Maailman ja samalla myös Euroopan suurimman vähemmistön muodostavat vammaiset. Eurostatin tilastojen mukaan noin 80 miljoonalla Euroopan unionin kansalaisella on jonkin asteinen vamma, ja heidän lukumääränsä olisi pääosin väestön ikääntymisen myötä kasvamassa arviolta 120 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Millä tavoin Euroopan unioni on tehnyt työtä vammaisten oikeuksien eteen ja millä tavalla lähestyvät europarlamenttivaalit vaikuttavat asiaan?
Euroopan unionista tuli historiallisesti ensimmäistä kertaa kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen sopimusosapuoli, kun se allekirjoitti Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (CRPD), joka tuli voimaan vuotta myöhemmin toukokuussa 2008. Ratifiointi tapahtui EU:n osalta tammikuussa 2011 ja tähän päivään mennessä myös kaikki sen jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet yleissopimuksen, joista esimerkiksi Suomi vuonna 2016 ja viimeisimpänä Irlanti tänä vuonna.
EU:ssa ryhdyttiin työskentelemään vammaisten mahdollisuuksien parantamiseksi vuonna 2000, jolloin Euroopan komissio ryhtyi tutkimaan mahdollisia toimintamalleja, joilla voitaisiin luoda vammaisille esteetön osallistuminen yhteiskuntaan. Vuosi 2003 nimettiin EU:n taholta vammaisten vuodeksi, jolloin haluttiin herättää keskustelua ja tietoisuutta Euroopan suurimman vähemmistön tilanteesta. Teemavuoden tuloksena syntyi eurooppalainen toimintasuunnitelma vuosille 2004–2010, jolla konkreettisesti haluttiin tuoda vammaisuuteen liittyvät näkökulmat ja heidän yhteiskunnallista osallistumista parantavat toimet osaksi EU:n politiikkaa. Tästä toimintasuunnitelmasta saatujen kokemusten ja CRPD-yleissopimuksen vaatimusten pohjalta syntyi vammaisstrategia vuosille 2010—2020, jonka komissio hyväksyi vuonna 2010.
Näiden vuosilukujen valossa on nähtävissä, että työhön vammaisten oikeuksien toteuttamiseen, parantamiseen ja turvaamiseen on ryhdytty kansainvälisellä ja Euroopan tasolla toden teolla vasta tämän vuosituhannen puolella. Keskustelu suurimman, yhä suuremmaksi kasvavan, vähemmistön tilanteesta on aina ajankohtainen ja tärkeä, mutta toivottavasti se tulee nousemaan enemmän agendalle, koska EU:ssa ollaan toteuttamassa kaksi tärkeää vammaisstrategian mukaista uudistusta, keskustelut seuraavasta vammaisstrategiasta on aloitettu ja seuraavat europarlamenttivaalit lähestyvät.
[bctt tweet=”EU:n vammaiskortti helpottaa vammaisuuden todentamista muissa EU-maissa ja uusi esteettömyysdirektiivi tulee luomaan yhteiset esteettömyysvaatimukset tärkeille palveluille ja tuotteille EU:n sisällä.”]
Euroopan vammaisstrategia pitää sisällään useita tavoitteita ja niiden toteuttamiseksi tehtyjä toimia seurataan ja raportoidaan säännöllisesti. Näistä toimista varsinkin kaksi ovat nousseet tärkeiksi ja herättäneet toiveita: esteettömyysdirektiivi ja EU:n vammaiskortti. Nämä toimet ovat tärkeitä, koska ensin mainittu tulee luomaan yhteiset esteettömyysvaatimukset palveluille ja tuotteille EU:n sisällä ja jälkimmäinen tulee helpottamaan vammaisuuden todentamista muissa EU-maissa.
Komissio ryhtyi valmistelemaan esteettömyysdirektiiviä vuoden 2015 lopulla ja pääsi direktiiviehdotuksesta sopuun Euroopan parlamentin kanssa viime marraskuun alussa. Direktiiville on asetettu isot odotukset, koska EU:n yhteiset esteettömyysvaatimukset palveluille ja tuotteille parantaisivat esteettömyyttä ja siten myös vammaisten osallistumista talous- ja yhteiskuntaelämään. Kuitenkin jo direktiivin muotoilun ja siihen liittyvien keskustelujen aikana oltiin huolestuneita siitä, ettei direktiivi olisi tarpeeksi kattava tai parantaisi esteettömyyttä tarpeeksi. Direktiiviehdotukseen otettiin säännösten alaiseksi ne tärkeimmät palvelut, joiden pelättiin ajautuvan jäsenmaiden välisessä vertailussa laadullisesti liian hajanaiseen tilaan. Valittuja palveluja ja tuotteita ovat esimerkiksi pankki- ja lippuautomaatit, pankkipalvelut, kuljetuspalvelut ja eräät sähköiset tuotteet e-kirjoista tietokoneisiin. Eräät vammaisten oikeuksia ajavat kansalaisjärjestöt, kuten esimerkiksi European Disability Forum, ilmoittivat pettymyksensä koskien direktiiviehdotusta, koska direktiiviehdotuksen ulkopuolelle rajattiin esimerkiksi mikroyritykset, kodinkoneet ja muita vammaisille tärkeitä teemoja. Direktiiviehdotuksessa ei myöskään lähdetty määrittelemään, että miten esteettömyys palveluissa ja tuotteissa tulisi toteuttaa, vaan esteettömyysratkaisut jätetään niitä tarjoavien päätettäväksi.
[bctt tweet=”Digitalisaation lisääntyminen auttaa ja luo mahdollisuuksia vammaisille, mutta ei korvaa kodin ulkopuolista maailmaa tai poista siellä olevia kanssakäymistä ja elämää hankaloittavia esteitä.”]
Kansalaisjärjestöjen huoli on aiheellinen, koska vammaisten on saatava elää ja osallistua yhteiskuntaan mahdollisimman esteettömästi niin kotona kuin sen ulkopuolellakin. Esimerkiksi lisääntyvä digitalisaatio tulee auttamaan ja luomaan mahdollisuuksia vammaisille, mutta se ei korvaa kodin ulkopuolista maailmaa tai poista siellä olevia esteitä, jotka hankaloittavat kanssakäymistä ja elämää. Tämän vuoksi erityisesti kodin ulkopuolella olevien esteiden näkeminen ja poistaminen on tärkeää, koska vaikka teknologia luokin entistä enemmän mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa kotoa käsin, kuten esimerkiksi vaikka työskentelyn ja verkko-ostosten tekemisen, se voi vammaisten kohdalla johtaa kasvavaan eriytymiseen yhteiskunnasta ja kodin ulkopuolisesta elämästä. EU:n tasolla tehtäviä päätöksiä ei myöskään pitäisi tehdä liikaa yrityksien ehdoilla, vaan keskiössä pitäisi nimenomaan olla vammaisten yhdenvertainen kohtelu yhteiskunnassa ja heidän oikeuksiensa toteutuminen.
Toinen uudistus EU:n vammaisasioissa on EU:n vammaiskortti, jonka kaksivuotinen kokeilujakso alkoi tämän vuoden alussa. Se on yksi EU:n näkyvä pyrkimys poistaa esteitä vammaisten elämästä, koska vammaiskortilla vammainen voi todentaa jo kertaalleen omassa kotimaassaan todetun vamman ja mahdollisen avustajan tarpeensa yksinkertaisesti myös muissa EU-maissa. Kortti on vapaaehtoinen ja sen onnistuminen riippuu merkittävästi siitä, että kuinka palvelujen tarjoajat haluavat hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia ja positiivista näkyvyyttä.
Lähestyvät europarlamenttivaalit tulevat olemaan vammaisten näkökulmasta tärkeät, koska seuraavien EU-päättäjien asialistalla tulee olemaan seuraavan vammaisstrategian suunnittelu tai ainakin sen toteuttaminen. EU:lla ei ole varaa jättää huomioimatta sen suurinta vähemmistöä, joka tulee kasvamaan vuosi vuodelta erityisesti väestön vanhenemisen myötä. Erityisen tärkeää on pitää huoli, että vammaiset voivat osallistua tuleviin vaaleihin ilman esteitä niin ehdokkaina kuin äänestäjinä. Parempaa Eurooppaa ja EU:ta ei rakenneta lukitsemalla sen kansalaisia laitoksiin tai kodin sisäpuolelle, vaan jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja nauttia sen suomista oikeuksista.
TEKSTI Joni-Matti Koskinen
KUVA European Parliament Multimedia Centre
Kirjoittaja on sähkövoimatekniikan insinööri ja kandidaattiopiskelija, joka opiskelee politiikkatieteitä ja kansainvälistä oikeutta Lapin yliopistossa. Hän on perehtynyt rauhan ja sodan kysymyksiin, mutta myös identiteettiin ja uskontoon liittyviin kysymyksiin, vammaisasioihin sekä Unkarin politiikkaan ja yhteiskuntaan.