Suomen ja Unkarin viime viikkoina käymä nokkapokka oikeusvaltioperiaatteesta ja sen noudattamisesta on jatkunut jo useita viikkoja. Kuten suomalaisessa mediassakin on todettu, Unkarin kritiikki johtuu pelosta että rahahanat EU:sta tyrehtyvät. Unkarin esittämä kritiikki ei kuitenkaan ole ollut poikkeuksellista viime vuosina.
Slovakian uusi liberaali presidentti Zuzana Čaputová leimattiin unkarilaisessa mediassa Sorosin agentiksi ja EU:lle oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Unkarissa raportoinut meppi Judith Sarghentini on saanut niskaansa paljon uhkailuja, joka on johtanut hänen toteamiseensa, ettei hän uskaltaisi liikkua yksin Budapestissä. Valtiovalta taas on kutsunut Ruotsin suurlähettilään useaan “keskusteluun”, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.
Poikkeuksellista tilanteessa sen sijaan on vahva reaktio Suomessa, jossa unkarilaisten poliitikkojen lausunnoista nousi poikkeuksellisen kova poru. Vääräleuka voisi sanoa tämän johtuvan siitä, että suomalaiset eivät kestä kritiikkiä ulkomailta, kuten vuosikymmen sitten Berlusconin mollatessa Suomea.
Unkarin lausunnot tuomittiin Suomessa hyvin pitkälti puoluerajojen yli lukuun ottamatta Viktor Orbánia kannattavaa blokkia, jonka vastaanotto erottui selkeästi muista. Jussi Halla-aho muun muassa piti Unkarin esittämää kritiikkiä aiheellisena ja kommenttipalstoilla perussuomalaisten kannattajiksi tunnustautuvat henkilöt olivat samoilla linjoilla, toistellen kuinka itse asiassa Suomen tulisi seurata Unkarin esimerkkiä. Orbán on onnistunut brändäämään hallintojärjestelmänsä maahanmuutto- ja globalisaatiokriitikoiden ihmemaana, samalla kun liberaalin demokratian kannattajien huoli maan tilanteesta lisääntyy, ja aiheellisesti.
Ehkä Suomi on näyttänyt esimerkkiä siitä, miten Unkarin käyttäytymiseen kannattaisi laajemminkin suhtautua: asettamalla vasta-argumentteja ja puuttumalla myös Unkarin hallituksen käyttämään retoriikkaan. Toinen asia onkin sitten, ovatko muut maat valmiita samaan.
TEKSTI Jani Korhonen
KUVA Gerrit Vermeulen / Unsplash
Kirjoittaja on Unkariin ja Balkanin maihin erikoistunut filosofian maisteri, joka opiskelee tällä hetkellä toista maisterintutkintoaan CEU-yliopistossa Budapestissä.