Ensi viikolla käydään vaalit samaan aikaan kun parlamentarismi ja demokratia ovat uhattuja Euroopassa. Matala äänestysaktiivisuus on kaikissa kansanvaltaisissa maissa kasvava ongelma. Alhainen äänestysaktiivisuus vähentää myös päätöksenteon legitimiteettiä.
“Demokratia on huonoin valtiomuoto lukuun ottamatta kaikkia muita”, sanoi Winston Churchill. Hän oli luultavasti oikeassa. Euroopassa demokratia on pulassa. Kansanvallan periaatteita kyseenalaistetaan ja halveksitaan. Äänestysaktiivisuus on tasaisesti laskenut viimeiset 30 vuotta. Luottamus poliittiseen järjestelmään laskee valeuutisten myötä. Euroopan kansalliset parlamentit ja poliittiset järjestelmät ovat kokeneet ennennäkemättömiä muutoksia. Olipa sitten kyse Brexitistä tai Ruotsin hallitusneuvotteluista, voimme todeta, että eurooppalainen parlamentarismi on rappiolla.
Brexitin myötä Iso-Britannian alahuoneesta on tullut teatteri, jonka katsomossa istuvat sekä britit että eurooppalaiset, tietämättä siitä tulisiko heidän itkeä vai nauraa. Brexitissä yhdistyy farssin ja tragedian elementit, ja kuten huonossa draamassa, kohtaukset toistavat itseään.
[bctt tweet=”Brexitin myötä Iso-Britannian alahuoneesta on tullut teatteri, jonka katsomossa istuvat sekä britit että eurooppalaiset tietämättä tulisiko heidän itkeä vai nauraa.” username=”eurooppanuoret”]
Brexitin käsittely alahuoneessa on häpeä maalle, joka on antanut meille Magna Cartan ja modernin parlamentarismin. Jos alahuoneen seinät osaisivat puhua, ne kertoisivat meille siitä, miten alahuone on historiansa aikana selvinnyt vaikeistakin tilanteista demokratian keinoin. Vuonna 1782 pääministeri Frederick North joutui eroamaan epäluottamuslauseen seurauksena, sillä hän ei ollut onnistunut lopettamaan Amerikan sotaa. Toisen maailmansodan aikana Churchill lupasi alahuoneelle verta, hikeä ja kyyneleitä. Falklandin sota ja Irlannin pitkäperjantaisopimus jakoivat jyrkästi mielipiteitä. Lähes kaikki maan ja taivaan väliltä on kuultu, mutta parlamentarismin kehdossa, alahuoneessa, on Brexit täysin ennenkuulumatonta. Se tekee pilkkaa Euroopan modernille historialle ja kulttuurille, joka perustuu valistuksen periaatteisiin demokraattisesta enemmistövallasta.
Kreikan parlamentissa tapellaan nyrkein ja italialaiset kansanedustajat käyvät käsiksi toisiinsa. Unkarissa ja Puolassa hallitukset tekevät ongelmitta perustuslainvastaisia uudistuksia ilman opposition tukea. Vuonna 2015 pakolaiskriisi laittoi polvilleen EU:n ja koetteli kansallisten hallitusten päätöksentekokykyä sekä EU:n yhtenäisyyttä. Pakolaiskriisistä syntyi myös poliittinen kriisi. Portugalissa äänestysaktiivisuus oli viime parlamenttivaaleissa 48%. Puhumattakaan eurovaaleista, jossa Tšekin äänestysaktiivisuus oli vuonna 2014 vain 18%. Luottamus poliittiseen järjestelmään on heikentynyt. Tilanne Suomessa ei ole sen parempi. Eduskuntavaaleissa vuonna 2015 puolet alle 24-vuotiaista jätti äänestämättä. Ikuiset väännöt sotesta eivät ole lisänneet kansalaisten luottamusta poliittisiin päätöksentekijöihin.
[bctt tweet=”Poliittisen luottamuksen mureneminen ja sen puute ovat isoimpia uhkia yhteiselle mantereellemme. Äänestä ehdokasta, johon luotat. Se on paras vaihtoehto Suomelle ja Euroopalle.” username=”eurooppanuoret”]
Parlamentarismi on yksi hienoimmista asioista, mitä meillä on. Eurooppalaisuutemme perusolemus kiteytyy parlamentaarisiin perinteisiin. Ilman sitä emme olisi eurooppalaisia ja Eurooppaa ei olisi ilman parlamentarismia. Poliittisen luottamuksen mureneminen ja sen puute ovat isoimpia uhkia yhteiselle mantereellemme.
Ensi viikolla valitsemme 200 uutta kansanedustajaa tekemään päätöksiä puolestamme seuraavat neljä vuotta. Eduskuntavaalit ovat EU-vaalit. Ei vain siksi, että valitsemme uuden pääministerin, joka johtaa maamme EU-politiikkaa, mutta myös siksi, että onnistuneet eduskuntavaalit ovat kunnianosoitus yhteiselle eurooppalaiselle perinnöllemme. Äänestäjänä pystyt vaikuttamaan suoraan siihen, millaista politiikkaa tehdään seuraavat neljä vuotta. Äänestä ehdokasta, johon luotat. Se on paras vaihtoehto Suomelle ja Euroopalle.
TEKSTI Matilda af Hällström
KUVA Magnus Fröberg
Kirjoittaja toimii kansainvälisten asioiden puolestapuhujana suomalaisen poliitikan ytimessä. Hän on St Andrewsissä, Pariisissa ja Helsingissä opiskellut valtiotieteiden maisteri.