Eurooppa yhdessä sateenkaariliikkeen kanssa

Pitkin viimeisten vuosikymmenien matkaa Eurooppa on käsitteenä tullut laajasti liitetyksi sateenkaarivähemmistöjen oikeuksiin — niin pitkälti, että näiden oikeuksien katsotaan kuuluvan jo eurooppalaisiin arvoihin. Vaikka Euroopalla on ollut vahva rooli sateenkaariliikkeen historiassa, on sen käsite myös sateenkaarinäkökulmasta monitahoinen, ja suhde sateenkaariliikkeeseen kompleksinen.

[bctt tweet=”Miten Eurooppa liittyy sateenkaarioikeuksiin? Lue alta 👇”]
Euroopan katsotaan usein pitävän sisällään tietynlaista erityisyyttä — yhtenäisyyttä sisäisestä moninaisuudesta huolimatta. Eurooppa on mielikuviteltu sateenkaarimyönteiseksi monenlaisten toimijoiden toimesta ja monenlaisia tarkoituksia varten. Vaikka homomyönteiset ja homovastustajat eivät löydä yhteisymmärrystä siitä, miksi Eurooppa on erityinen, yhdistävät he molemmat “eurooppalaisen erityisyyden” sateenkaarioikeuksiin.

Varhaiset vaiheet

Sateenkaariliikkeet näkivat mahdollisuutensa edistää oikeuksiaan kansainvälisten organisaatioiden kautta jo varhain, alkaen 1970-luvun loppupuolella. Tultaessa 1980-luvulle, alkoivat sateenkaarioikeudet institutionalisoitua kahdessa eurooppalaisessa organisaatiossa: Euroopan neuvostossa ja Euroopan unionissa, tässä vaiheessa Euroopan parlamentissa.
Euroopan neuvosto aloitti aktivistiroolinsa tapauksessa Dudgeon v. the United Kingdom vuonna 1981, jossa se totesi, että Pohjois-Irlannin lainsäädäntö, joka kriminalisoi kahden miehen välisen seksin, rikkoo oikeutta yksityisen elämän kunnioitukseen. Dudgeonin voitolla oli huomattava symbolinen merkitys: se vahvisti, että oikeudenkäyntejä seksuaalivähemmistöjen oikeuksista on mahdollista voittaa, joka ei vielä siihen aikaan ollut täysin taattua.
Euroopan Parlamentti taas hyväksyi jo vuonna 1984 Squarcialupin raportin, joka totesi, että työsyrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella rikkoo yhtä Euroopan unionin perusperiaatteista: vapaata liikkuvuutta. Euroopan parlamentin rooli sateenkaariliikkeen liittolaisena vahvistui kymmenen vuotta myöhemmin, kun se hyväksyi Rothin raportin, joka vaati yhdenvertaisuutta edistäviä toimenpiteitä laajasti. Näihin toimenpiteisiin sisältyivät muun muassa samanarvoisuutta parisuhteissa ja vanhemmuudessa sekä laajempaa syrjintäsuojaa.

Vahvempi kytkentä instituutioihin

Sateenkaariliikkeen ja Euroopassa toimivien kansainvälisten organisaatioiden yhteistoiminnalla oli konkreettisia vaikutuksia. Eurooppalaisen paineen seurauksena homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin Pohjois-Irlannin lisäksi myös Irlannissa, Kyproksella ja Romaniassa. Vuonna 1999 voimaan astuneen Amsterdamin sopimuksen kolmannessatoista artiklassa kiellettiin ensimmäisenä kansainvälisenä lainsäädäntönä seksuaalivähemmistöjen työsyrjintä, vaikkakin tämä syrjinnän kielto koskikin vain työelämää.
Euroopan komissio siirtyi myöhemmin myös tukemaan sateenkaariliikettä rahallisesti ja seksuaalisesta suuntautumisesta tuli vähitellen osa Euroopan unionin virallista sosiaalipolitiikkaa. Sateenkaariliikkeen professionalisoituminen ja kytkeytyminen unioniin toi mukanaan mahdollisuuden muun muassa vaikuttaa unionin policyyn paitsi sosiaalipolitiikan osalta, myös muiden politiikan alojen.
Squarcialupin ja Rothin raportteja seuraten Euroopassa saavutettiin edistysaskeleita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa. Samaa sukupuolta olevien seksi dekriminalisoitiin, yhdenvertaisuutta työelämässä edistettiin ja rahoitusta sateenkaariliikkeelle toimeenpantiin.
Eurooppalaiset valtiot ovat pionerisoineet innovaatioita, jotka ovat vaikuttaneet sateenkaarioikeuksiin myös muualla maailmassa. Samaa sukupuolta olevien parien rekisteröidyt parisuhteet hyväksyttiin ensimmäistä kertaa Tanskassa vuonna 1989, josta ne sittemmin levisivät myös muualle maailmaan. Samaa sukupuolta olevien avioliitot taas hyväksyttiin ensimmäistä kertaa Alankomaissa vuonna 2001. Nykyään Euroopan neuvoston jäsenmaista jo kymmenet ja kymmenet tarjoavat joko mahdollisuuden rekisteröityyn parisuhteeseen tai avioliittoon samaa sukupuolta oleville pareille.

Euroopan monitahoisuus

Sateenkaarioikeudet kuuluvat ja näkyvät eurooppalaisissa instituutioissa, ehkä selkeämmin ja syvemmin kuin millään toisella alueella maailmassa. 
Kuten tämän artikkelin lähteenä käytetyt kirjoittajat kirjoittavat, vaikka monet toimijat artikuloivat ideaa Euroopasta, joka yhdistetään sateenkaarioikeuksiin, nämä toimijat myös kilpailevat määritelläkseen tämän yhteyden ja sisällön luonteen.
Artikkelissa käytettiin lähteenä teoksen The Oxford Handbook of Global LGBT and Sexual Diversity Politics artikkelia Europe and LGBT Rights: A Conflicted Relationship, jonka kirjoittivat Phillip Ayoub ja Davide Patternote.
 
TEKSTI Petteri Keränen
KUVA Thierry ROGE, European Union 2020 – Source : EP

 
Kirjoittaja on yleisen valtio-opin kandidaattivaiheen opiskelija, joka sivussa toimii erinäisissä yhdenvertaisuusalan tehtävissä.