Eurooppanuorten asiantuntija- ja järjestömedia Tähdistön eurovaalisarja jatkuu läpi vaalikevään! Joka torstai haastamme kevään eurovaaliehdokkaita kommentoimaan yhtä tällä hetkellä EU-keskustelussa vallitsevaa teemaa. Tällä viikolla maahanmuuttopolitiikkaa kommentoivat Matilda af Hällström (Kokoomus), Mia Haglund (Vasemmistoliitto) ja Yannick Lahti (SDP).
Matilda af Hällström, Kokoomus
”Lapsia kuolee Välimerellä. Uusnatsit marssivat Euroopan suurkaupunkien kaduilla. EU-jäsenmaat haluavat sulkea rajojaan. Populistiset liikkeet yrittävät kalastella ääniä yksinkertaisella muukalaisvastaisella retoriikalla. Liioittelematta voidaan todeta, että muuttoliike on tuonut uusia ulottuvuuksia eurooppalaiseen politiikkaan.
EU:n perustana ovat neljä vapautta: ihmisten, pääoman, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus maiden rajojen yli. Nämä vapaudet vaarantuvat, kun jäsenmaat tekevät passintarkastuksia rajoillaan. Unkari on pyrkinyt sulkemaan Kroatian vastaisen rajansa. Ruotsi on ottanut käyttöön passitarkastukset Tanskan-rajallaan. Vapaan liikkuvuuden periaate on murenemassa silmiemme edessä, koska EU ei ole löytänyt ratkaisua maahanmuuttokriisiin.
Nostan kissan pöydälle: mitä heikommat ulkorajat, sitä kovemmat sisärajat. Mitä kovemmat sisärajat, sitä heikommat sisämarkkinat. Mitä heikommat sisämarkkinat, sitä heikompi kilpailukyky.
On todettava, että tiukka ulkorajojen valvonta ja vapaa liikkuvuus näiden sisällä ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Kovat ulkorajat ovat toisin sanoen edellytys vapaalle liikkuvuudelle. Komissio onkin jo esittänyt Frontexin eli yhteisen rajavalvonnan vahvistamista.
Tämän lisäksi EU:n on tehtävä kaksi asiaa. Ensimmäinen asia on pakolaiskeskusten perustaminen EU:n sisä- ja ulkopuolella. Näissä keskuksissa selvitettäisiin siirtolaisten tarve turvapaikkaan. Näin varmistetaan oikeudenmukaisuus. Nyt Eurooppaan pääsevät ainoastaan he, joilla on varaa maksaa salakuljetuksesta. Meidän on oltava oikeudenmukaisia niille, jotka tarvitsevat suojelua, ankaria niille, jotka käyttävät heikompiaan hyväkseen, ja tiukkoja niille, jotka pyrkivät rikkomaan sääntöjä. Pakolaiskeskukset ovat yritys pelastaa ihmishenkiä ja vaikeuttaa salakuljettajien mahdollisuuksia tehdä ihmiskauppaa.
[bctt tweet=”Meidän on oltava oikeudenmukaisia niille, jotka tarvitsevat suojelua, ankaria niille, jotka käyttävät heikompiaan hyväkseen, ja tiukkoja niille, jotka pyrkivät rikkomaan sääntöjä.” username=”eurooppanuoret”]
Ratkaisu ei ole täydellinen, mutta se on paras mahdollinen. EU:n ulkopuolella sijaitsevat pakolaiskeskukset takaavat sen, että yksittäiset maat, kuten Italia tai Kreikka, eivät joudu kantamaan koko taakkaa. Taakanjako jakaa mielipiteitä, mutta samalla on myös muistettava, että mikäli Venäjältä tulisi yhtäkkiä suurempi määrä turvapaikanhakijoita, Suomi toivoisi voivansa jakaa taakkaa solidaarisesti muiden EU-maiden kanssa. Taakanjako on Suomen edun mukaista.
Toinen asia on turvapaikkajärjestelmän uudistus. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikkahakemus on käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hakija ensin saapuu. Siirtolaiskriisin 2015-2016 aikana asetusta ei kuitenkaan noudatettu, vaan turvapaikanhakijat valitsivat käytännössä itse, mistä hakivat turvapaikkaa. Nyt uudistus on jumiutunut EU-koneistoon – ensi kaudella tulisi päättää, miten edetä.
Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttopolitiikassa tulee tehdä ero humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan ja työperäisen maahanmuuton välillä. Tätä populistit eivät aina tee. On selvää, että jokaisen EU-maan on käsiteltävä turvapaikkahakemukset ja mahdollisuuksien mukaan tarjota turvapaikka, jos turvapaikanhakijan henki on vaarassa. Tämän edellyttää myös YK:n pakolaissopimus, jonka osapuolena Suomi on.
On myös selvää, että työtä tekevät ovat aina tervetulleet. Asiantuntijoiden mukaan työperäinen maahanmuutto on Suomen kohtalonkysymys. Työ onkin yksi parhaimpia tapoja integroitua. Ilman ulkomaalaisia työntekijöitä on oletettava, että esimerkiksi Helsingin tai Pariisin joukkoliikenne pysähtyisi. ”
Mia Haglund, Vasemmistoliitto
”’Rajat kiinni’ on ilmaisu ja poliittinen vaatimus, jota kuulemme nyt ympäri Eurooppaa. Vaikka saatamme pitää vaatimuksen ääniä marginaalisina, on vaatimus kuitenkin johtanut muutoksiin Suomen ulkomaalaislaissa. Tehdyt muutokset lakimuutokset lisäävät paperittomuutta, tekevät turvapaikan saaneiden perheenyhdistämisen käytännössä mahdottomaksi ja maahanmuuttoviraston maakohtaiset turvallisuuskatsaukset kertovat täysin päinvastaista eri maiden turvallisuustilanteista kuin Global Peace Indexin kaltaiset kansainväliset vertailut. Vastaavia muutoksia ja yhteiskunnallisen ilmapiirin tiukennuksia nähdään ympäri Eurooppaa.
Kun Eurooppaan vuonna 2015 tuli aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita, siitä seurasi poliittinen kriisi. Kriisiä eivät aiheuttaneet turvaa hakevat ihmiset, vaan maidemme poliittisten instituutioiden kyvyttömyys vastata tilanteen vaatimuksiin. Sen sijaan, että päättäjät olisivat keskittyneet resursoimaan ja kehittämään vastaanottoa, länsimaiden poliitikot halusivat hallita ihmisiä rajoittamalla pääsyä maihin. Tämän politiikan seurauksia elämme nyt vuonna 2019, jolloin globaali pakolaistilanne on useiden pitkittyneiden konfliktien takia historiallisen vakava. Maailmanlaajuisesti yli 68 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetakseen sotaa ja vainoa. Heistä yli 25 miljoonaa on pakolaisina kotimaansa ulkopuolella. Vastuu pakolaisten auttamisesta ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti valtioiden kesken. Pakolaisista 85 prosenttia oleskelee köyhissä ja kehittyvissä maissa, ja neljä viidestä pakolaisesta oleskelee lähtömaiden naapurimaissa. Yli puolet pakolaisista on lapsia.
Kuitenkin turvapaikanhakijoiden määrä Eurooppaan on vähentynyt vuoden 2015 jälkeen. Tähän on vaikuttanut EU:n ja jäsenmaiden kiristynyt raja- ja turvapaikkapolitiikka sekä kolmansien maiden kanssa tehty yhteistyö, etupäässä EU:n ja Turkin kyseenalainen liittoutuminen, jonka tavoitteena on ollut vähentää turvapaikanhakijoiden saapumista unionin alueelle ja tehostaa hakijoiden palautuksia.
[bctt tweet=”Globaalit taloudelliset valtasuhteet vahvistavat eriarvoisuutta sekä maiden sisällä että maiden välillä. Liikkuvuus on ihmisille mahdollisuus toisaalta paeta sotaa ja vainoa, mutta myös köyhyyttä, työttömyyttä ja näköalattomuutta. ” username=”eurooppanuoret”]
Globaalit taloudelliset valtasuhteet vahvistavat eriarvoisuutta sekä maiden sisällä että maiden välillä. Liikkuvuus on ihmisille mahdollisuus toisaalta paeta sotaa ja vainoa, mutta myös köyhyyttä, työttömyyttä ja näköalattomuutta. On täysin kestämätöntä ylläpitää nykyaikaista rajajärjestelmää jossa parhaiten toimeentulevat voivat passien ja helposti saatavilla olevien viisumien avulla muuttaa ja matkustaa ympäri maailmaa – se on samaan aikaan törkeää luokkapolitiikkaa ja globaalia rasismia. Suomen passilla pääsee ilman viisumia 178 maahan – Afganistanin passilla pääsee 28 maahan. Usean Euroopan maan kansalaisuuden voi myös ostaa, jos on tarpeeksi rahaa.
Nykyinen rajapolitiikka koituu kohtaloksi liian monelle. Viime vuonna matkalla Eurooppaan menehtyi 2 299 henkilöä, vuonna 2016 jopa 5 143. EU:n tulisi tehdä täyskäännös raja- ja siirtolaispolitiikkansa suhteen. Ensiksi kaikkien maiden tulisi lisätä vastaanotettavien kiintiöpakolaisten määrää ja kaikista Schengenin sisäisistä rajatarkastuksista tulee luopua. Työelämään liittyvät ongelmat kuten palkkadumppaus, jotka usein liitetään maahanmuuttoon, on ratkaistavissa takaamalla ulkomaalaisille työntekijöille työntekomaan työehtosopimusten mukainen palkka ja muut työehdot. Tämän periaatteen noudattamista pitää valvoa tiukasti ja valvontaan perustettavalle Euroopan työviranomaiselle on annettava vahvat valtuudet puuttua epäkohtiin. Euroopan unionin on kyettävä vastaamaan lisääntyvässä määrin muun muassa lisääntyvään ilmasto- ja ympäristöpakolaisuuteen, joka uhkaa muodostua jopa nyt nähtävää pakolaisuutta laajemmaksi ongelmaksi. Humanitaarisen maahanmuuton keinojen lisäksi turvallisia ja laillisia reittejä tulee lisätä myös muuta laillista maahanmuuttoa edistämällä, jotta esimerkiksi työ- ja perheperusteinen maahanmuutto ikääntyvään Eurooppaan on mahdollista. Pidemmän aikavälin tavoitteen tulisi olla laajentaa nykyisen Schengen-alueen vapaa liikkuvuus globaaliksi järjestelmäksi ja saada rajat auki.”
Yannick Lahti, SDP
”Eurooppa ja Euroopan unioni tulevat olemaan maahanmuuton kohde ainakin seuraavien 20 vuoden ajan. Työperäinen maahanmuutto on tarpeellista lähes koko Euroopan alueella, myös Suomessa.
Humanitaaristen ongelmien kohteeksi lähtömaissaan joutuneet ihmiset ovat ymmärrettävästi hakeneet verrattain vauraasta Euroopasta turvaa, mutta jo moneen kertaan on jouduttu toteamaan, että maanosan kantokyky ei siihen vaaditussa mittakaavassa riitä, mikäli emme uudista turvapaikkapolitiikkaamme sekä Dublin-järjestelmää koko EU-tasolla.
Kantokyvyn riittämättömyys on heijastunut muun muassa siinä, että viranomaiset eivät pysy perässä liikkujista ja tulijoista, mikä on aiheuttanut hallitsemattomuutta ja sen seurauksena esimerkiksi levottomuuksia ja kulttuurien välisiä konflikteja. Pahimmat levottomuudet ovat näkyneet väkivaltaisuuksina – ja myös kantaväestön aggressiivisuutena sekä maahanmuuttajia että paikallishallintoja vastaan. Tämä on väärin kaikkia osapuolia kohtaan. Kansainvälisistä turvapaikanhakija- sekä ihmisoikeussopimuksista on kuitenkin pidettävä kiinni ja kaikki Euroopan unioniin tulevat turvapaikkahakemukset tulee käsitellä poikkeuksetta.
[bctt tweet=”Kansainvälisistä turvapaikanhakija- sekä ihmisoikeussopimuksista on pidettävä kiinni ja kaikki Euroopan unioniin tulevat turvapaikkahakemukset tulee käsitellä poikkeuksetta.” username=”eurooppanuoret”]
Mikäli maahanmuuttoa ei saada hallintaan, on vaarana, että niin Euroopan kuin sen jäsenvaltioiden sekä ulkoiset että sisäiset ristiriidat saattavat unionin tulevaisuuden todelliselle vaakalaudalle.
Samanaikaisesti kun maahanmuuttopolitiikkaa on päivitettävä on pidettävä kiinni EU:n sisäisestä vapaasta liikkuvuudesta. Meidän ydinarvojamme ovat avoimuus, solidaarisuus ja vapaus. Puhutaan sitten maahanmuuttopolitiikasta missä kontekstissa tahansa on meidän aina pidettävä kiinni arvoistamme, kuitenkaan ihmisten – kaikkien Euroopassa asuvien – hyvinvoinnista tinkimättä.
Aivan kaikista tärkein yksittäinen hallinnollinen elementti täytyy olla maahanmuuttohakemusten käsittely jo Euroopan ulkopuolella. Mielellään mahdollisen maahanmuuttajan omassa kotimaassa, mutta mikäli se ei ole mahdollista, niin sitten kauttakulkumaassa. Tähän Euroopan on panostettava kenties merkittävimmin sen historiansa aikana. Tämä ei tule olemaan helppoa, halpaa, nopeaa tai erityisen mukavaa, mutta se on välttämätöntä.
Euroopan jäsenvaltiot on myös velvoitettava entistä syvempään yhteistyöhön maahanmuuttoasioiden käsittelyssä sekä ennen kaikkea yhteiseen henkiseen rintamaan, joka perustuu yhtäältä vahvaan humanitaariseen empatiaan, mutta myös niihin realiteetteihin, joilla varmistetaan maanosan elinvoima ja kantokyky pitkälle tulevaisuuteen.
Euroopan on ehdottomasti jatkossakin siis otettava vastaan maahanmuuttajia, mutta tarkempi ja kaikille selvät poliittiset sävelet helpottavat sekä kantaväestön suhtautumista asiaan, että maahanmuuttajien integroitumista paikalliseen yhteiskuntaan.
Parlamentissa pyrkisin S&D-ryhmän sisällä vaikuttamaan siihen, että meillä olisi selkeä puoluelinjaus maahanmuuttajien muutto- ja kotiutumisprosessin vaiheista. Toisin sanoen sen täytyy sisältää vaiheet maahanmuuttajaksi pyrkimisestä mahdolliseen hyväksymiseen sekä tarvittavan pitkäkestoisen prosessin kohdemaassa, jotta hyväksytyksi tulleet henkilöt eivät ajaudu uuden yhteiskunnan ja kulttuurin ulkopuolelle ja sitä kautta edelleen ongelmiin.
Olen valmis ottamaan laajaakin vastuuta asian käsittelyssä parlamentissa, mutta toki täytyy huomioida ison kentän lainalaisuudet. Lisäksi kampanjani perustuu jo nyt tämän asian esilletuontiin, ja sitä aion jatkaa myös jatkossa.
Kaikista maahanmuuttoon liittyvistä asioista sekä myönteisistä että kielteisistä on aina keskusteltava rehellisesti ja avoimesti, jotta emme poliittisesti anna ilmatilaa vastuuttomien ja vastakkainasettelua hakevien poliittistenkin ryhmittymien ongelmalliselle retoriikalle. Olisikin hyvä puhua edellä esitetyn mukaisesti eettisestä maahanmuuttopolitiikasta. Kaiken tämän sanottua on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vapaa liikkuvuus EU:ssa on yksi meidän tärkeimpiä ydinarvojamme, joista meidän ei tule tinkiä.”
Tähdistön eurovaalisarjan tekstit ilmestyvät joka torstai. Seuraavassa 9.5. ilmestyvässä osassa syvennymme ympäristöaiheisiin. Kannustamme esittämään kirjoittajille lisäkysymyksiä viikkoteemasta somessa!