Marraskuun lopussa 29.11. vietettiin naisihmisoikeuspuolustajien päivää.
Naisihmisoikeuspuolustajat ovat olleet näkyvästi esillä esimerkiksi Valko-Venäjällä,
Afganistanissa ja Iranissa. Vaikka nykyaikana pyritään pikemminkin pois sukupuolisuuteen
viittaavista nimityksistä, naisihmisoikeuspuolustajien kohdalla sukupuolen korostaminen on
erityisen tärkeää, sillä naispuolisiin ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuu yhä enemmän
sukupuolittunutta väkivaltaa ja häirintää.
Naisihmisoikeuspuolustaja terminä viittaa naisiin, jotka rauhanomaisesti ja väkivallattomasti pyrkivät edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia joko yksin tai osana laajempaa ryhmää. Kategoriaan voidaan laskea esimerkiksi naispuoliset ihmisoikeus- tai ympäristöjärjestöjen aktivistit, tutkijat, toimittajat, juristit, opettajat tai yksittäiset kansalaiset, jotka pyrkivät puolustamaan oikeuksia mm. asettumalla vastustamaan vallanpitäjiä tai tuomalla esiin yhteiskunnallisia epäkohtia. Monet naisihmisoikeuspuolustajat nostavat esiin juuri naisille tärkeitä teemoja, kuten sukupuoleen
liittyvää syrjintää ja väkivaltaa tai seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä -oikeuksiin liittyviä
kysymyksiä. Nämä teemat jakavat voimakkaasti mielipiteitä monissa yhteisöissä. Erilaiset
konservatiiviset liikkeet, uskonnolliset ryhmittymät sekä valtiolliset ja paikalliset toimijat pyrkivätkin estämään ja vaikeuttamaan naisihmisoikeuspuolustajien työtä.
Naisihmisoikeuspuolustajia uhkaavat monet vaarat
Viimeisen vuosikymmenen aikana kansalaisyhteiskunnan toimintatila on olennaisesti kaventunut eri
puolilla maailmaa. Ihmisoikeuksien puolustajat kohtaavat lisääntyneessä määrin häirintää ja jopa
suoranaista vainoa. Autoritaariset hallinnot, erilaiset aseelliset ryhmittymät, viranomaiset sekä
vaikutusvaltaiset yritykset ovat tehneet ihmisoikeuksien puolustamisesta riskialtista, toisinaan jopa
hengenvaarallista sekä puolustajille itselleen että heidän perheenjäsenilleen. Lisäksi ihmisoikeuspuolustajien toiminta ja sen rahoittaminen on monessa maassa kriminalisoitu.
EU:lle ihmisoikeuspuolustajien toimintamahdollisuuksien turvaaminen ja suojelu on keskeinen
ulkosuhdetoimintaa ohjaava tavoite. Unionin ja sen jäsenmaiden toiminnan yhtenäisyyttä on pyritty
tukemaan ihmisoikeuspuolustajia koskevin suuntaviivoin (2004). Sittemmin näitä toimintaohjeita
on päivitetty huomioimaan eri puolustajaryhmille tyypillisiä haavoittuvuuksia.
Erityisesti EU on kiinnittänyt huomiota naisihmisoikeuspuolustajien vaikeaan tilanteeseen
paikallisissa olosuhteissa, kuten Afganistanissa. Naisihmisoikeuspuolustajia uhkaavat vaarat
vaihtelevat alueellisesti ja asiakohtaisesti. Yleisesti häirintää, väkivaltaa ja pelottelua kohdennetaan
enemmän naispuolisiin ihmisoikeuspuolustajiin sekä erilaisten vähemmistöryhmien edustajiin.
Taustalla vaikuttaa se, että naisihmisoikeuspuolustajat haastavat toiminnallaan yhteisöissään
vallitsevia kulttuurisia, uskonnollisia ja sosiaalisia normeja. Naisten mainetta ja kunniaa saatetaan
mustamaalata ja heitä pyritään hiljentämään uhkauksin.
Monessa maassa naisten heikompi yhteiskunnallinen asema ja sosiaaliset normit rajoittavat jo
lähtökohtaisesti naisten aktiivista yhteiskunnallista toimintaa sekä ilmaisun- ja sananvapautta.
Naisihmisoikeuspuolustajien toimintaa voidaan yleisesti vähätellä ja heihin kohdennetaan
halveksuntaa ja vihapuhetta. Valitettavasti naisten heikompi oikeudellinen asema johtaa myös
monesti naisihmisoikeuspuolustajiin kohdistuneiden hyökkäysten ja väkivallan
raportoimattomuuteen sekä heihin kohdistuneiden rikosten rankaisemattomuuteen.
EU naisihmisoikeuspuolustajien tukijana
Euroopan unioni on esittänyt itsensä globaalina johtajana naisihmisoikeuspuolustajien tukemisessa.
Eri rahoitusmuotojensa avulla EU onkin kyennyt kohdentamaan tukeaan ennen kaikkea
naispuolisten ihmisoikeuspuolustajien toimintaympäristön turvaamiseen ja vaarassa olevien
puolustajien suojeluun. Lisäksi EU:n ja sen jäsenmaiden edustustot pyrkivät käymään vuoropuhelua
asemamaan viranomaisten kanssa puolustajien aseman parantamiseksi.
Ihmisoikeuspuolustajat ovat EU:lle tärkeitä paikallisia kumppaneita ja tiedonantajia. Siksi EU:n ja
sen jäsenmaiden delegaatiot ympäri maailmaa pyrkivät kuulemaan ja avustamaan puolustajia sekä
raportoimaan heidän työstään. Tätä kautta myös naisihmisoikeuspuolustajien työ saa tärkeää
näkyvyyttä, jolla on merkitystä valtio- ja paikallistasolla. EU:n tulisi myös kyetä tarjoamaan
pikaista suojelua kaikkein uhatuimmassa asemassa oleville henkilöille esimerkiksi kehittämällä
erityisiä turvatiloja tai viisumiohjelmia puolustajille ja heidän perheenjäsenilleen.
Monenvälisessä diplomatiassa EU on antanut merkittävän panoksensa YK:n toimintaan
naisihmisoikeuspuolustajien aseman parantamiseksi, heidän työnsä näkyvyyden lisäämiseksi ja
puolustajiin kohdistuneiden hyökkäysten tuomitsemiseksi. EU on myös pyrkinyt luomaan kanavia,
jotka helpottavat naisihmisoikeuspuolustajien osallistumista YK:n eri toimielinten ja
erityisasiantuntijoiden kuulemisiin.
Ongelmana naisihmisoikeuspuolustajien tukemisessa on eri puolustajien hyvin erilaiset taustat,
tavoitteet ja tarpeet. Keino, jolla toisia puolustajia kyetään tehokkaasti tukemaan, ei välttämättä
toimi toisessa tilanteessa toivotulla tavalla. EU:n tulisikin kyetä huomioimaan
naisihmisoikeuspuolustajien moninaisuutta ja erilaisia aihe- ja paikkakohtaisempia erityistarpeita.
Lisäksi puolustajien tukeminen eri maakonteksteissa on usein varsin epäyhtenäistä ja EU:n kyky
huomioida naisten aktivismia vaihtelee.
Paikallisella tasolla erillisesti toimivat naisihmisoikeuspuolustajat ovat edelleen suurimmassa
vaarassa, sillä heillä ei välttämättä ole yhteyksiä laajempiin verkostoihin tai edes tietoa
mahdollisista avunlähteistä. Erityisesti maaseudulla ja alkuperäiskansojen keskuudessa toimivat
naiset, joiden aktivismi liittyy maa- ja luonnonvarakysymyksiin, ovat olleet vaarallisimpien
hyökkäysten kohteita. Näiden puolustajien tavoittaminen on myös aikaa vievää ja edellyttää
avustajilta erityisiä resursseja.
Suomi mukana tukemassa naisihmisoikeuspuolustajia
Naisihmisoikeuspuolustajien suojelulla ja toimintaedellytysten tukemisella on tärkeä asemansa
myös Suomen ihmisoikeusperustaisessa ulkopolitiikassa. Ulkoasiainhallinto on vastikään
päivittänyt ohjeensa ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi ja dokumentti sisältää lukuisia viittauksia
nimenomaan naisihmisoikeuspuolustajiin, joiden työn tukeminen on yksi Suomen painopisteistä.
Kehitysyhteistyövaroin ihmisoikeustyötä tukevissa hankkeissa painotetaan tukea
naisihmisoikeuspuolustajille.
Suomi on pyrkinyt osaltaan edistämään naisihmisoikeuspuolustajien asiaa EU:ssa, esimerkiksi neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan 2019. Se on kannustanut myös muita EU-maita
aktiivisuuteen puolustajien työn huomioinnissa. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n
kannanmuodostukseen ihmisoikeuspuolustajia koskevissa asioissa. Suomalaisedustajat ovat
edistäneet teeman näkyvyyttä Euroopan parlamentissa.Suomen kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa sukupuolten tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen
oikeuksien parantaminen on läpileikkaava tavoite ja tärkeä prioriteetti YK:n ihmisoikeusneuvoston
jäsenenä 2022–2024. Suomen linjauksissa korostetaan erityisesti digitalisaation, ilmastonmuutoksen
ja yritysvastuun vaikutuksia ihmisoikeuksien ja erityisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien
toteutumiselle. Suomi pyrkii tekemään läheistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten
ihmisoikeuspuolustajien kanssa erityisesti maakohtaisten tilanteiden arvioinnissa.
Naisihmisoikeuspuolustajien tukemisen tärkeys
Edellä kuvattu osoittaa kuinka naisihmisoikeuspuolustajien suojelun ja toimintaedellytysten
tukemisen painopiste on EU:n ulkopuolisessa toiminnassa. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että myös
EU:n sisällä ja Suomessa erityisesti naispuoliset toimijat kokevat lisääntynyttä häirintää ja uhkailua.
Tämä näkyy digitalisaation myötä esimerkiksi verkkohäirintänä, jonka keinot voivat vaihdella
lievemmästä vähättelystä vakavampiin uhkauksiin henkeä kohtaan.
Naisihmisoikeuspuolustajien kokemat uhat vaihtelevat alueittain ja tapauskohtaisesti, mutta yhteistä
on heidän tarpeensa osallisuudelle yhteiskunnallisten käytänteiden muuttamiseksi. EU:n ja sen
jäsenmaiden on tärkeää osoittaa pysyvää tukea naisihmisoikeuspuolustajille sekä tuoda heidän
tärkeää toimintaansa näkyville, tapahtui se sitten EU:ssa tai sen ulkopuolella.
Vieraskynät ovat osa Eurooppanuorten SpeakEU-hanketta, jota rahoittaa ulkoministeriön Eurooppatiedotus. Julkaisemme vieraskyniä asiantuntijoilta, tutkijoilta ja poliitikoilta pitkin vuotta.
TEKSTI Hanna Tuominen
KUVA Pixabay