Teoreettinen keskustelu Euroopan puolustusyhteistyöstä on jatkunut jo vuosikymmenien ajan. Viime aikoina tämä keskustelu on saanut ennennäkemätöntä vauhtia. Maailman kiristyvä poliittinen tilanne on lisännyt tahtoa ryhtyä konkreettisiin toimiin Euroopan yhteisen turvallisuuden varmistamiseksi. Jäsenmaissa tapahtuu nyt monenlaista poliittista myllerrystä. Siitä huolimatta olen ilokseni huomannut, että usko eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuuteen on vahva. Iso-Britannian eroaminen ei murtanut unionia, vaan on monella tapaa jopa lisännyt nykyisten jäsenmaiden halukkuutta vahvistaa unionin yhtenäisyyttä.
Puolustusyhteistyö on EU:n tämän syksyn agendalla keskeisessä roolissa. Unionin asemaa turvallisuusyhteisönä ja globaalina toimijana pyritään nyt vahvistamaan konkreettisten aloitteiden kautta. Suomi on ollut tässä kehityksessä aktiivisesti mukana. Olemme tehneet yhteistyötä puolustusyhteistyön kehittämiseksi muun muassa Saksan ja Ranskan kanssa. Myös Ruotsin kanssa aihe on ollut paljon esillä. Tavoitteenamme on vaikuttaa aidosti eurooppalaiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Suomi ajaa Euroopan yhtenäisyyttä. Olemme kuitenkin valmiita myös eritahtiseen kehitykseen, kunhan se tapahtuu perussopimusten puitteissa ja kaikille jäsenvaltioille avoimella tavalla. Suomi osallistuukin tällä hetkellä aktiivisesti eritahtiseen yhteistyöhön sen monissa muodoissa. Seuraava konkreettinen askel tapahtuu todennäköisesti puolustuksen saralla. EU:n puolustusyhteistyö etenee nimittäin nyt nopeasti. Sen kolme keskeistä osa-aluetta ovat pysyvä rakenteellinen yhteistyö, yhteinen puolustusrahasto sekä Euroopan puolustusteollinen yhteistyö. Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa linjasimme näiden osa-alueiden jatkovalmistelun puolesta ja ne tulevatkin konkretisoitumaan vuoden loppuun mennessä.
Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteet EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi. Yksi tavoitteista on pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) käynnistäminen nopealla aikataululla. Valmistelu onkin edennyt ripeästi ja olemme parhaillaan siirtymässä päätöksentekovaiheeseen. Saksa, Ranska, Italia ja Espanja valmistelivat heinäkuussa PRY:n lähtökohdat. Tähän niin sanottuun 4+4 -ehdotukseen liittyivät tukijoina mukaan Suomi, Alankomaat, Belgia ja Tshekki. On odotettavissa, että pääosa EU-jäsenvaltioista lähtee mukaan tähän yhteistyöhön.
PRY on tärkeä askel EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamisessa. Sen on määrä tarjota välineitä jäsenmaiden sotilaallisten valmiuksien parantamiseen sekä lisätä puolustuksen resursseja ja joukkojen käytettävyyttä Euroopassa. On tärkeää muistaa, että yhteistyöhön sitoutuminen ei heikennä kansallista päätösvaltaa. Hallinnollinen lähtökohta on, että PRY on siihen osallistuvien jäsenvaltioiden vastuulla. Yksittäiset sitoumukset on myös kirjattu melko joustavasti, mikä on ollut Suomelle tärkeää. Esityksen mukaan sitoumukset koskisivat esimerkiksi puolustusmenoja, strategisia suorituskykyhankkeita sekä osallistumista Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin.
PRY:n alla valmistellaan nyt konkreettisia yhteistyöhankkeita. Jäsenmaat ovat kevään ja kesän aikana esitelleet erilaisia aloitteita, joista neuvosto valitsee osan toteutettavaksi. Suomen esittämiä hankkeita ovat muun muassa avaruusyhteistyö, EU:n kyberpuolustuskyvyn kehittäminen, meripuolustus, yhteensopivat tiedustelu- ja valvontajärjestelmät, omasuojan edistäminen sekä yhteiset logistiikkajoukot.
Euroopan puolustusteollisuutta on tuettava yhä määrätietoisemmin. Komissio antoi kesäkuussa asetusehdotuksen puolustusteollisuuden kehittämisohjelmasta. Sen tarkoituksena on rahoittaa puolustusteollisuuden tutkimus- ja kehityshankkeita. Suomi kannattaa kehittämisohjelman perustamista – onhan eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen ehdottoman tärkeää. On kuitenkin varmistettava, että ohjelma tarjoaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet. Suomelle on tärkeää, että ohjelman hyöty ei kohdistu ainoastaan suuriin maihin ja yrityksiin, vaan myös pienemmillä jäsenmailla ja pk-yrityksillä olisi mahdollisuus päästä siihen mukaan. Lisäksi ohjelman rahoituksella kehitettyjen ratkaisujen tulisi olla sekä innovatiivisia että mahdollisimman laajasti hyödynnettävissä koko unionissa.
Kesäkuussa komissio antoi tiedonannon myös Euroopan puolustusrahastosta. Kaksiosaisen rahaston tarkoituksena on koordinoida, täydentää ja tehostaa investointeja puolustusteollisuuden yhteiseen tutkimukseen ja kehittämiseen. Sen tavoitteena on myös aktivoida jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä puolustusteollisuuden tuotekehityksessä ja hankinnoissa. Tähän jäsenvaltioille myönnettäisiin sekä rahoitusta että käytännön tukea. Investointien kasvattamisesta ei kuitenkaan ole hyötyä, ellei niitä kohdisteta oikein. Jäsenmaiden hankintakäytäntöjen tulisikin johdonmukaisesti ja tehokkaasti tukea Euroopan puolustusteollisen pohjan vahvistamista. Tällaisen yhteistyön avulla voitaisiin myös välttää päällekkäiset ja tehottomat puolustushankinnat.
8. marraskuuta annan pääministerin ilmoituksen EU-politiikasta. Toivon, että se tulee osaltaan herättämään keskustelua eduskunnassa ja sitä kautta laajemmin koko Suomessa. Koen asian tärkeänä – onhan EU kansalaisten unioni. Meillä suomalaisilla on mahdollisuus olla mukana kehittämässä yhteistä unionia yhä paremmaksi. Avoimen keskustelun ylläpitäminen kotimaassa luo pohjan Suomen yhteiselle, tehokkaalle vaikuttamiselle.
TEKSTI Juha Sipilä
KUVA Sakari Piippo
Pääministeri Juha Sipilä