[vc_row][vc_column][vc_column_text]Suomalaisista 90 prosenttia katsoo, että se, mikä EU-maiden kansalaisia yhdistää, on tärkeämpää kuin se, mikä heitä erottaa. Tulos ilmenee syksyn 2016 eurobarometristä.
Samaan aikaan kun osa poliitikoista ja ääriryhmistä rakentaa vastakkainasettelua kansakuntien välille, kansalaisten ylivoimainen enemmistö kuitenkin kokee olevansa yhtä. Tämä on näinä aikoina vähän yllättävä ja samalla hyvin rohkaiseva viesti.
Mielenkiintoista kyllä, tässä mittauksessa suomalaiset olivat koko EU:n kärjessä. Keskimäärin vastaajista 71 prosenttia piti EU-kansalaisia yhdistäviä asioita tärkeämpänä kuin heitä erottavia asioita. Suomalaiset olivat 90 prosentin lukemallaan olivat koko mittauksen ykkösenä. Puolessa vuodessa lukema oli noussut viidellä prosenttiyksiköllä.
Se kertoo ainakin siitä, että suomalaiset kokevat nykyään olevansa vahvasti eurooppalaisia. Ja varmasti myös siitä, että näinä epävakaina aikoina halutaan pitää yhtä muiden kanssa.
Ajattelen itse samoin. Ne asiat, jotka eurooppalaisia yhdistävät, ovat tärkeämpiä kuin asiat, jotka meitä erottavat.
Eurooppalaisia arvoja puolustetaan yhdessä
Euroopan parlamentissa olen oppinut myös uudella tavalla arvostamaan sitä työtä, jota Euroopan unioni on tehnyt ja tekee alueen ihmisten eteen. Päätöksenteko on usein hidasta ja vaikeaa. On paljon byrokratiaa, kokouksia, puhetta, paperia. Toimintatavoista ja sanamuodoista on kiistaa, samoja asioita veivataan kuukaudesta toiseen.
Mutta tietäen Euroopan historian, sen, että kaikki aiemmat vuosisadat EU:n nykyiset jäsenmaat ovat sotineet keskenään, näin tiivis yhteistyö on arvokasta. Takanamme on nyt 70 rauhan vuotta, pisin rauhan aika Euroopan tunnetussa historiassa.
Näinä aikoina erityisen tärkeää on puolustaa yhteisiä eurooppalaisia arvoja: demokratiaa, sanavapautta, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Näihin arvoihin EU-maat ovat yhdessä sitoutuneet, ja niitä on vaalittava.
Yhteistyö toimii kulttuurieroista huolimatta
Edelleenkin jäsenmaiden välillä on usein ristiriitoja. Talouskriisin aikana jäsenmaiden keskinäinen yhteisymmärrys oli koetuksella, kun osa joutui lainaamaan toisille jäsenmaille rahaa ja takaamaan niiden velkoja. Viime vuosina turvapaikanhakijakriisi on nostattanut tunteita pintaan, samoin kuin suhtautuminen Venäjään.
Yhteisen linjan löytäminen EU-kansojen kesken ei ole aina helppoa, mutta sitä kuitenkin joka päivä haetaan. Pienemmissä ja isommissa asioissa. Laaja enemmistö ymmärtää, että vain yhdessä olemme vahvoja ja saamme tuloksia aikaan.
Työskentely EU-parlamentissa 28 eri jäsenmaasta tulevien työkavereiden kanssa on antoisaa ja opettavaista. Kaikista yhtäläisyyksistä huolimatta jokaisella kansakunnalla on kuitenkin oma historiansa, kulttuurinsa ja omat toimintatapansa.
Me suomalaiset ajattelemme usein olevamme pragmaattisia ja tehokkaita. Työskentelytavoista päätellen näin onkin. Suomalaisten puheenvuorot ovat napakoita ja käyvät heti kiinni asiaan. Tai ainakin siihen, mikä meidän mielestämme on se asia.
Kokouksen alkaessa ensimmäisenä paikalla ovat suomalaiset, muut skandinaavit ja baltit. Sitten ehkä puolalaiset ja saksalaiset.
Suomessa eduskunnan täysistunto alkaa aina minuutilleen ilmoitetulla kellonlyömällä. EU-parlamentissa moinen täsmällisyys on harvinaista. Kun taannoin lähestyimme kokoussalia virolaiskollegani kanssa ja huomasimme istunnon jo alkaneen, kollegani huudahti: ”Ei voi olla totta, siellä täytyy olla suomalainen puhemies!” Ja kappas, niinpä olikin.
Yhdessä olemme enemmän
Suomi on luottamukseen perustuva yhteiskunta. Se heijastuu kaikkeen toimintaamme. Siksi suuri byrokratia, paperimäärä ja päätöksenteon hitaus EU-tasolla välillä tuskastuttaa. Toisaalta se on kasvattanut myös ymmärrystä erilaisia hallintokulttuureja kohtaan. Asioita voi tehdä myös toisella tavalla.
Usein kysytään, minkä kansallisuuksien kanssa EU-parlamentissa on helpointa tehdä yhteistyötä. Se ei ole lainkaan kiinni kansallisuudesta. Enemmänkin kyse on arvostamisesta, kunnioituksesta ja pyrkimyksestä ymmärtää toisenkin osapuolen tavoitteita. Itselleni läheisiä yhteistyökumppaneita löytyy niin Puolasta, Espanjasta, Itävallasta, Bulgariasta, Belgiasta kuin Irlannistakin. Muun muassa.
Koska se, mikä meitä yhdistää, on kuitenkin tärkeämpää kuin se, mikä meitä erottaa.
Henna Virkkunen
Euroopan parlamentin jäsen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”308″ img_size=”full”][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_column_text]Henna Virkkunen työskentelee europarlamentaarikkona Brysselissä.
Kuva: Mikko Mäntyniemi[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
