[vc_row][vc_column][vc_column_text]Euroopan tulevaisuus puhuttaa paraikaa paitsi Iso-Britannian alkaneen EU-eron myös Euroopan komission maaliskuussa julkaiseman valkoisen kirjan vuoksi. Siinä esitellään viisi Euroopan unionin tulevaisuusskenaariota. Eurooppanuoret päätti lähestyä komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataista ja puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin neuvonantajana toimivaa Aura Sallaa kysellen, miltä Euroopan tulevaisuus heidän silmissään näyttää.
Katainen: EU ei ole kolmas osapuoli
Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen vieraili huhtikuussa Helsingissä esitelmöimässä Euroopan unionin tulevaisuudesta. Kataisen mukaan erityisesti Britannian EU-jäsenyydestä viime kesäkuussa pitämä kansanäänestys ja sen eroa puoltava tulos ovat pakottaneet unionin päättäjät pohtimaan uudella tavalla sen tulevaisuuden suuntaa.
– Brexitin jälkeen ollaan rakentamassa uutta EU:ta, jolla on 27 jäsenmaata. Uusi unioni tulee olemaan toisenlainen kuin se, jonka tunsimme aiemmin.
Euroopan unionin suurin haaste on Kataisen mukaan itse unionin ja sen jäsenmaiden toisistaan etääntyminen. Hän on huomannut, että ihmiset näkevät Euroopan unionin usein ”kolmantena osapuolena”.
– Monien mielestä on peiliin katsomisen aika, mutta ketkä ovat niitä joiden pitäisi katsoa peiliin? Monet ihmiset eivät tiedä siitä, mitkä ovat heidän oikeutensa Euroopan unionin kansalaisina.
Kataisen mukaan unionin pitäisi pyytää kansalaisia antamaan suoria vastauksia siihen, mitä he odottavat sen toiminnalta. Tässä kyse ei ole liittovaltiokeskustelusta tai Euroopan unionin lipun käytöstä vaan jostain astetta syvällisemmästä – siitä mihin asioihin unionin toiminnassa halutaan keskittyä.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli 1. maaliskuuta Euroopan parlamentin täysistunnossa komission laatiman valkoisen kirjan Euroopan unionin tulevaisuuden skenaarioista. Se esittelee viisi ehdotusta unionin kehittämiseksi. Katainen näkee niissä kaikissa mahdollisuuksia ja toivoo, että tavoitteissa onnistutaan.
– Toivon, että tyttäreni pystyvät tulevaisuudessa työskentelemään ja opiskelemaan vapaasti rajattomassa Euroopassa.
Kataisen mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen ja sisämarkkinoiden toimivuuden takaaminen ovat asioita, joihin pitäisi puuttua. Lisäksi EU:n pitäisi keskittyä turvallisuuteen ja puolustukseen.
– Vaikka minulla on hyvä luottamus Suomen puolustusvoimiin ja poliisiin, en usko, että he pystyvät yksin ylläpitämään turvallisuutta. Ainoastaan yhteistyössä muiden jäsenmaiden kanssa voidaan taistella terrorismia vastaan.
[/vc_column_text][vc_single_image image=”352″ img_size=”full”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Salla: Tulevaisuuden Eurooppa on meidän
Brysselissä vuodesta 2014 lähtien uraa tehneestä Aura Sallasta tuli lokakuussa Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin neuvonantaja. Myös hän uskoo vahvasti Euroopan tulevaisuuteen, vaikka mannerta koettelevat nyt uudet haasteet.
– Sisämarkkinoiden toiminnassa on edistytty hyvin, samoin talousunionin kehittämisessä. Esimerkiksi pankkiunionin osalta on otettu merkittäviä askeleita oikeaan suuntaan. Hieno esimerkki eurooppalaisesta yhteistyöstä on myös Erasmus-vaihto-ohjelma. Suurimmat kehityskohteet löytyvät taas unionin toimielinten toiminnasta, vallanjaosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralta. Mielestäni EU:n tulisi keskittyä toimimaan politiikan aloilla, joissa on järkevää tehdä päätöksiä Euroopan tasolla, esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä talous- ja ilmastoasioissa. Muun muassa maataloustukia koskevat asetukset tulisi jättää kansalliseen toimivaltaan.
Paljon huomiota on viime vuosina herättänyt myös jäsenmaissa kasvanut populistinen kuohunta. Salla näkee populismin aallon kuitenkin ohimenevänä ilmiönä.
– Hollannin vaalit antoivat jo hyvää esimakua siitä, että kyllästyminen populistien katteettomiin lupauksiin kääntää tunnelmaa Euroopassa yhteistyömyönteisempään suuntaan. Populismin vastavoimana toimivat vastuulliset poliittiset puolueet saavat takaisin kannatustaan. Jo nyt nähdään marsseja EU:n puolesta, ja mikäli Eurooppa-myönteiset voimat voittavat myös Ranskassa, ja tämä on väistämätöntä Saksassa, alkaa yleinen mielipide olla ennemminkin EU-myönteinen kuin -kielteinen.
Salla ei kuitenkaan usko asennemuutosten heijastuvan Euroopan parlamentin vaalien äänestysaktiivisuuteen. Suomessa aktiivisuus niissä on ollut puhtaasti kotimaisia vaaleja alhaisempi. Seuraavat vaalit pidetään kesällä 2019, vain pari kuukautta eduskuntavaalien jälkeen.
– Suomessa järjestetään eduskuntavaalit näillä näkymin vajaa kaksi kuukautta ennen Euroopan parlamentin vaaleja, eli vaaliväsymys näkyy valitettavasti varmasti äänestysaktiivisuudessa. Olisin itse ollut ehdottomasti vaalien yhdistämisen kannalla, mutta yhdistäminen näyttää epätodennäköiseltä. Toivon, että Euroopan parlamentin vaaleissa on ensisijaisesti ehdolla asiaan perehtyneitä ja nimenomaan Euroopan parlamenttiin tähtääviä ja siellä hyviin tehtäviin pyrkiviä ehdokkaita.
Aura uskoo Suomen kasvattavan uutta Eurooppa-myönteistä sukupolvea. Hän kannustaakin entistä tiiviimpään yhteistyöhön eurooppalaisten arvojen ajamiseksi.
– Ollaan rohkeasti eurooppalaisia ja osoitetaan meitä edeltäville sukupolville, että olemme yhtä lailla eurooppalaisia kuin suomalaisia. Me näemme yhtenäisen Euroopan täynnä mahdollisuuksia. Olemme myös valmiita tekemään töitä näiden mahdollisuuksien eteen – yhdessä kaikkien unionin maiden kansalaisten kanssa. Tulevaisuuden Eurooppa on meidän.
Lars Sjöblom & Karoliina Rajala[/vc_column_text][vc_single_image image=”343″ img_size=”full”][vc_column_text]Jean-Claude Junckerin poliittisen strategiakeskuksen neuvonantaja Aura Salla ja Euroopan unionin komissaari Jyrki Katainen.
Kuvat: Annika Miettinen ja Euroopan komissio[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
