Euroopan komissio julkaisi helmikuussa suosituksensa vuoteen 2040 asti ulottuvasta ilmastotavoitteesta. Mitä uutta komissio tuo EU:n ilmastotoimiin? Entä miltä ilmastotoimien tulevaisuus näyttää eurovaalien jälkeen?
Euroopan komissio julkaisi helmikuussa suosituksensa vuoteen 2040 asti ulottuvasta ilmastotavoitteesta. Sen mukaan unionin kasvihuonepäästöjä tulee vähentää 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Komission nyt tekemä tiedonanto on suositus, eli EU:n 2040-tavoitteiden varsinaisen lainsäädäntöesityksen tekemisestä vastaa seuraava komissio, joka nimitetään kesän eurovaalien jälkeen. Tiedonanto kuitenkin osoittaa, että komission aikomuksena on pysyä kunnianhimoisena ilmastotoimien suunnannäyttäjänä.
Suositus on linjassa aikaisempien sitoumusten kanssa. Vuonna 2021 voimaan astui eurooppalainen ilmastolaki eli EU-lainsäädännön mukainen asetus, joka sisältää jo nyt sitovat ilmastotavoitteet vuosille 2030 ja 2050. Vuoteen 2030 mennessä unionin tulisi saavuttaa 55 prosentin nettovähennys vuoden 1990 tasosta, ja vuosituhannen puolivälissä pitäisi olla saavutettuna täysi ilmastoneutraalius eli päästöjen ja poistumien tasapaino. Nyt julkaistun tiedonannon tarkoituksena on vaikuttaa siten, että myös vuoden 2040 ilmastotavoitteet sisällytettäisiin oikeudellisesti sitovaan asetukseen.
Komissio raotti ovea uusille teknologioille hiilen varastoinnissa
Samana päivänä tiedonannon kanssa komissio julkaisi dokumentin, jonka mukaan EU:n ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on jatkossa hyödynnettävä entistä enemmän teknisiä keinoja teollisuuden päästöjen vähentämiseksi. Komission mukaan tämä edellyttää investointeja hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiaan. Tekninen hiilinielu on esimerkiksi suodatinjärjestelmä, jolla teollisuudesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä sidottaisiin ja varastoitaisiin maaperään. Komission hiilenhallintastrategian mukaan EU:n nyt julkaisemat ja lakiin jo kirjatut vuosikymmentavoitteet edellyttävät, että vuoteen 2040 mennessä olisi otettava talteen noin 280 miljoonaa tonnia ja vuoteen 2050 mennessä noin 450 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Komission avaus merkitsee täydennystä EU:n aikaisempaan ilmastopolitiikkaan, joka on aiemmin keskittynyt päästövähennyksiin. Tähän mennessä unionin ilmastotoimien pakettiin ovat kuuluneet esimerkiksi päästökauppadirektiivi ja taakanjakoasetus, jotka ovat kannustaneet päästövähennyksiin. LULUCF-asetus on sen sijaan kannustanut vahvistamaan jäsenvaltioiden hiilinieluja maankäyttösektoria koskevilla velvoitteilla.
Unionin alueella ei toistaiseksi ole lainkaan toiminnassa olevia hiilen varastointiteknologioita. Sellaisia on kuitenkin suunnitteilla useammassa jäsenvaltiossa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on todennut teknologioiden olevan erittäin tarpeellisia: toisaalta talteenottoa ja varastointia pitäisi pystyä skaalaamaan nopeasti, jotta teknologioilla olisi todellinen vaikutus ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
Vaalien lopputulos vaikuttaa unionin ilmastopolitiikan tulevaisuuteen
Tulevat europarlamenttivaalit vaikuttavat unionin ilmastopolitiikkaan ainakin seuraavat viisi vuotta. Tähän asti vaalien alla paljon mediahuomiota ovat saaneet maataloustuottajien mielenosoitukset Brysselissä: eurokortteleita ovat saartaneet traktorit sekä palavat heinäpaali- ja rengaskasat. Mielenosoittajien mukaan EU:n ilmastotoimet ovat iskeneet liian kovaa maataloustuottajiin, jotka kamppailevat muun muassa inflaation ja sään ääriolosuhteiden vuoksi.
Euroopan laitaoikeistopuolueet ovat saaneet nostetta maataloustuottajien ahdingosta. Kyselytutkimukset ennustavat europarlamenttivaaleissa voittoa oikeistopopulisteille, jotka ovat niin ikään kritisoineet EU:n ilmastotavoitteita liian koviksi.
Tyytymättömyydellä on ollut vaikutuksia EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin politiikkaan vaalien alla. Helmikuussa komissio muun muassa veti pois aloitteen, joka olisi rajoittanut torjunta-aineiden käyttöä maataloudessa. Von der Leyenin on tasapainoteltava kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden ja mielenosoitusten välillä, sillä hän hakee vaaleissa jatkokautta komission puheenjohtajana.
Kesän europarlamenttivaaleilla on suuri vaikutus siihen, mihin suuntaan EU:n ilmastopolitiikka jatkossa kehittyy. Vaalien jälkeen valittu parlamentti päättää myös, mikä on nykyisen komission vuodelle 2040 asettamien ilmastotavoitteiden kohtalo.