Vuoden 2021 Linnaseminaari toteutettiin hybriditoteutuksena edelleen jatkuvan koronapandemian varjossa. Globaaleita mittakaavoja käsittävistä haasteista huolimatta seminaari ja sen järjestänyt tiimi nuoria eurooppalaisia suuntasi jokaisen seminaariin osaa ottaneen katseen kohti tulevaa, sillä kaikki viikonlopun aikana Haikosta lähetetyt keskustelut sivusivat tavalla tai toisella Linnaseminaarin tämän vuoden teemaa, Euroopan tulevaisuutta. Keskustelujen painopisteet alleviivasivat muun muassa ilmastonmuutoksen, digitalisaation sekä Euroopan Unionin globaaleiden haasteiden kaltaisia aiheita. Linnaseminaari toteutettiin osana Euroopan komission Euroopan tulevaisuuskonferenssia.
Linnaseminaari ja Euroopan tulevaisuuskonferenssi
Euroopan tulevaisuuskonferenssi on osa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin missiota lähentää EU-kansalaisia ja unionia tarjoamalla ihmisille väylä tuoda julki ajatuksiaan Euroopan tulevaisuudesta sekä siitä, kuinka EU voisi paremmin toimia kansalaistensa hyväksi. Konferenssin toimintaperiaate onkin hyvin samankaltainen kuin tämän vuoden Linnaseminaarinkin, sillä se toteutetaan kaikkialla EU:n alueella järjestettävien tapahtumien, paneelikeskustelujen ja digitaalisilla alustoilla käytävien dialogien avulla. Konferenssia koskevissa tiedonannoissaan komissio on myös alleviivannut nuorten eurooppalaisten osallistumisen merkitystä, ja voidaankin kiistatta sanoa, että juuri tätä osa-aluetta Eurooppanuorten Linnaseminaari 2021 tukikin erinomaisesti. Koronapandemian riepottelemassa, turbulentissa ja alati muuttuvassa maailmassa demokratian vahvistaminen Euroopan tulevaisuuskonferenssin kaltaisten, täysin uusien toimintamallien avulla on elintärkeää.
Euroopan komissiota Linnaseminaarissa edusti Ismo Ulvila. Ulvila on komission Suomen-edustuston kansalaisviestinnän päällikkö, ja ennen tehtävään siirtymistään Ulvila on tehnyt pitkän uran ilmastopolitiikan ja päästökaupan parissa. Ulvilan tunnin mittainen puheenvuoro käsittelikin laajasti eurooppalaisen ilmastopolitiikan kehitystä ja tulevaisuutta hänen korostaessaan muun muassa ilmastopolitiikan diplomaattisia vaikeuksia sekä ilmastoinvestointien monimutkaisuutta. Edellä mainittujen teemojen lisäksi isossa osassa oli myös ilmastonmuutoksen vaativan taloudellisen pääoman saatavuus. Ulvila alleviivasi esimerkiksi sitä, kuinka perinteisesti hiilineutraalin talouden saavuttamiseksi on käytetty laajalti erilaista regulaatiota ja sääntelyä, mutta EU:n toimesta myös kosolti positiivisia, taloudellisia attribuutteja. Ulvilan mukaan varsinkin Euroopassa pääomasta ei suinkaan ole puutetta, vaan lähinnä ongelmaksi muodostuu kyseisen pääoman mobilisointi ilmastotoimiin.
Regulaation ja sääntelyn, sekä ilmastotoimiin kannustamisen välinen suhde onkin EU:n ilmastostrategiassa keskeisessä osassa. Talouden ja sääntelyn ennustettavuus on avainasemassa yritysten tehdessä investointeja, sillä ennustettava ilmasto- ja talouspoliittinen ympäristö tarjoaa yrityksille ja yksityisille toimijoille niiden kipeästi kaipaamaa vakautta. Kyseinen vakaus puolestaan tarjoaa ajoissa liikkeellä oleville toimijoille myös mahdollisuuden etulyöntiasemaan tulevaisuudessa, ja tähän liittyen UIvila korostikin markkinoiden vääjäämätöntä muutosta kohti hiilineutraalimpaa tulevaisuutta. Tämän kehityksen kelkasta yhdenkään markkinataloudessa kilpailevan toimijan ei tulisi missään nimessä tippua.
Euroopan tulevaisuus – kansalaisten näkemysten summa?
Kaiken kaikkiaan Linnaseminaari 2021 käsitteli laajasti ja monialaisesti niitä haasteita, joita EU uuden vuosikymmenen alussa on jo kohdannut sekä tulee edelleen kohtaamaan. Ilmastonmuutos, globalisaation jatkuvasti muovaama kansainvälisen politiikan kenttä sekä digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet ovat kaikki osa sitä keskinäisten riippuvuuksien verkkoa, jonka keskellä EU:n tulee tulevina vuosina pystyä luovimaan. Samaan aikaan EU:n jäsenmaiden sisäiset demokraattiset kriisit valottavat Euroopan tulevaisuuskonferenssin kaltaisten projektien tärkeyttä. EU koostuu jäsenmaidensa, suvereenien kansallisvaltioiden, lisäksi kansalaisistaan ja heidän haaveistaan, huolistaan ja toiveistaan. Näiden kuuleminen on sekä demokratiaa että itse EU:n legitimiteettiä ja varteenotettavuutta kasvattavaa ja vahvistavaa politiikkaa, jonka kunnianhimo on suorastaan virkistävää. Eurooppanuoret kantoi oman kortensa kansalaisten ajatusten kekoon omalla tulevaisuusvisiollaan, joka julkaistiin nimellä Liittovaltio – Näkemys Euroopan tulevaisuudesta. Linkki julkaisuun löytyy täältä.
TEKSTI Ella Kivisaari