Bosnia-Hertsegovinassa ja Makedoniassa äänestettiin syys-lokakuun vaihteessa. Makedoniassa järjestettiin kansanäänestys maan nimen muutoksesta ja NATO-jäsenyydestä. Bosniassa puolestaan järjestettiin yleisvaalit. Vaalien tulokset tuovat haasteita EU:n laajentumiselle Länsi-Balkanilla.
Makedonian kansanäänestys maan nimen muutoksesta Pohjois-Makedoniaksi järjestettiin 30. syyskuuta. Aiemmin oli jo tiedossa, että Prespan sopimuksena tunnettu kompromissi 27 vuotta kestäneeseen nimikiistaan Kreikan kanssa johtaisi toteutuessaan NATO-jäsenyyteen ja toisi Makedonian lähemmäs EU-jäsenyyttä. Kansanäänestyksen kysymys olikin hieman harhaanjohtavassa muodossa ”Kannatatteko EU:n ja NATO:n jäsenyyttä hyväksymällä sopimuksen Makedonian ja Kreikan välillä?”.
Äänestysaktiivisuus kansanäänestyksessä jäi 36 prosenttiin – reilusti alle vaadittavan 50 prosentin, mikä sai kansanäänestystä vastustaneen opposition juhlimaan voittoa. Toisaalta kansanäänestys oli neuvoa-antava ja nimenmuutosta kannatti 94 prosenttia äänestäneistä. Kyllä-ääniä oli siis yli 600 tuhatta, mikä olisi ollut riittävästi, josyli 50 prosenttia äänioikeutetuista olisi mennyt uurnille. Yllättävää vaaleissa oli Makedonian albaaniväestön vähäinen äänestysaktiivisuus. Mielipidemittausten perusteella nimenomaan albaanien tuki oli tärkeä kansanäänestyksen läpimenolle.
Makedonian pääministeri Zoran Zaev ja hänen kannattajansa juhlivat voittoa kansanäänestyksessä piittaamatta alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Zaev sanoi saaneensa äänestäjiltä mandaatin, jonka perusteella hän ryhtyy ajamaan nimeä koskevaa perustuslakimuutosta, johon tarvitaan kahden kolmasosan määräenemmistö parlamentissa. Zaev tarvitsee muutokseen siis opposition tuen. Mikäli tämä ei onnistu, järjestetään uudet parlamenttivaalit.
Perustuslain muutoksesta äänestetään kolme kertaa ja ensimmäisessä äänestyksessä Zaev onnistui hieman yllättäen saamaan täsmälleen vaadittavan kahden kolmasosan määräenemmistön seitsemän oppositiokansanedustajan tuella. Käsittely on kuitenkin pitkä ja vielä ei ole varmaa, onnistuuko perustuslain ja maan nimen muuttaminen.
Euroopan naapurustopolitiikan komissaari Johannes Hahn piti vaalitulosta viestinä makedonialaisten kannatuksesta Prespan sopimukselle huolimatta alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Lisäksi hän kuvasi ensimmäisen äänestyksen läpimenoa parlamentissa hienoksi tapahtumaksi demokratialle. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk puolestaan piti sitä askeleena lähemmäs Makedonian euroatlanttista yhteisöä.
Kysymysmerkkejä ilmassa Bosniassa
Bosnia-Hertsegovinan poliittista järjestelmää on luonnehdittu yhdeksi maailman monimutkaisimmista. Valta on vuoden 1995 Daytonin rauhansopimuksen seurauksena Bosniassa hajautettu monelle tasolle. Pyrkimyksenä on ollut varmistaa maan suurimpien kansallisuuksien bosniakkien, serbien ja kroaattien tasapuolinen edustus vallassa, mutta tämä on tehnyt siitä monimutkaisen ja tehottoman.
Yleisvaaleissa 7. lokakuuta äänestettiin kolmijäsenisen presidenttineuvoston jäsenistä, Bosnia-Hertsegovinan parlamentin ja maan kahden entiteetin, Bosnia-Hertsegovinan federaation ja Serbitasavallan, parlamenttien koostumuksesta. Serbitasavallan puolella äänestettiin lisäksi entiteetin presidentistä ja Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa kantoneiden parlamenttien kokoonpanosta.
[bctt tweet=”Bosnia-Hertsegovinan poliittista järjestelmää on luonnehdittu yhdeksi maailman monimutkaisimmista. Valta on vuoden 1995 Daytonin rauhansopimuksen seurauksena Bosniassa hajautettu monelle tasolle.” via=”no”]
Bosnian vaalit toivat jälleen esiin maan jakautuneisuuden ja Daytonin rauhansopimuksen luoman perustuslain ongelmat. Bosnialaiset äänestivät pääasiassa etnisen taustansa mukaisesti. Suurin osa puolueista on ryhmittäytynyt edustamaan yhtä etnistä ryhmää ja monietniset puolueet eivät ole kovin merkittävissä asemissa. Bosniakki- ja kroaattipuolueet kannattavat pääasiassa Bosnian liittymistä EU:hun ja Natoon, kun taas suurimmat serbipuolueet, SNSD ja SDS, ovat euroskeptisiä.
Bosnia-Hertsegovinan parlamentin kokoonpanossa ei tapahtunut suuria muutoksia. Suurinta keskustelua vaalien jälkeen herättivät merkittävämmät presidenttineuvoston jäsenten valinnat. Presidenttineuvostossa on kolme jäsentä edustamassa bosniakkeja, serbejä ja kroaatteja. Bosniakkijäseneksi valittiin Šefik Džaferović, joka jatkaa todennäköisesti SDA-puolueensa bosniakkinationalistista ja Turkki-myönteistä linjaa.
Kroaattijäseneksi valittiin puolestaan Željko Komšić, jota äänestivät monet bosniakit, sillä äänestys presidenttineuvoston jäsenten vaalissa ei ole sidottu äänestäjän omaan kansallisuuteen, vaan Bosnia-Hertsegovinan federaation alueella äänestäjät voivat valita, äänestävätkö he kroaatti- vai bosniakkijäsenen vaalissa. Kroaattien asuttamilla alueilla Komšić ei saanut lähes lainkaan ääniä ja monet kroaatit kokevatkin, että Komšić ei edusta heitä, vaan ajaa bosniakkien asiaa. Bosnian kroaatit ovat vaatineet vahvempaa asemaa päätöksenteossa jo pidemmän aikaa ja yksi vaatimuksista on koskenut kolmannen, kroaattienemmistöisistä alueista koostuvan entiteetin perustamista.
Myös Kroatian johto on protestoinut Komšićin valintaa vastaan, mikä on johtanut nokitteluun Bosnia-Hertsegovinan ja Kroatian välillä. Komšić on myös suututtanut Serbian johdon sanomalla, että Bosnian tulisi tunnustaa Kosovon itsenäisyys.
Presidenttineuvoston serbijäseneksi valittiin Venäjä-myönteinen Milorad Dodik, joka on tähän asti toiminut kaksi kautta Serbitasavallan presidenttinä. Ensi töikseen Dodik sanoi, että Bosnian tulisi tunnustaa Krim osaksi Venäjää ja että hän pyrkii estämään Bosnian NATO-jäsenyyden. Dodik on euroskeptinen ja hänen valintansa presidenttineuvostoon tuonee haasteita Bosnian eurointegraatiolle. Tämän lisäksi Dodik ajaa avoimesti Serbitasavallan itsehallinnon lisäämistä ja on puhunut jopa alueen itsenäisyydestä ja liittymisestä Serbiaan. Dodikin mukaan Trumpin jatkokausi toisi Serbitasavallalle mahdollisuuden itsenäistyä. Trumpia lähellä olevia henkilöitä onkin tavannut Serbitasavallan johdon kanssa. Lisäksi vireillä oleva Serbian ja Kosovon kompromissi voisi kannustaa Serbitasavaltaa itsenäistymään.
Ennalta katsottuna presidenttineuvoston vaikuttaisi olevan hankala löytää aineksia yhteistyölle. Presidenttineuvoston jäsenet ovat kuitenkin vakuutelleet pystyvänsä yhteistyöhön.
Kohti seuraavia EU-vaaleja
Molempiin vaaleihin liittyen on ollut puhetta Venäjän informaatiovaikuttamisesta. Makedonian kansanäänestykseen liittyen selvisikin, että kreikanvenäläinen miljonääri Ivan Savvidis rahoitti makedonialaisia jalkapallokannattajia, jotka olivat vahvasti vastustamassa Prespan sopimusta. Lisäksi venäläismediat Russia Today ja Sputnik vastustivat uutisoinnissaan kompromissia. Toisaalta myös Nato asetti nimenmuutoksen jäsenyyden ehdoksi ja kannusti voimakkaasti ihmisiä äänestämään sen puolesta.
[bctt tweet=”Molempiin vaaleihin liittyen on ollut puhetta Venäjän informaatiovaikuttamisesta.” via=”no”]
Ennen Bosnian vaaleja Dodik tapasi Venäjän presidentti Vladimir Putinin Sotšissa ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vieraili Serbitasavallassa, mikä herätti huolestusta länsimaissa. Dodik puolestaan on väittänyt Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen sekaantuneen vaaleihin. Länsi-Balkan on tällä hetkellä mielenkiintoinen geopoliittinen palapeli, jossa Venäjällä, Turkilla, Kiinalla, Yhdysvalloilla ja EU:lla on omat, varsin erilaiset intressinsä.
Kansanäänestys Makedoniasssa ja Bosnian yleisvaalit eivät varsinaisesti olleet EU-mielisten riemujuhlaa ja ne saattavat hidastaa alueen eurointegraatiota. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker julisti jopa, että mikäli Länsi-Balkanin maat eivät koe EU:n olevan vakavissaan laajentumissuunnitelmissaan, se voi johtaa sotaan Länsi-Balkanilla. Tämä lienee jo hieman liioiteltua, mutta joka tapauksessa EU-jäsenyys nähdään Brysselissä stabilisoivana tekijänä Länsi-Balkanilla. Saksassa taas AfD-puolue on vaatinut kansanäänestystä EU:n laajentumisesta Länsi-Balkanille. Kesäkuun eurovaaleissa saattaa olla paljon pelissä Länsi-Balkanin suhteen.
TEKSTI Jani Korhonen
KUVA Euroopan komissio (Robert Atanasovski)
Kirjoittaja on Unkariin ja Balkanin maihin erikoistunut filosofian maisteri, joka opiskelee tällä hetkellä toista maisterintutkintoaan CEU-yliopistossa Budapestissä.