Kommentti: Sodan kärjistyminen Ukrainassa on estettävissä

Venäjällä toimii rahasto, johon taltioidaan öljyn viennistä saatua tuottoa. Sodan alkua edelsi Venäjällä laaja konsensus raaka-aineiden viennin takaamiseksi, minkä aikana Venäjä kävi aktiivista keskustelua Unkarin presidentin kanssa. Putinin entinen kollega Vladimir Surkov lanseerasi suvereenin demokratian käsitteen, jolla lyötiin viimeinen naula arkkuun länsisuhteille. Vastakkainasettelua on ollut viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana ydinasesopimusten noudattamisessa, Mustanmeren voimatasapainossa (Yhdysvaltojen lisääntynyt aktiivisuus 1990-luvulla), talousjärjestelyissä Neuvostoliiton romahduttua, kansainvälisessä talousyhteistyössä (Venäjän ulossulkeminen G-ryhmästä) ja nyt nähdyssä kauppasulussa.

Putin puhuessaan viime vuosikymmenellä yleisölle usein viittasi toisen maailmansodan ja jopa useiden vuosisatojen takaisiin historiallisiin tapahtumiin. Häntä häiritsi tuolloin puhuessa yleisölleen NATOn joukot Mustallamerellä. Hän viittasi siihen, kuinka Venäjä olisi puolustanut intressejään alueella jo 1600-luvulta lähtien. Krimin niemimaan sodassa 1853-1855 Venäjä yritti pärjätä edullisella vehnän viennillä. Nyt Venäjä vie vehnää Ukrainalta ja on suorittanut eräänlaisen sotilaallisen kauppasaarron. Krimin niemimaa oli merkityksellinen niin kaksi vuosisataa sitten, kuin vuoden 2014 maaliskuussa, kun Venäjä otti alueen haltuunsa. Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitto kävi pitkää sotaa alueella ja sotilaiden määrä korvasi laadun. Nyt meneillään olevaa sotaa on kuvailtu myös hitaasti eteneväksi.

Ukrainan ja Venäjän välien kiristymistä edelsi demarkaatiokysymys, johon maat eivät päässeet sopuun ennen Maidanin aukion verilöylyä. Demarkaatiosta puhuttiin Sevastopolin vuokra-ajan pidentämisen yhteydessä. Neuvotteluhalukkain presidentti näyttää olevan Emmanuel Macron. Toisen maailmansodan aikana de Gaulle tarjosi Neuvostoliitolle Normandie-Niemen-sotilasjoukon. Tällä hetkellä keskustellaan kriisin samannäköisyydestä ensimmäisen maailmansodan kanssa, mutta ensimmäisen maailmansodan Versaillesin rauhansopimuksessa Venäjä suljettiin ulos. Nyt maa on kriisipesäkkeen keskiössä. Valko-Venäjän avustuksesta sodan liikekannallepanon yhteydessä puhutaan yllättävän vähän, vaikka kritiikkiä paranisi olla enemmän, sillä Valko-Venäjää Putin on kuvannut ‘’sielunveljekseen’’.

TEKSTI: Olga Vatka
Politiikan tutkimuksen maisteri, Helsingin yliopisto

KUVA: Pixabay