Unkarissa 8. huhtikuuta järjestetyt parlamenttivaalit toivat odotetun voiton Viktor Orbánin Fidesz-puolueelle. Orbán pääsi jo kolmannelle perättäiselle kaudelleen ja saavutti jälleen perustuslain muokkaamiseen tarvittavan kahden kolmasosan määräenemmistön. Ennen vaaleja Orbán sanoi ryhtyvänsä tilintekoon oppositiota kohtaan vaalivoiton tullessa.
Vaikka Fidesz ja siihen vahvasti integroitunut kristillisdemokraattinen KDNP-puolue saivat valtakunnallisten listojen äänistä runsaat 49 prosenttia, Unkarin suuria puolueita suosiva vaalijärjestelmä – jonka juuri Fidesz on luonut – aiheutti sen, että Orbánin puolue sai kaksi kolmasosaa parlamenttipaikoista. Fideszillä ei ollut vaaliohjelmaa, mutta puolue keskittyi retoriikassaan maahanmuuttoon maalaten uhkakuvia uhkakuvia maahanmuuttajien invaasiosta Unkariin, mikäli oppositio voittaisi.
Oppositiopuolueista vahvin oli entinen äärioikeistolaispuolue, ja sittemmin selkeästi maltillistunut, Jobbik, joka sai äänistä 19 prosenttia. Tämän jälkeen äänimäärissä tuli sosialistipuolue MSZP:n ja pienen PM-puolueen vaaliliittouma, joka sai 11 prosenttia äänistä, vihreäksi puolueeksi profiloitunut LMP 7 prosentin kannatuksella ja entisen sosialistipääministeri Ferenc Gyurcsányn DK-puolue 5 prosentin ääniosuudella.
Vaalien jälkeen unkarilainen media ja oppositio ovat tuoneet esille vaalivilppiepäilyjä. Monilla äänestyspaikoilla vaalihenkilökunta oli tehnyt virheitä, jotka usein tukivat hallituspuoluetta. Mistään järjestelmällisestä vaalivilpistä ei kuitenkaan ole löytynyt todisteita. Loppujen lopuksi neljällä äänestyspaikalla järjestettiin korkeimman oikeuden päätöksestä äänten uudelleenlaskenta.
Oppositio oli vaaleissa kykenemätön kunnolliseen yhteistyöhön. Se ei kyennyt esittämään selkeää skenaariota siitä, mitä tapahtuisi, jos Fidesz häviäisi ja riitaisat oppositiopuolueet joutuisivat muodostamaan hallituksen yhdessä.
Vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita, mikä heikentää hajanaisen opposition voitonmahdollisuuksia. Ehdokkaista vajaa puolet valitaan valtakunnallisen listan kautta suhteellisella vaalitavalla ja runsas puolet vaalipiireissä enemmistövaaliperiaatteella, mikä tarkoittaa sitä, että vaalipiirissä vain eniten ääniä saanut ehdokas pääsee parlamenttiin. Ennen vaaleja useampi oppositioliike kannusti äänestäjiä sitoutumaan niin sanottuun taktiseen äänestämiseen, mikä tarkoitti vaalipiirin ennakoidusti vahvimman oppositioehdokkaan äänestämistä. Tämä suosi erityisesti Jobbik-puoluetta. Pienempien puolueiden ehdokkaita kannustettiin luopumaan ehdokkuudestaan, mikä aiheutti eripuraa puolueiden välille. Tämä sopi hyvin Fideszille.
Opposition tulevaisuudennäkymät
Vaaleja seuraavina viikkoina on järjestetty useita suurmielenosoituksia, joissa on vaadittu uusia vaaleja vaalivilppiepäilyihin vedoten. Ennenaikaisia vaaleja tuskin järjestetään, mutta mielenosoituksilla on ollut poikkeuksellinen kansaa yhdistävä piirre. Ensimmäistä kertaa koskaan vasemmistolaisen opposition kannattajat ovat osoittaneet mieltä yhdessä Jobbik-puolueen kannattajien kanssa. Mielenosoituksissa voi olla uudenlaisen oppositiorintaman siemen.
Ennen vaaleja Orbán sanoi puheessaan aloittavansa tilinteon oppositiota kohtaan, mikäli vaalivoitto tulisi. Toistaiseksi voi vain arvailla, mitä tämä tarkoittaa. Heti vaalien jälkeen Fidesz ilmoittikin ajavansa läpi niin sanotun Stop Soros -lakipaketin, mikä rajoittaa ulkomailta rahoitettujen kansalaisjärjestöjen toimintaa. Fideszin mukaan ulkomailta rahoitetut kansalaisjärjestöt ovat George Sorosin työkalu puuttua Unkarin sisäpolitiikkaan.
Jo ennen vaaleja Orbán sanoi, että hallituksella on lista 2000 Sorosin kätyristä, jotka työskentelevät muuttaakseen Unkarin ”maahanmuuttajien maaksi”. Hallitusta lähellä oleva Figyelő -lehti teki listan henkilöistä, jotka saattaisivat olla hallituksen seurannassa. Listalle päätyi myös kaksi kansalaisjärjestösektorilla työskentelevää Suomen kansalaista. Unkarin poliittisessa tilanteessa on hankala sanoa, mikä on hallituksen seuraava askel kriittisten henkilöiden listaamisesta, mutta kehitys on huolestuttava. George Sorosin aloitteesta perustettu Open Society Foundations -kansalaisjärjestö teki omat johtopäätöksensä ja päätti jättää Unkarin. Niin ikään Sorosin perustama yliopisto, Central European University (CEU), on ajettu ahtaalle yliopistolain muutoksilla, minkä vuoksi yliopiston tulevaisuus Unkarissa näyttää epävarmalta.
Unkarissa ei enää ole yhtään riippumatonta päivälehteä oligarkki Lajos Simicskan lopetettua tappiollisen Magyar Nemzet -oppositiolehden julkaisemisen. Unkarilaisen mediakentän tilanne on muutenkin huolestuttava. Vaalitarkkailuraportissaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) kiinnitti huomiota juuri epäreiluihin vaaliasetelmiin ja median yksipuolisuuteen. Unkarin yleisradioyhtiö MTVA päästi studioonsa opposition edustajia vasta kun Unkarin keskusvaalilautakunta pakotti sen tähän. Oppositiopuolueet saivat ruutuaikaa viisi minuuttia puoluetta kohden.
Unkari Euroopassa
Orbán on ollut mukana vahvistamassa Visegrád-maiden, eli Unkarin, Puolan, Tšekin ja Slovakian muodostamaa allianssia, joka haastaa Euroopan unionin konsensuksen. Visegrád-maat ovat yhdessä vastustaneet Eurooppaan tulevien kiintiöpakolaisten taakanjakoa, mikä on herättänyt närää erityisesti Länsi-Euroopassa. Visegrád-maat ovat vahvistaneet viime vuosina myös kulttuuriyhteistyötä, mikä näkyy tänä vuonna useissa V4-kulttuuritapahtumissa Visegrád-puheenjohtajamaa Unkarissa.
Myös Itävallan liittymistä Visegrád-maiden joukkoon on väläytelty. Itävalta jakaakin Visegrád-maiden kanssa monia samankaltaisia näkemyksiä esimerkiksi maahanmuuttoon liittyen. Huhtikuun lopussa Itävallan presidentti Alexander Van der Bellen sanoi Profil-lehden haastattelussa, etteivät Visegrád-maat tarjoa Itävallalle mitään mielenkiintoista ja Itävallan tulisi mieluummin seurata Emmanuel Macronin viitoittamaa tietä. Unkarin ulkoministeri Péter Szíjjártó kommentoi tätä sanomalla Van der Bellenin asettuneen Sorosin puolelle. Fideszin vastustajien leimaaminen Sorosin kätyreiksi onkin Fideszin tavallisimpia retorisia keinoja.
Vaikka Unkari ei saisi houkuteltua Itävaltaa puolelleen, Orbánin linjalla on kannattajia monissa Euroopan maissa. Orbánilla on tavannut usean kerran hollantilaisen maahanmuuttokriittisen poliitikon Geert Wildersin kanssa. Suomessa esimerkiksi Laura Huhtasaari on avoimesti ilmaissut tukensa Orbánille ja monet vaihtoehtomediat jakavat aktiivisesti Unkarin uutisia.
Fidesz on Euroopan kansanpuolueen EPP:n jäsen. EPP:ssä on pitkään suhtauduttu kriittisesti Orbánin toimiin. Uutismedia BBC:n mukaan Angela Merkel ei halua vastata puhelimeen, jos hän saa puhelun Orbánilta. Kansalaisjärjestö Human Rights Watch on lanseerannut #ExpelFidesz-kampanjan, jolla kannustetaan EPP:n johtoa katkaisemaan suhteensa Fidesziin. Suomessa puolestaan Kokoomusnuoret ovat esittäneet Kokoomuksen puoluehallitukselle Fideszin erottamista EPP:stä. Sittemmin toukokuun alussa Orbán kutsuttiin keskusteluun EPP:n johdon kanssa, mutta keskustelusta on tihkunut julkisuuteen varsin vähän tietoja. Huhujen mukaan Fideszin jatko EPP:stä riippuisi siitä, että suostuuko Orbán kompromissiin CEU-yliopiston tapauksessa.
Maastrichtin sopimus sitoo EU:n jäsenmaat noudattamaan demokraattisia arvoja ja oikeusvaltioperiaatetta. Sopimuksen artikla 7 antaa EU:lle mahdollisuuden sanktioihin, mikäli jäsenmaat eivät täytä edellä mainittuja kriteereitä. Unkaria ja Puolaa kohtaan suunnitellut sanktiot sisältäisivät EU:n rahahanojen kiristämistä ja jopa äänioikeuden poistamisen kyseessä olevilta jäsenvaltioilta.
Unkarin yksi suurimmista ongelmista on korruptio. Korruptio kohdistuu usein EU-tukiin, mikä tekee asiasta koko Euroopan yhteisen ongelman. Transparency Internationalin korruptioindeksissä Unkari sijoittuu sijalle 27 EU:n 28 jäsenvaltiosta. Transparencyn mukaan EU-tukien runsaus ja tukijärjestelmän moniportaisuus luovat mahdollisuuksia korruptioon. Orbánin lähipiiri on rikastunut paljon Fideszin valtakaudella. Orbánin vävy István Tiborcz on päätynyt Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF:in kiikareihin liittyen moniin EU-rahoitteisiin julkisiin tarjouskilpailuihin, jotka Tiborcz on voittanut.
Orbán jatkanee seuraavan hallituskauden ajan samankaltaisella linjalla kuin aikaisemmin. Murskavoitto vaaleissa tuo lisää itseluottamusta Orbánille, mutta Euroopassa monella poliitikolla alkaa mitta täyttyä Unkarin kehitykseen liittyen, ja tämä voi muuttaa Unkarin asemaa. Lähes varmaa on, että yhä useampi unkarilainen muuttaa lähivuosina muihin EU-maihin parempien mahdollisuuksien perässä.
Unkarin asia on koko Euroopan yhteinen. Ongelma ei ole pelkästään EU-tukien väärinkäytössä, vaan myös kansalaisyhteiskunnan ja eurooppalaisten arvojen vaarantumisesta. Puolan esimerkki näyttää, että Unkari ei ole mikään poikkeus ja että asia tulee ottaa vakavasti.
TEKSTI Jani Korhonen
KUVA Euroopan komissio
Jani Korhonen on nationalismin tutkimuksen maisteriopiskelija Central European University -yliopistossa, Budapestissä