Kuka tutkii Euroopan unionin varoihin liittyviä petoksia ja varmistaa, että EU-varat päätyvät aidosti talousarvioissa esitettyihin kohteisiin? Onko kyseessä huippusalainen EU-organisaatio, joka operoi petoksien ja salakuljetuksien maailmassa jälkiä jättämättä EU:n hyväksi? Petoksiin ja salakuljetuksiin liittyviä rikoksia tutkitaan vuosittain satoja, ja tutkimusten myötä EU-budjettiin saadaan palautettua satoja miljoonia euroja veronmaksajien rahoja. Valmisteilla oleva EU:n elpymisrahasto ja kunnianhimoiset ilmastotoimet tulevat entisestään korostamaan petoksentorjunnan merkitystä.
Euroopan unionin petoksentorjuntavirasto, euronörteille tutummin OLAF, perustettiin vuonna 1999. Edellinen toimintavuosi 2019 oli näin viraston kahdeskymmenes ja tuolloin virastossa työskenteli miltei 400 petoksentorjuntaan erikoistunutta virkahenkilöä. Viraston tehtävänä on yksinkertaisesti tutkia EU-varoihin liittyvää korruptiota ja petoksia sen varmistamiseksi, että yhteiset varamme päätyvät aidosti niille suunniteltuihin kohteisiin.
Läpinäkyvyyden, kansalaisten luottamuksen ja EU-myönteisyyden kannalta kyse on yhdestä tärkeimmästä EU-toimielimestä. Virastoa johtaa suomalainen ministerinä, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä ja europarlamentaarikkona uransa aikana toiminut Ville Itälä.
Vuonna 2019 virasto sai toiminnallaan palautettua 485 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja osaksi EU-budjettia. Petoksiin liittyviä tutkimuksia suoritettiin loppuun yhteensä 181 kappaletta ja uusia tutkimuksia aloitettiin yli 220 kappaletta. Alati muuttuvassa maailmassa valitettavasti myös rikollisuus kehittyy. Virasto joutuu tulevaisuudessa taistelemaan kasvavaa, rajat ylittävää ja ovelampaa rikollisuutta vastaan.
Koronakriisi ja sitä myötä valmisteilla oleva elpymisrahasto alleviivaavat viraston elintärkeää merkitystä entisestään myös tulevaisuudessa. Oli rahaston loppusumma tai hallinnollinen ulottuvuus mitä laatua tahansa, tarvitaan sitä valvomaan vahva ja osaava petoksentorjuntaan erikoistunut toimija. Onkin syytä pohtia, tulisiko viraston resursseja lisätä tulevan elpymisrahaston myötä. Paljon tunteita herättävän elpymisrahaston kohdalla avoimuus ja petoksentorjunta ovat tärkeässä roolissa, kun kyseessä on EU:n tulevaisuus ja kansalaisten luottamuksen saavuttaminen.
[bctt tweet=”Alati muuttuvassa maailmassa valitettavasti myös rikollisuus kehittyy. Kuka tutkii yhteisillä varoillamme tehtyjä petoksia?”]
Olemattomia MEP-avustajia ja laitonta tupakkabisnestä
Virastolla on valtuudet ulottaa tutkimuksensa kaikkiin unionin menoluokkiin. Suurimpia menoluokkia tutkimuksien kannalta ovat muun muassa rakennerahastot ja maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämisrahastot. Tutkimuksia kohdistetaan tarvittaessa myös sisäisesti EU-virkamiehiin sekä europarlamentaarikkoihin eli meppeihin.
Virasto on onnistunut paljastamaan historiansa aikana esimerkiksi yksittäisen mepin käyttäneen väärin yhteisiä varojamme miltei 40 000 euron edestä. Meppi ei selvinnyt tilanteesta puhumalla ja esittelemällä kenkälaatikosta löytyviä kuitteja, vaan tuomioksi luettiin kaksi vuotta vankeutta. Vuonna 2019 saatiin päätökseen tutkinta, jossa meppi oli palkannut avustajakseen oman kumppaninsa, joka samanaikaisesti toimitti mepille yrityksensä kautta palveluita. Avustajaksi palkattu kumppani ei kuitenkaan koskaan muuttanut Brysseliin eikä toimittanut esiteltyjä palveluita. Virasto suosittelikin, että meppi ja avustajaksi palkattu kumppani palauttavat parlamentille 200 000 euroa.
Talousarviotukien ja EU-toimielimiin liittyvien petosten ohella virastoa työllistää alati kasvava laiton tupakkabisnes. Vaikka tupakointi on vähentynyt Suomessa jo 1960-luvulta alkaen, muodostaa tupakan salakuljetuksen valvominen ja estäminen merkittävän prioriteetin virastolle. Viraston toimien ja onnistuneen yhteistoiminnan ansiosta vuonna 2019 takavarikoitiinkin yli 250 miljoonaa laitonta savuketta ja laittomia tupakkatehtaita saatiin suljettua. Kyseessä on merkittävä saavutus, sillä lopulta kunkin jäsenmaan terveydenhuolto kantaa tupakoinnista koituvat seuraukset. Onkin elintärkeää, että veroja kiertävät laittomat tupakkatehtaat ja salakuljettajat saadaan vastuuseen.
Petoksia kaikille yhteisen ympäristön kustannuksella
Euroopan unioni on päätöksillään ottanut ratkaisevan roolin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Päätökset on tehty yhdessä sopien ja unioni on asettanut uskottavat tavoitteet ilmastonmuutoksen vastaisille toimille. Unioni on esimerkiksi sitoutunut vähentämään päästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ja taloudesta on tavoitteena tehdä kokonaan ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.
Kunnianhimoisilla ja ympäristölle elintärkeillä tavoitteilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Yhdessä sovitut raamit ja laadittu lainsäädäntö saattavat lisätä ympäristöön liittyvien petosten riskiä ja määrää. EU:n yhteisten ja uraauurtavien tavoitteiden kannalta on erittäin valitettavaa, että virasto on kasvavissa määrin joutunut selvittämään ympäristöön liittyviä petoksia.
Tunnetuin ja samalla räikein viraston tutkima ympäristöön liittyvä petos on varmasti autonvalmistaja Volkswagenin päästöhuijausskandaali. Volkswagenin autot tuottivat mittaustilanteessa autoon asennetun laitteen avulla vähemmän päästöjä kuin varsinaisessa ajossa. Tapaus päätyi petoksentorjuntaviraston pöydälle, koska Euroopan Investointipankki oli myöntänyt Volkswagenille 400 miljoonan euron suuruisen lainan, jolla oli tarkoitus tutkia, miten päästöjä saataisiin vähennettyä.
[bctt tweet=”Houkuttelevatko kunnianhimoiset ympäristötavoitteet ja elpymisrahasto petoksien tielle?”]
Petoksentorjunnan seuraavat 20 vuotta
Yhteisille varoille perustuva Euroopan unioni tarvitsee toimiakseen vahvan petoksentorjuntaviraston. Uudet haasteet viittaavat siihen, että viraston merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan entisestään. Ilmastonmuutoksen torjuminen tulee nähdä unionimme alueen yrityksissä ja tulevissa innovaatioissa mahdollisuutena – vakavaa ilmastokriisiä ei tule käyttää petoksen välineenä.
Yksi petoksentorjuntaviraston kohtaamista tulevaisuuden haasteista on ehdottomasti laadukkaan tutkinnallisen tason säilyttäminen huolimatta vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta. Viraston kohtaama työmäärä tulee tulevaisuudessa varmasti kasvamaan ja rikollisuuden sekä petoksien muodot ovat entistä kehittyneempiä.
Vaikka työntekijäresurssit eivät kasvaisikaan, on elintärkeää ylläpitää petoksentorjuntaviraston teknillistä valmiutta ja osaamista. Tulevaisuudessa teknologialla ja tiedon jakamisella tulee olemaan entistä isompi rooli laajamittaisten petoksien selvittämisessä ja veronmaksajien rahojen palauttamisessa.
[bctt tweet=”Olemattomia avustajia ja laitonta tupakkabisnestä. Toimittajamme Atte Isoaho kirjoitti Euroopan petoksentorjuntaviraston onnistumisista ja tulevaisuuden haasteista.”]
TEKSTI Atte Isoaho
KUVA Elisabeth Broeckaert, OLAF
Kirjoittaja on eduskunnassa työskentelevä kirkkohistoriaan sekä politiikan ja organisaatioiden tutkimukseen paneutunut teologian maisteri. Hän on aiemmin työskennellyt meppitoimistossa Euroopan parlamentissa sekä Ulkoministeriössä Pohjoisen Euroopan yksikössä.