Sukupuolten välinen eriarvoisuus on viime aikoina herättänyt entistä enemmän keskustelua. Erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen ja valtioiden siitä hyötyminen herättävät keskustelua.
Tänä päivänä moni kokee keskustelun sukupuolten välisestä tasa-arvosta turhaksi. Useissa länsimaissa koetaan, että tasa-arvo on jo saavutettu. Jos vilkaisee tilastoja, on totta, että tasa-arvo toteutuu parhaiten Euroopassa. Kollektiivisesti katsottuna Euroopassa asiat ovat hyvin, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat täydellisesti.
Sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyy monia tulokulmia, kuten työelämä. Kun verrataan tilastoja naisten ja miesten työllisyysasteista Euroopan unionin jäsenmaissa, huomataan, että erot vaihtelevat 1,9-28 prosentin välillä. Esimerkiksi Maltalla, Espanjassa ja Italiassa työllisyysasteiden erot ovat huimat. Suuria eroja työllisyysasteissa omaavissa maissa naisille on samalla tyypillisempää osa-aikatyö ja työllistyminen matalasti palkatuille aloille. Naiset hakeutuvat useammin esimerkiksi hoivatyöhön ja humanistisille aloille.
EU on jo pitkään pyrkinyt vaikuttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen. Vuosien 2016-2019 tasa-arvostrategiassa Euroopan komissio mainitsee taloudellisen riippumattomuuden naisten ja miesten välillä. Tämä kohta herättää erilaisia reaktioita riippuen, missä päin EU:ta liikutaan. Länsi- ja Pohjois-Euroopassa tuntuu lähes absurdilta ajatella, että naiset olisivat taloudellisesti riippuvaisia miehistä. Samalla Etelä-Euroopassa on hyvinkin yleistä, että naiset eivät pääse töihin, koska näiden velvollisuuksiin kuuluu huolehtia lapsista ja kodista.
Naisten osallistuminen työmarkkinoille on lisääntynyt viime vuosikymmeninä siten, että naisten työllisyysaste koko Euroopan unionin alueella on noussut 62,5 prosenttiin. Samalla naisten työllisyyden on huomattu lisänneen EU:n talouskasvua. Euroopan komission vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan naisten johtoasemat sekä yritysten suorituskyky korreloivat keskenään. Syynä naisten työllisyyden nousuun arvellaan olevan valtioiden yhä suuremmat panostukset koulutukseen ja innovaatioihin. Yhä useampi nainen hakeutuu opiskelemaan korkeakouluun, minkä vuoksi naisilla on nykyään myös miehiä useammin korkeakoulututkinto.
Viime aikoina #MeToo-kampanjan ja monien uusien kannanottojen seurauksena väkivalta ja seksuaalinen koskemattomuus ovat myös nousseet ajankohtaisiksi aiheiksi Euroopassa. Vuonna 2010 EU:n tekemän tutkimuksen mukaan neljäsosa eurooppalaisista naisista on ainakin kerran elämänsä aikana kokenut väkivaltaa, seksuaalista häirintää tai oman koskemattomuutensa loukkaamista. On selvää, että naiset joutuvat miehiä useammin kokemaan väkivaltaa sukupuolensa takia. Huolestuttavaa on myös se, että Euroopan komission tekemän tutkimuksen mukaan noin puolen miljoonan Euroopassa asuvan naisen sukupuolielimet on silvottu.
Myös naisten edustus politiikassa ja päätöksenteossa puhututtaa edelleen, vaikka edistystä on vuosien varrella tapahtunut. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa naiset ovat aliedustettuina päätöksentekoprosesseissa. Suomessa naisia on eduskunnassa nykeisellään 83 ja miehiä 117. Jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa molemmilla sukupuolilla on kuitenkin mahdollisuus äänestää ja asettua ehdolle vaaleissa.
On selvää, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä tulisi huomioida molemmat sukupuolet. Vaikka naisiin kohdistuvia epäkohtia on helpompi havainnoida, on muistettava myös miehet. Yksi keskustelua herättävä aihe on esimerkiksi miesten pakollinen asevelvollisuus. Euroopan unionin maista muun muassa Suomessa, Virossa ja Itävallassa on pakollinen asevelvollisuus miehille. Miehille pakollista asevelvollisuutta on kritisoitu paitsi periaatesyistä niin myös epäkäytännöllisyydestä. Asevelvollisuus kestää perinteisesti puolesta vuodesta vuoteen, joka on esimerkiksi opiskeluelämän aloittamisen kannalta pitkä aika. Voidaan siis sanoa, että miesten pakollinen asevelvollisuus antaa naisille usein vuoden etumatkan opiskeluihin ja työelämään. On edistystä, että nykyään esimerkiksi Suomessa myös naisten on mahdollista suorittaa asepalvelus ja miehille on annettu mahdollisuus suorittaa asevelvollisuus aseettomana tai siviilipalveluksena.
EU:lla on tällä hetkellä käytössään toimintakauden 2016-2019 sukupuolten tasa-arvon strateginen toimintaohjelma. Sen olennaisimpia kohtia ovat naisten osallisuuden lisääminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, naisten taloudellisen riippumattomuuden kasvattaminen ja naisiin kohdistuvan terveydenhuollon parantaminen. EU tekee laaja-alaista kartoitustyötä löytääkseen ja ratkoakseen ongelmakohtia sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Onkin ensisijaisen tärkeää, että sitä kunnioitettaisiin ja EU:n tarjoamia eväitä sovellettaisiin tasa-arvon lisäämiseksi jäsenvaltioissa. Konkreettisia tapoja lisätä tasa-arvon tuomaa hyvinvointia olisivat muun muassa koulutuksen, tutkimustyön ja innovaatiotoimintaa tukevaa budjetin lisääminen. Samalla jokainen voi lisätä sukupuolten tasa-arvoa rikkomalla perinteisiä sukupuolirooleja: innostamalla poikia lukemaan ja tyttöjä luonnontieteiden pariin. Yksilötasolla tasa-arvoa ja sukupuolten välistä dialogia voidaan edistää kunnioittamalla yksilöiden saavutuksia riippumatta sukupuolesta.
TEKSTI Nea Baarman
KUVA Euroopan parlamentti
Kirjoittaja on yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja liberaaleista arvoista kiinnostunut opiskelija Helsingistä. Hänen aiheensa keskittyvät kokonaisvaltaiseen kestävään kehitykseen.