Tytti Tuppurainen on Antti Rinteen hallituksen Eurooppaministeri. Hän on toiminut kansanedustajana vuodesta 2011 ja Oulun kaupunginvaltuuston jäsenenä vuodesta 2000. Eduskunnassa hän on toiminut mm. suuren valiokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Tuppurainen on myös Demarinaisten puheenjohtaja sekä Euroopan sosialistipuolueen presidiumin jäsen.
Euroopan unionia on totuttu viime vuosikymmeninä ajattelemaan ennen kaikkea taloudellisen yhteistyön areenana. Sisämarkkinapolitiikka on ollut avain EU:n yhteistyön tiivistämiseen ja tulokset ovat olleet hyviä. Jo hiili- ja teräsyhteisöä luodessa tunnistettiin, että ihmiset haluavat politiikalta konkreettisesti arjessaan tuntuvia parannuksia. Siksi yhteisö rahoitti kohtuuhintaisia asuntoja hiili- ja teräsyhtiöiden työntekijöille. EU on muutakin kuin sisämarkkinat ja toimiva markkinatalous tarvitsee rinnalleen vahvan sosiaalisen ulottuvuuden.
Viime vuosina sosiaalinen Eurooppa on ottanut harppauksia eteenpäin. Vuonna 2017 neuvosto, parlamentti ja komissio hyväksyivät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, joka on ei-sitova tiekartta sosiaalisen tilanteen parantamiseksi EU:ssa ja jäsenmaissa. Pilarin myötä sosiaali- ja työllisyysasioita vahvistettiin myös eurooppalaisessa ohjausjaksossa ottamalla käyttöön ns. sosiaalinen tulostaulu. Lisäksi Bratislavaan on tänä vuonna perustettu uusi Euroopan työviranomainen, joka tulee paremmin valvomaan, ettei työehtoja poljeta Euroopassa.
Sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisessä olennaista on pohtia, mikä on oikea toimivaltainen taho tekemään päätöksiä. Toimivalta on nykyään pääosin jäsenmailla. Työelämän säätelyn, työsuojelun ja tasa-arvoasioiden suhteen EU:lla on kuitenkin oikeus päättää. Viime vuosina EU:n sosiaalista ulottuvuutta on syvennetty myös lainsäädännöllisesti.
Käsitykset sosiaalisesta ulottuvuudesta vaihtelevat ympäri unionia. Pohjois-Euroopassa korostetaan jäsenmaiden omaa toimivaltaa, sosiaalisen suojelun tason nostamista kaikkialla Euroopassa ja sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuutta. Itä- ja Etelä-Euroopassa katsotaan, että EU:n tulee tukea jäsenmaita sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa, mutta samaan aikaan korostetaan jäsenmaiden toimivaltaa. Mm. Ranska, Espanja, Italia ja Portugali olisivat valmiita syventämään sosiaalista ulottuvuutta myös sopimalla sitovista minimistandardeista.
Suomen puheenjohtajuuskaudella korostetaan hyvinvointitaloutta, eli lähestymistapaa, jossa hyvinvointipolitiikkojen nähdään tukevan kasvua ja kilpailukykyä ja toisinpäin. Samalla teeman käsittelyn on tarkoitus viedä eteenpäin vuonna 2017 hyväksyttyä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria.
Hyvinvointitalous liittyy myös eurooppalaiseen ohjausjaksoon, jonka suhteen Suomi edistää sosiaalisektorin asioiden syvällisempää käsittelyä ja analyysia. Ohjausjakson ei tulisia perustua vain taloudellisiin mittareihin, vaan niiden rinnalla on varmistettava, että kasvu on sosiaalisesti kestävää.
Suomen kaudella jatketaan EU:n yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikan edistämistä. Joulukuussa käydään keskustelu EU:n sukupuolten tasa-arvopolitiikan tulevaisuudesta ja hyväksyttäneen asiaa koskevat päätelmät. Päätelmissä komissiota kehotetaan tekemään neuvostolle ehdotus EU:n tasa-arvostrategiaksi.
Laajasti ajatellen myös osaaminen ja koulutus ovat osa EU:n sosiaalista ulottuvuutta. Koulutus on Suomen puheenjohtajuuskaudella näkyvästi esillä. Suomen kaudella järjestetään ensimmäistä kertaa valtiovarainministereiden (ECOFIN) ja opetusministereiden yhteisneuvosto, jonka teemana on osaamisen ja inhimillisen pääoman merkitys kasvulle ja kilpailukyvylle. Nuorisosektorilla Suomi kiinnittää huomiota nuorten syrjäytymisen estämiseen, keskittyen erityisesti digitaalisen syrjäytymisen estämiseen.
EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen ei ole helppoa, sillä jäsenmaiden rakenteet ja kansalliset erityispiirteet ovat moninaisia. Ne pitää ottaa jatkossakin huomioon, eikä esimerkiksi toimivaltojen jakoon ole näillä näkymin tarvetta puuttua. Samalla on koko unionin etu, että kansalaisten sosiaalisista oikeuksista huolehditaan ja että unionin sisäiset erot niin työehdoissa kuin palkoissa kaventuvat. Sosiaalinen ulottuvuus tuo unionin lähelle kansalaisia, siksi sen kehittämisessä on oltava vahvasti mukana.
TEKSTI Tytti Tuppurainen
KUVAT Katerina Panina
Vieraskynä-artikkeleita tuettu ulkoministeriön Eurooppatiedotus-hanketuella.