Nuoruus on aikaa, jolloin elämäntilanteet muuttuvat nopeasti ja asia, joka eilen tuntui selvältä, voikin jo tänään olla räjähdyspisteessä oleva kriisi. Tällä hetkellä silmille välähtelevät otsikot lehtien sivuilta, nettifoorumeilta tulvivat vihaviestit ja bussipysäkkien ikkunoihin liimatut lappuset saavat Euroopan Unionin näyttämään olevan samanlaisessa tilanteessa: koko ajan muuttuva, hajoileva, mutta kuitenkin vielä EU. Kauhukuvia maalaillaan: Britannia on poistunut unionista, Kreikan talous on kriisissä ja Unkari sulkee rajojaan taivasalla nukkuvilta pakolaisilta.
Kuitenkin EU on paljon muutakin kuin kriisien repimä riekale. Esimerkiksi varallisuuserot Unionin sisällä ovat pienentyneet suuresti aluepolitiikan seurauksena, ihmiset voivat paremmin kuin ennen EU:ta. Vielä on silti ratkaisematta monta haastetta. Kuten eräs Unionin alkuaikojen vilkas vaikuttaja Jean Monnet on sanonut “Ihmiset toimivat vain pakon edessä ja usein huomaavat pakon vasta kriisin aikana” (Men only act in a state of necessity and usually only recognise necessity in a situation of crisis).
Miltä nuorista tuntuu elää kaiken tämän keskellä ja miten se vaikuttaa heidän kokemukseensa eurooppalaisesta identiteetistään (tai sen puutteesta) kotimaassa, Euroopassa tai muualla maailmassa?
Kaukana mutta lähellä
EU:n läsnäolo ei aina välttämättä tunnu suomalaisten nuorten päivittäisessä elämässä. Se tuntuu kaukaiselta asialta, joka on aina ollut, ja aina tulee olemaan. Usein EU voi tuntua olevan asia, jota on vaikea ymmärtää ja joka on jollain tavalla jopa salaperäinen. Jos kuitenkin katsoo lähemmäksi ja etsii tietoa asiasta, ymmärtää, ettei se olekaan niin hämmentävää kuin luuli. Vastauksia pitää etsiä, ne eivät tule suoraan eteen.
Vaikka suomalaisten nuorten elämässä on monille tärkeämpiäkin asioita kuin EU, joskus esimerkiksi televisiossa, radiossa, lehdissä ja jopa teiden varsilla asia voi tulla kovin voimakkaastikin esille. Sitä tapahtuu erityisesti erilaisten kriisien sekä muiden mediakohujen aikoina. Myös Suomen sisäiset erot EU myönteisyyden ja vastaisuuden kanssa voivat myös tulla esiin näissä erilaisissa tiedotusvälineissä sekä vaikka yhteiskuntaopin tunnilla tai sukukokouksissa. EU saattaa tulla vastaan siellä missä vähiten odottaa.
EU voi tuntua itsestäänselvyydeltä, koska se on jo niin varttunut ja toimii laajalla skaalalla. Kuitenkin viime aikoina esimerkiksi Brexitin tuoma harmaa pilvi on ravistanut Unionia ja saanut pelon epävakaudesta liikkeelle. Mitä jos EU:ta ei olisikaan? Nuorten on vaikea käsittää, miten erilainen Suomi olisi ilman EU:ta, sillä ne ovat olleet yhtä heidän koko elämänsä ajan. Monet asiat muuttuisivat, jos EU rikkoutuisi tai jos Suomi eroaisi Unionista. Sellaiset asiat eivät ennen edes tulleet mieleen. Tilanne ei kuitenkaan ole ihan niin radikaali, joten turhan huolissaan ei tarvitse olla. Silti edes ajatus asiasta hätkähdyttää.
Yhteishenkeä ja eroavaisuuksia epävarmuuden keskellä
Nuorena eurooppalaisena kansainvälisyys korostuu nykypäivänä. Kouluissa on vaihto-ohjelmia, joissa mennään viikoksi toiseen maahan asumaan paikallisiin perheisiin ja vastaavasti toisesta maasta tulee opiskelijoita Suomeen. Tämän kaltaiset hankkeet ovat yksi EU:n hienoimmista asioista nuoren silmissä, ne antavat mahdollisuuksia tutustua muiden maiden kulttuureihin autenttisessa ympäristössä: kohdemaalaisessa kodissa. Totta kai kiinnostunut nuori voi opiskella vieraan maan kieltä ja kulttuuria Suomessa vaikkapa kirjoista ja internetin ihmeellisestä maailmasta, mutta elävän kulttuurin kohtaaminen on huomattavasti antoisampi tapa nauttia ja ymmärtää erilaisten ihmisten elämää. Vaihdossa nuori tutustuu paikallisiin nuoriin ja tämä avaa uusia mahdollisuuksia monenlaiseen yhteenkuuluvuuden muodostumiseen, myös ymmärtämään omaa kulttuuriaan verrattuna toisiin.
Yhteiset asiat on helppo löytää: vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Kuitenkin jokaisella Euroopan sisäisellä ryhmällä on omat tulkintansa näistä. Veljeys nähdään Suomessa saunailtoina ja jääkiekkojoukkueiden kannustuksena, mutta Italiassa painopiste on selkeästi enemmän perheellä. Erot maiden ja ihmisten välillä eivät silti erottele ja varsinkin nuoret yleisesti kokevat olevansa yhdessä eurooppalaisia, kuten Euroopan tunnuslausekin kuuluu: “Moninaisuudessaan yhtenäinen”. Se kuvaa hyvin nuorten asennetta toisiinsa nykypäivänä.
Kuitenkin tämänhetkinen tilanne Euroopassa on nostanut myös nuorten keskuudessa huolestuneita ja raskaitakin äänenpainoja. Brexit, Kreikan kriisi ja pakolaiset saattavat jakaa mielipiteitä rajustikin. Monesti nuorten on vaikea löytää tietoa, johon voisivat luottaa. Usein lukiessaan lehtijuttua tai foorumpostausta miettii kirjoittajan päämääriä. Esimerkiksi uutisointi turvapaikanhakijoista on erittäin polarisoitunutta ja tämä tekee oman kannan muodostamisesta hankalaa: tuntuu ettei tunne asian kaikkia puolia ja on vain uutisoijien vietävissä. Tämä avuttomuuden tunne johtaa helposti epäluuloihin ja luo nuorille epävarmuutta, tapahtumat ja päättäjät koetaan mystisinä. Olisikin hyvä luoda lähteitä, joista nuoret voisivat helposti saada monipuolista ja faktapohjaista tietoa, ilman raflaavia klikkiotsikoita. Opetuksessa olisi myös hyvä korostaa vielä enemmän lähdekritiikin tärkeyttä ja monipuolisen tiedon etsimistä.
Kansainvälinen yhtenäinen Eurooppa
Eurooppalainen identiteetti tuntuu vahvistuvan mitä kauemmaksi Suomesta lähtee. Esimerkiksi monet Amerikassa eivät ole edes ikinä kuulleet Suomesta, jos sattumalta joku on, kuva on iglujen ja jääkarhujen täyttämästä erämaasta, jossa on talvi koko vuoden. He eivät myöskään välttämättä tiedä, että maa on Euroopassa ollenkaan. Tämä on tietenkin vain yleistystä, mutta usein esittäytymällä eurooppalaisena yhteisymmärrys syntyy huomattavasti helpommin.
EU:n sisällä olevaa suojaa ja rauhaa ei edes käsitä, ennen kuin lähtee kauemmaksi muihin maanosiin. Vallitseva levoton ilmapiiri ja muu epävakaus ovat uudenlainen tilanne, johon ei ole tottunut. Sodat ovat asia, mitä ei kunnolla ymmärrä täysin täällä rauhan tyyssijassa. Nuorten on usein myös vaikea tajuta, miksei esimerkiksi maahanmuuttajia ja pakolaisia oteta avosylin vastaan, sillä uusi sukupolvi eroaa vanhemmista esimerkiksi suvaitsevaisuuden ja kansainvälisyyden suurenevan merkityksen kanssa. Turvallisuus pitäisi taata kaikille, ei vain eurooppalaisille, vaikka se on helpommin sanottu kuin tehty.
Vaikka EU:n sisäiset erot esimerkiksi kulttuurien välillä pidetään päivänselvinä, monilla eurooppalaisilla on ennakkoluuloja ulkopuolisista. Esimerkiksi Kiinaa ja Japania tai Kanadaa ja USA:ta monesti voidaan pitää samanlaisina. Matkustelemalla ja tapaamalla ulkomaalaisia pystyy karistamaan omat ennakkoluulot ja saada uusia näkökulmia asioihin. Kansainvälisyys on erittäin tärkeää, ettei jää oman kuplan sisälle näkemättä mitä muualla maailmassa tapahtuu.
Eurooppalaista identiteettiä etsimässä
Eurooppalaisuudella on erilaisia merkityksiä riippuen missä on. Vaikkei siltä aina tunnu, EU vaikuttaa omaan identiteettiin Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmalla huomattavasti.
EU, vaikka välillä kaukaisen tuntuinen ja mystinen, on jokaista nuorta lähellä, vaikka sitä ei joka päivä huomaakaan.
Millaista on siis olla nuori eurooppalainen?
Se on yhtenäisyyttä, vaikka vaikeat tilanteet Unionia koettelevatkin.
Se on turvallisuutta, yhdessä on mahdollista ratkaista ongelmia.
Se on itsestäänselvyys, vaikka ei aina ymmärräkään ihan kaikkea.
Se on pysyvän tuntuista, epävarmuudesta huolimatta.
Ennen kaikkea se on osa identiteettiä.
TEKSTI Ilona Vuori & Irpo Niemenmaa
KUVA Pixabay.com & Wikipedia Commons
Kirjoittajat ovat Eurooppanuorten kesätyöntekijöitä. Ilona opiskelee Ressun lukion IB-linjalla Helsingissä ja Irpo Olarin lukiossa Espoossa.