Synkkinä ja sekavina aikoina Euroopan tulee puolustaa eurooppalaisia perusarvoja, ihmiskäsitystä ja demokratian tulevaisuutta sanojen lisäksi myös teoilla.
Kylmän sodan vuosikymmeninä järjestelmien välisessä kilpailussa mittaa ottivat ideologiat ja näkemykset siitä, miltä toivottava tulevaisuus näyttää. Juuri nyt maailmassa menossa olevassa taistelussa taas kilpailua käydään erilaisten ihmiskuvien ja niiden taustalla olevien arvojärjestelmien välillä. Tulevaisuudesta ei juuri nyt uskalla puhua oikein kukaan.
Keskeisinä muutoksen ajureina 1900-luvulta tähän päivään ovat olleet digitaalisaatio ja erityisesti informaatio- ja mediaympäristömme muutos, jotka ovat tuoneet uusia tehokkaita työkaluja erityisesti autoritaaristen hallintojen työkalupakkiin.
Nämä ajatukset esitti vastikään Suomessa vieraillut, ukrainalaissyntyinen dokumentaristi-kirjailija-tutkija Peter Pomerantsev, joka oli kutsuttu pääpuhujaksi Sitran järjestämään kansainvälisen demokratiapäivän tilaisuuteen. Hänen mukaansa yksi keskeinen taistelu nyt menossa olevassa geopoliittisessa myllerryksessä koskee sitä, onko aito demokratia oikeasti mahdollinen, vai aina väistämättä vain näytelmää, jossa joku tai jotkut tahot kuitenkin vetelevät taustalla naruista ja saavat vain näennäisesti vapaat ihmiset näyttelemään osansa demokratiassa tai ”demokratiassa”.
Tämä perustavanlaatuinen näkemysero konkretisoituu juuri nyt väkivaltaisesti Venäjän rikollisessa hyökkäyssodassa Ukrainaan.
Luottamuksen puute tappaa halun vaikuttaa
Luottamus vapaaseen yksilöön ja demokratiaan on Euroopan unionin arvopohjan ytimessä. Euroopan unionin perusarvot määritellään Lissabonin sopimuksessa ja niitä ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio.
Tätä arvoja maailman autoritaariset hallitsijat haastavat nyt kovemmin kuin koskaan ennen. Venäjä tekee tätä asein Ukrainassa, mutta myös monien muiden diktaattorien ja autoritaaristen hallintojen kyyninen viesti on sama: ihmisten ei ole aidosti mahdollista muodostaa kantaansa demokraattisin keinoin kuten äänestämällä tai julkisen keskustelun kautta. Siksi tarvitaan yhteiskuntajärjestelmä, jossa tiukka ylhäältä tuleva kontrolli tekee päätökset ihmisten puolesta, olipa kyse mielipiteiden muodostamisesta, soveliaasta käyttäytymisestä tai ihannekansalaisen ja -ihmisen mallista.
Tätä viestiä pyritään alleviivaamaan muun muassa informaatiosodankäynnin keinoin hämmentämällä, häiriköimällä ja lietsomalla yhteiskunnallisia jännitteitä ja polarisaatiota esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on tukkia julkisen keskustelun foorumit niin suurella määrällä sekavaa ja sirpaleista ”informaatiosaastetta”, että järjellinen julkinen keskustelu, mielipiteenmuodostus ja sitä kautta demokratia alkavat tuntua mahdottomuuksilta.
Samalla horjutetaan uskoamme siihen, onko mahdollista tietää, mikä on totta ja mikä ei. Harva asia lamaannuttaa yksittäisten ihmisten toimintahalua ja -kykyä yhtä tehokkaasti kuin se, että mihinkään eikä kehenkään ei voi luottaa. Tämän taktiikan pitkäaikaisvaikutuksia todistamme parhaillaan Venäjällä.
Maailman muutos lisää vaikeuskerrointa
Nykyinen maailmantilanne ja autoritaariset toimijat heittävätkin parhaillaan EU:lle sen historian kovimman haasteen: Miten puolustaa ja uudistaa demokratiaa niin, että emme kadota juuri niitä perusarvoja, joita puolustamme?
Huono uutinen on, että moni tämänhetkinen kehityskulku tulee tekemään demokratian puolustamisesta vielä monin verroin nykyistä vaikeampaa. Jos esimerkiksi media- ja informaatioympäristömme tuntuu jo nyt hallitsemattomalta, niin kohta se vasta sitä onkin, kun esimerkiksi deepfake-teknologia ottaa viimeiset ratkaisevat askeleensa kohti autenttisuutta ja eri uutissyötteiden ”doomscrollaamisen” sijaan uppoamme kokonaan metaversumeihin.
Hyvä uutinen on, että Euroopalla yhteisönä ja meillä yksilöillä on vielä runsaasti käyttämättömiä keinoja ja päättäväisyyttä ongelmien ratkaisemiseen. Esimerkiksi teknologian nopea kehittyminen ja datan määrän kasvu tarjoavat uhkien lisäksi ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kehittää uudenlaisia, innostavia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia entistä isommalle joukolle ihmisiä. Parhaassa tapauksessa voimme vastedes datan avulla kehittää entistä parempia palveluja ja uutta kasvua niin Suomelle kuin koko Euroopalle. Data yhdistettynä tekoälyyn sisältää erityisen suuren potentiaalin lisätä työn tuottavuutta ja ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia.
Viestintäteknologian kehityksen historiassa on kerta toisensa jälkeen nähty sekin, että uusille viestintävälineille ja -kanaville on alkuvaikeuksien jälkeen onnistuttu laatimaan pelisäännöt. Parhaassa tapauksessa tämän päivät uhat onnistutaankin kääntämään huomisen mahdollisuuksiksi. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään.
Demokratian ihanteiden ja arvojen ohella tarvitsemme kipeästi entistä enemmän konkreettisia tekoja eurooppalaisten arvojen puolustamiseksi ja demokratian uudistamiseksi. Siksi alle on koottu napakka tehtävälista nykyisille ja tuleville vaikuttajille.
Demokratian uudistajan tehtävälista
Kootaan julkishallinnon tarjoamat kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoavat erilliset palvelut yhdeksi vuorovaikutteiseksi demokratiapalveluksi. Näin ihmiset pystyvät osallistumaan julkishallinnollisen valmisteluun ja päätöksentekoon. Asiakaslähtöinen palvelu tarjoaisi käyttäjälle sekä tietoa että proaktiivisesti vaikuttamisen paikkoja käyttäjäprofiilin perusteella. Samalla hallinto saisi tietoa kansalaismielipiteestä.
Luodaan ja toteutetaan osallisuuden kehitysohjelma, joka tähtää suorien ja puntaroivien kansalaisosallistumisen tapojen laajamittaiseen ja systemaattiseen kokeilemiseen sekä hyödyntämiseen eri hallinnon tasoilla.
Toteutetaan kansallinen digitaalisen sivistyksen projekti. Siinä varmistetaan, että digitaalinen informaatiolukutaito ja digitaalinen sivistys ovat läpileikkaavasti mukana eri koulutustasojen opetussuunnitelmissa. Otetaan ne myös keskeisiksi teemoiksi demokratiatyöhön, jota kunnat ja vapaa sivistystoimi tekevät. (Alkuun pääsee esimerkiksi Faktabaarin vastikään julkaisemalla oppaalla Digitaalisesta informaatiolukutaidosta.)
Vahvistetaan ihmisten oikeutta omaan dataansa. Oikeus omaan dataan tulee nähdä ihmisoikeutena ja sitä tulee nostaa julkisessa keskustelussa enemmän esiin. Tietosuoja-asetuksen tavoitteena on ollut tarjota ihmisille keinoja hallita henkilötietojaan. Komission vuonna 2022 antama ehdotus datasäädökseksi laajentaisi näitä oikeuksia henkilötiedoista kaikkeen dataan. (Jos mietit, että miksi tämä on oleellista, ole hyvä ja tutustu Sitran keväällä 2022 julkaisemaan Digivallan jäljillä -selvitykseen.)
Otetaan datatalouden perusteet osaksi opetusta. Datatalouden perusteista tulisi saada uusi eurooppalainen kansalaistaito. Esimerkiksi Saksa julkaisi kansallisen datastrategian vuonna 2021, tavoitteenaan luoda Saksaan “datakulttuuri” ja “kehittää datalukutaitoa”. Sitra on yhteistyössä Suomen Opetushallituksen kanssa luomassa ensimmäisiä opetusmateriaaleja liittyen datatalouden perusteisiin. Valmiina on jo Digiprofiilitesti, jolla yksilö voi testata omia tietojaan, asenteitaan ja toimintaansa verkossa. Lisää tarvitaan laajassa yhteistyössä, kaikissa oppiaineissa ja koulutusohjelmissa.
TEKSTI Jyrki Katainen, Sitran pääasiamies
KUVA Pixabay
Vieraskynät ovat osa Eurooppanuorten SpeakEU-hanketta, jota rahoittaa ulkoministeriön Eurooppatiedotus. Julkaisemme vieraskyniä asiantuntijoilta, tutkijoilta ja poliitikoilta pitkin vuotta.