin esiin. Myös sisäisen rauhan turvaaminen koettiin tärkeäksi ja todettiin, että nämä olivat syitä, miksi aikoinaan unioniin liityttiin, eikä niiden merkitys ole nuorten mielestä vuosien varrella vähentynyt. EU:lta toivottiin vapaata liikkumista ja avoimia ovia minne vain EU-alueella. Nuorten koulutus- ja työmarkkinat ovatkin nykyään eri tavalla eurooppalaiset ja globaalit kuin muutama vuosikymmen taaksepäin. Myös vapaa-ajan matkustamisen helppous EU:n sisällä oli nuorille tärkeä odotusarvo
nyt ja tulevaisuudessa.
Äänestitkö EU-vaaleissa? Jos olit alaikäinen, olisitko äänestänyt, jos olisit saanut?
Kaikki vastanneet nuoret olivat joko äänestäneet, tai ilmaisivat, että olisivat äänestäneet, jos olisivat olleet täysi-ikäisiä. Moni totesi, että ehdokaskin olisi ollut helppo valita. Toinen asia on tietenkin se, olisiko tuo äänestäminen konkretisoitunut, mutta tahtotila oli kuitenkin äänestämisen puolesta.
Onko EU mielestäsi tärkeä asia; Suomelle, Asikkalalle, sinulle?
Nuoret kokivat EU:n tärkeäksi niin Suomelle, Asikkalalle kuin itselleen: globaalissa maailmassa pieni ei pärjää yksin. Nuoret arvostivat taloudellisten edellytysten turvaamista vientijohtoisessa maassa EU:n mukanaan tuomien vientivalttien ja kaupankäynnin turvaan liittyen. Muutama nuori nosti esiin myös maatalouden ja yritysten saamat tuet. Nuoret kokivat, että EU-jäsenyys helpottaa yksilön elämää tarjoamalla mahdollisuuden vapaaseen asumiseen, opiskeluun, työskentelyyn ja liiketoiminnan harjoittamiseen.
Onko nuoren mielestä Suomen ylipäätään tärkeää kuulua Euroopan unioniin? Miksi?
Asikkalalaiset nuoret pitivät tärkeänä kuulua unioniin. Vastauksissa nousi esiin taloudelliset hyödyt, hyvän elintason ylläpito, yhteenkuuluvuus ja turvallisuus, mutta myös ilmastokysymykset ja niiden osalta yhteiset eurooppalaiset linjaukset. Nuoret totesivat, että kuuluminen unioniin tarkoittaa oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia niin yksittäisille kansalaisille kuin jäsenvaltioille.
Olin yllättynyt siitä, miten innokkaasti nuoret vastasivat kyselyyn ja siitä, miten pitkiä ja syvällisiä pohdintoja he kirjoittivat. Vaikka nuoret olivat yksimielisiä siitä, että meidän on tärkeää kuulua unioniin, nuoret tiedostivat julkisessa keskustelussakin esiin tulleita ongelmakohtia. Mielestäni oli positiivista, että asikkalalaiset nuoret löysivät monia esimerkkejä siitä, miten EU koskettaa arkeamme – joka päivä.
EU-Suomessa kasvanut nuori näkee monet EU-asiat aivan luonnollisena osana yhteiskunnan toimintaa. Asikkalalainen nuori voi ajatella yhtä eurooppalaisesti kuin helsinkiläinen, pariisilainen tai roomalainen nuori. Tulevaisuuden Euroopan unionilta asikkalalainen nuori odottaa tekoja ilmaston, tasa-arvon, liikkuvuuden ja maailmanlaajuisen turvallisuuden puolesta. Nämä teemat toistuivat vastauksissa. Toivotaan, että nuoret tulevat toiveineen kuulluksi, meidän kaikkien eduksi!
TEKSTI Rinna Ikola-Norrbacka
KUVAT Katerina Panina
Vieraskynä -artikkeleita tuettu ulkoministeriön Eurooppatiedotus-hanketuella.
