[vc_row][vc_column][vc_column_text]Eurooppanuorten vuoden 2016 toimintasuunnitelman Eurooppa murroksessa -teemojen mukaisesti Pääkaupunkisedun Eurooppanuoret järjestivät 20.4. TTIP-aiheisen paneelin. Panelisteinamme olivat kansanedustajat puoluepolitiikan vastakkaisilta puolilta, Kokoomuksesta Juhana Vartiainen ja Vasemmistoliitosta Hanna Sarkkinen.
TTIP ei ole viime aikoina näkynyt juuri lainkaan poliittisessa keskustelussa, vaikka sen valmistelu on tälläkin hetkellä käynnissä Euroopan Unionissa. Sopimuksen olisi toteutuessaan tarkoitus harmonisoida eri tuote -ja teknisiä standardeja ja purkaa kaupanesteitä Yhdysvaltojen ja EU-maiden välillä. Näillä toimilla avattaisiin Yhdysvaltojen markkinoita eurooppalaisille yrityksille ja toisaalta saataisiin Yhdysvalloista tuotteita ja palveluita lisäämään kilpailua eurooppalaisilla markkinoilla. Sopimuksessa kritiikkiä on taas herättänyt mahdollinen välimiesoikeus mekanismi, jonka pahimpien kauhu-skenaarioiden mukaan pelätään mahdollistavan demokraattisen päätöksen teon murentumisen, kun monikansalliset yhtiöt voisivat haastaa yksittäisiä valtioita oikeuteen.
Kokoomuksen kansanedustaja Vartiaisen mukaan sopimuksen ongelma kohdista huolimatta, kokonaisuudessaan se lisäisi talouskasvua, sillä samat tuote -ja tekniset standardit ja tullien poisto helpottaisivat huomattavasti eurooppalaisten tuotteiden ja palveluiden vientiä Yhdysvaltoihin. Sopimus myös mahdollistaisi eurooppalaisten yritysten kilpailun julkisista hankinnoista Yhdysvalloissa, tosin tähän esimerkiksi osavaltiot voisivat nykyisen tiedon valossa edelleen ujuttaa ns. vain Amerikassa ehtoja. [/vc_column_text][vc_column_text]Yhdysvaltalaiset tuotteet pääsivät myös nykyistä helpommin eurooppalaisille markkinoille, minkä hyvänä puolena kansaedustaja Vartiainen nosti esiin mm. edullisemmat elintarvikkeet joka näkyisi suoraan suomalaisenkin kuluttajan ruokaostoksissa. Paljon on puhuttu myös nimenomaan pk-yritysten talouskasvun puolesta, joka parantuisi mahdollisuudesta päästä USA:n markkinoille. Kokonaisuudessaan siis tärkeimpänä seikkana voidaan pitää sitä, että Suomi saisi kipeästi kaivattuja investointeja ja koko EU-alueen kauppa piristyisi.
[/vc_column_text][vc_column_text]Vasemmistoliiton kansanedustaja Sarkkinen toi taas esiin kriittisempiä näkökulmia sopimukseen liittyen. Paljon esillä ollut välimiesoikeus prosessi, jonka lopullinen muoto ja toiminta on edelleen neuvottelu vaiheessa, herättää huolta valtioiden joutumisesta kalliisiin oikeusprosesseihin isojen yritysten kanssa. Myös yleisesti kansallisen demokratian rooli nousi esiin, sillä sopimuksen ehtojen neuvottelun suhteen EU neuvottelee kaikkien jäsenmaiden puolesta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäinen jäsenmaa ei pysty erikseen sopimuksesta myöhemmin irtautumaan, vaikka se niin haluaisi. Lisäksi kansanedustaja Sarkkinen nosti esille ongelman, että vaikka yhteiset tuote, palvelu -ja tekniset standardit saataisiin nyt sovittua molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla, tekniikan ja maailman kehittyessä uusia erimielisyyksiä voisi aiheutua, kun niitä pitäisi yhteisesti muuttaa kehityksen mukana.
Ongelmakohtina voidaan nähdä myös ympäristöön sekä sosiaali- ja terveyspuoleen tulevat muutokset sopimuksen myötä. Esimerkiksi ympäristöpolitiikassa USA:lla ja EU:lla on ollut tähän asti erilaiset linjaukset ja lait – mutta ovatko ne sitä enää sopimuksen astuessa voimaan? Yhdysvalloissa lihakarjan kasvua saa nopeuttaa hormoneilla, EU:ssa tämä liha on kiellettyä. EU:ssa kuluttajalle pitää kertoa jos ruoka sisältää geenimuunneltua ainesta, Yhdysvalloissa ei. EU-maissa ei saa myydä kosmetiikkaa, jonka ainesosia on testattu eläinkokeilla maaliskuun 2013 jälkeen, Yhdysvalloissa saa. Myöskään terveyspuolella ei voitaisi säätää enää kansalaisia suojaaviksi tarkoitettuja lakeja yhtä helposti, tai ainakin pelkona olisi monikansallisten yhtiöiden oikeus haastaa valtiot oikeuteen liiketoiminnan menetyksistä. Olemme EU:ssa, etenkin Suomessa tottuneet valtion vahvempaan säätelyoikeuteen kuin USA juurikin kansalaisten terveyttä uhkaavissa asioissa, kuten mm. päihteet ja toisaalta kaikille kuuluva velvollisuus ympäristön suojelusta
Oli kuitenkin yksi asia mistä panelistit, ja varmasti monet muutkin toimijat ovat selkeästi samaa mieltä on se, että sopimuksesta puhutaan aivan liian vähän, suhteutettuna siihen miten merkittävästi se vaikuttaisi – ei ainoastaan Yhdysvaltojen ja EU:n, mutta myös suomalaisten ja suomalaisten yritysten toimintaan. Syyksi keskustelun puutteelle panelistimme arvelivat, että suomalaista poliittista keskustelua ja ajattelua vaivaa edelleen sisäänpäin kääntyneisyys. Lisäksi monimutkaisen aiheen vuoksi katsottiin, että äänestäjien huomion saaminen on haastavaa. Sopimus pitäisi pyrkiä selittämään kansalaisille mahdollisimman yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla.
Laura Sviili & Emma Holsti[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
